Minne matka vuonna 2024?

Vuosi on jo hyvässä alussa, mutta matkasuunnitelmani ovat vain mielessäni. Osa reissujen hauskuutta on niiden suunnittelemisessa ja arjen askareita keventää tieto siitä, että tulevaisuudessa on jotain kivaa odotettavaa. Matka- ja tapahtumalistani näyttää tosin melko samanlaiselta kuin viime vuonna.

Kuva: Bob/Pixabay.

Matkamessut olivat ensimmäinen vuoden tapahtuma kuten jo niin monena vuonna aikaisemminkin. Varasin aikaa kaikkiaan neljä päivää, mutta loppujen lopuksi käytin niistä kaksi messuille ja kaksi muuhun. Messuissa viehättää se, että lyhyessä ajassa ja rajatussa tilassa on mahdollisuus hankkia paljon tietoja ja vinkkejä sekä tavata ihmisiä, joilla on tietoa matkakohteista. Kiva on nähdä myös tuttavia.

Paha tapani on haalia mukaan esitteitä ja karttoja, joita voi sitten hyödyntää myöhemmin suunnittelussa ja ideoinnissa. Huono puoli siinä on se, että en raaski nopeasti luopua papereista ja niitä on kertynyt arkistoihini aikamoiset määrät.

Väriä ja valoa Ateneumissa

Kävin lauantaina myös Ateneumin Väriä & valoa – impressionismin perintö -näyttelyssä. Se esittelee impressionistista ja uusimpressionistista taidetta vuosilta 1860–1916, jolloin suomalainen väritaide eli lyhyttä, mutta intensiivistä kukoistuskautta. Tuolloin myös teoksissa saivat tilaa uudet aihepiirit: keskiluokkaisen elämän mukavuudet, puistot, auringonotot ja alastomuus.

Magnus Enckell: Kukkia 1912-1913.

Näyttelyssä on esillä teoksia kansainvälisiltä taiteilijoilta Claude Monet, August Renoir, Alfred Sisley, Camille Pissarro, Alfred William Finch, Paul Signac ja Theo van Rysselberghe. Kotimaisista taiteilijoista esillä ovat muun muassa Alvar Cawén, Antti Favén, Magnus Enckell, Pekka Halonen, Ellen Thesleff, Verner Thóme, Yrjö Ollila, Tyko Sallinen ja Wilho Sjöström.

Verner Thomé tuli tutuksi ollessani citybloggaajana Lapinjärvellä. Sain kirjoittaa hänestä esittelyn paikallisen kirjaston näyttelyyn.

Claude Monetin neuvo vuodelta 1890 antaa hyvän kuvauksen impressionistisesta suuntauksesta:

”Kun lähdet ulos maalaamaan, yritä unohtaa silmiesi edessä oleva kohde, olipa se puu, talo, pelto tai mikä tahansa. Ajattele vain, että tuossa on pieni neliö sinistä, tuossa pitkähkö vaaleanpunainen, tuossa keltainen juova, ja maalaa aihe juuri siltä kuin se näyttää, juuri saman väriseksi kuin muotoiseksi, kunnes se vastaa omaa naiivia vaikutelmaasi edessä olevasta maisemasta.”

Näyttelyn kauniit ja värikkäät teokset tuovat iloa tänä synkkien uutisten aikana, joten kannattaa käydä sitä ammentamassa. Näyttely on avoinna 25.2.2024 saakka. Parasta olisi, jos voit mennä Ateneumiin jonain muuna aikana kuin viikonloppuna, jos on suinkin mahdollista, sillä ainakin tammikuisena lauantaina saleissa kulki paljon väkeä.

Camille Pissarro: Maisema Sant-Charlesissa, Gisorsin lähistöllä, auringonlasku, 1891.

Helmikuussakin on luvassa pari pikaista matkaa Helsinkiin. Talvilomaa ei ole nyt tiedossa, vapaan vuoro on hiukan myöhemmin.

Lontoon kirjamessuille maaliskuussa

Tuoreen tiedon mukaan pääsin mukaan Suomen tiedekustantajien liiton kirjamessumatkalle 16 hengen ryhmässä Lontooseen 12.–15.3.2024. Lontoon kirjamessut ovat luonteeltaan erilaiset kuin mitä messut Turussa ja Helsingissä; kohderyhmänä ovat ammattilaiset.

Messuihin sisältyy laaja seminaariohjelmisto eri teemoista. Minua kiinnostaisivat eniten teemat Emerging Trends in Academic Publishing, Content Creators in Today’s Publishing Industry ja Authors ‒ Central to Our Business.

Olen käynyt Lontoon kirjamessuilla omatoimisesti vuonna 2014, joten jotain tuttua on kuitenkin vastassa. Lontoossa asuva ystäväni Sue on muuttanut Lontoon ulkopuolelle, joten on epävarmaa, ehdinkö tapaamaan häntä.

Haag houkuttelee

Kirjoitin jo viime vuonna toivelistalleni vierailun Jaana-sisareni nykyisessä kotikaupungissa Haagissa. Se on Alankomaiden hallintokaupunki maan länsiosassa Pohjanmeren rannalla. Sielläkin riittää varmaan nähtävää, muun muassa Mauritshuisin taidemuseo.

Tänä keväänä siellä on näyttely maisemamaalarina tunnetun Roelant Saveryn (1578‒1639) teoksista. Saveryn teoksissa on myös kukka-, eläin- ja ihmisaiheita. Roelant Savery’s Wondrous World -näyttely on avoinna 8.2.‒20.5.2024.

Roelant Savery, Two Horses and Grooms, 1628. City Collection, Abby Kortrijk.

Mauritshuisin museossa voi nähdä myös hollantilaisen taidemaalari Johannes Vermeerin (1632‒1675) kuuluisan teoksen Turbaanipäinen tyttö, joka tunnetaan myös nimellä Tyttö ja helmikorvakoru. Olisi myös houkuttelevaa vierailla muissa lähellä olevissa paikoissa, ehkä meillä vielä tuntemattomissa vanhoissa pikkukaupungeissa.

Yksi houkuttelevista käyntikohteista olisi Johannes Vermeerin kotikaupunki Delft.Toinen tämän kaupungin kuuluisuus on kauppias ja solubiologian tutkija Antoni van Leeuwenhoek. Hänet tunnetaan saavutuksistaan solubiologian perustamiseksi. Hän valmisti mikroskooppeja, joiden avulla hän havaitsi lihassyitä, bakteereita ja veren virtausta kapillaarisuonissa.

Delft on kuuluisa myös käsinmaalatusta ”Delftin sinisestä” keramiikasta (Delfts blauw). Sitä on valmistettu kaupungissa vuodesta 1653 alkaen.

En ole vielä ottanut askeleita tämän matkan toteutumiseen, mutta voin sen tehdä aika nopeallakin aikataululla. Paras ajankohta lienee kevät tai alkusyksy, joskin keväässä on jo kaksi ulkomaanmatkaa. Amsterdamiakin voisi samalla reissulla vilkasta, mutta se on kuulemma turistien ylikansoittama paikka ja pahimmillaan varmaan kesällä.

Toukokuussa San Sebastiániin, Espanjaan

Toukokuun lopussa minulla on vakaat aikeet osallistua taas TBEX-konferenssiin, joka järjestetään toukokuun lopussa San Sebastiánissa, Espanjassa. Se sijaitsee Baskimaan itsehallintoalueella Pohjois-Espanjassa Biskajanlahden rannalla lähellä Ranskan rajaa. Se on Gipuzkoan maakunnan pääkaupunki ja baskiksi se on nimeltään Donostian.

Minulla on jo liput konferenssiin, mutta muutoin en ole vielä edistänyt matkaa. Helpoin tapa matkustaa San Sebastiániin lienee lentää Bilbaoon, jossa olisi hienoa viettää pari päivää ennen tai jälkeen konferenssin.

Elokuussa voisin matkata toista kertaa Writers Festivaliin Tukholmassa. Nyt osaisin varata hiukan enemmän aikaa Tukholmaan tutustumiseen.

Koristeellista arkkitehtuuria Tukholmassa.

Alajärvi, Hanko ja Ruissalo

Kurejoella voin nauttia maaseudun rauhasta.

Muutoin vuosi kulunee kotimaan matkailun merkeissä. Suuri osa loma-ajasta kulunee Kurejoella, Alajärvellä isäni kotitalossa.

Heinäkuun alussa tieni vienee jälleen Vanhan kirjallisuuden päiville Sastamalaan kuten niin monena muunakin kesänä.

Heinäkuussa olisi vuorossa Luovat ladyt -viikko ja tänä vuonna ilmeisesti jälleen Toivonniemessä, Ruissalossa.

Syyskuussa matkakohteenani on Hanko Foto Festival, joka järjestetään tänä vuonna 14.9.2024.

Eläkeläisenä Kirjamessuille

Lokakuu on perinteisesti kirjamessujen aikaa. Turun Kirjamessut järjestetään 4.10.–6.10.2024 ja Helsingin Kirjamessut 24.–27.10.2024. Helsingissä ei riitä yksi päivä, vaan tarvitaan kaksi tai kolme.

Hienointa on, että lokakuussa matkalla viipyminen ei ole enää lomapäivistä kiinni. Pääsen virallisesti eläkkeelle 1.10.2024, mutta käytän uusia lomapäiviä jo syyskuussa. Huikeita mahdollisuuksia reissailuun ainakin ajan puolesta. Odotan sitä jo innolla.

Lue myös:

Ensin lensivät kirjeet
Verner Thomé tutuksi
Täysi kymppi – Full tia: Hanko Fotofestival
Kirjoittajat koolla Tukholmassa

Kymmenen kivaa tapahtumaa vuonna 2017

Vuoden 2017 kalenteriin mahtuu monta merkintää.

Uusi kalenteri on varmaan jo käytössä? Mikäs sen mukavampaa puuhaa kuin suunnitella tulevaa vuotta ja merkitä kalenteriin sopivasti kohokohtia. Tässä muutamia poimintoja oman makuni mukaan.

Lux Helsinki tammikuussa Helsingissä

Lux In // Janne Parviainen: Dhamma // Photo: Eija Väliranta

Lux Helsinki -valofestivaali on jo menossa, mutta vielä sen ehtii nähdä. Festivaali tuo sopivaa vaihtelua talviseen tammikuuhun, jolloin eletään vielä suuri osa päivästä pimeydessä. Helsingin kaupungin järjestämä tapahtuma valaisee ajalla 5.‒9.1.2017 historiallisia arvorakennuksia ja hämäriä sisäpihoja. Viisitoista valoteosta on nähtävillä päivittäin klo 17–22.

Taideteoksia Helsingin keskustaan toteuttavat niin suomalaiset kuin kansainväliset taiteilijat. Lisätietoja teoksista ja taiteilijoista löytyy täältä.

Lux Helsingin uusi reitti kulkee Kauppatorilta Mariankatua pitkin Kruununhakaan, Helsingin yliopiston kortteleissa sijaitsevalle Topelian pihalle ja Kansalliskirjaston sisäpihan kautta takaisin Kauppatorille. Reitin keskipisteenä on Tuomiokirkko, joka valaistaan neljältä sivulta.

Yhdeksättä kertaa järjestettävä Lux Helsinki sopii koko perheelle ja tapahtumaan on vapaa pääsy.

En osallistu tähän tapahtumaan, mutta Amsterdamin valofestivaalin näkemisen jälkeen uskon, että tarjolla on hieno kokemus.

Matkamessut tammikuussa Helsingissä

Pohjois-Euroopan suurin matkailualan tapahtuma Matkamessut järjestetään 19.–22.1.2017 Messukeskuksessa Helsingissä.

Messut ovat avoinna matkailualan ammattilaisille ja medialle .– myös bloggareille – 19.1. ja kuluttajille 20.–22.1.

Matkamessujen partnerimaana on Turkki. Tapahtuman ohjelmassa on ajankohtaisia ilmiöitä, kohdevinkkejä sekä puheenvuoroja alan vaikuttajilta. Matkamessuilla juhlitaan myös satavuotiasta Suomea. Messuilta saattaa löytää hyviä tarjouksia.

Jutun viime vuoden Matkamessuilta voit lukea täältä.

Olen mukana Matkamessuilla.

Vanhan kirjallisuuden päivät kesä-heinäkuussa Sastamalassa

Kjell Westö kertoi elämänsä tietokirjoista Vanhan kirjallisuuden päivillä vuonna 2016.

Vanhan kirjallisuuden päivät järjestetään perinteisesti juhannuksen jälkeen 30.6.–1.7.2017 Sastamalassa. Teemana on Itsepäinen Suomi ja sitä kuvataan tapahtuman sivuilla näin: ”Pieni ja sitkeä Suomi on tarvinnut historian kuluessa välillä itsepäisyyttäkin selvitäkseen historian melskeissä. Itsepäisyyttä löytyy niin maan historiasta kuin kirjallisuudestakin. Teemaa tullaan käsittelemään useasta näkökulmasta.”

Paikkana on totuttuun tapaan Sylvään koulu.Tapahtuma on pääsymaksuton ja se kerää vuosittain noin 15 000 kävijää.

Tapahtuman järjestää Suomen vanhan kirjallisuuden päivät ry yhteistyössä Sastamalan kaupungin kanssa. Kirjapäivien näytteilleasettajat ja ohjelma julkistetaan kokonaisuudessaan maalis-huhtikuussa.

Olen osallistunut tapahtumaan useampana vuonna. Siellä kuulee mielenkiintoisia esiintyjiä, tapaa tuttuja, tekee kirjallisia löytojä ja voi nauttia kesäisestä järviluonnosta. Viime kesänä tein  venematkan Kutalan Kasinolle.

Luovat ladyt heinäkuussa Turussa

Luovien ladyjen kesäisellä viikolla voi vaihtaa vapaalle ja nauttia heinäkuisesta luonnosta.

Luovat ladyt kokoontuvat ensi kesänä kuudetta kertaa ajalla 3.–9.7.2017 (varmistuu kevään aikana). Paikkana on Turun Seudun Hengitysyhdistyksen kesäkoti Toivonniemi.

Osa osallistujista on Exlibris Aboensis -yhdistyksen jäseniä ja heidän ystäviään, mutta viikko on avoin kaikille asiasta kiinnostuneille naisille. Tilaa on reilulle tusinalle ladylle.

Viikon  tarkoituksena on, että jokainen voi toteuttaa itseään ja viettää edullisen loman meren rannalla omien toiveiden mukaan.

Ladyilla on mukana ehkä neule- tai virkkaustyö, maalaustarvikkeita ja kamera. Lisäksi nautitaan joutilaisuudesta, auringosta, seurustelusta, grillauksesta, sanomisesta, merestä ja ruotsinlaivojen katselusta. Yhtenä iltana on mahdollisuus käydä kesäteatterissa ja Toivonniemeen saatetaan tilata hieroja tai jalkahoitaja hemmottelemaan ladyjä.

Viime kesän tunnelmia olen kuvannut tässä jutussa.

Ruisrock heinäkuussa Turussa

Ruisrock-festivaali vietetään 7.–9.7.2017 Turussa Ruissalon Kansanpuistossa. Viikonlopun aikana festivaalilla nähdään kymmeniä bändejä, artisteja ja alueohjelmaesiintyjiä.

48. kerran vietettävä Ruisrock on Suomen vanhin ja Euroopan toiseksi vanhin yhtäjaksoisesti järjestetty rockfestivaali. Viime kesänä Ruisrockin kävijämäärä oli ennätykselliset 100 000 musiikin ystävää.

Ruisrockille ojennettiin Vuoden festivaali -palkinto Industry Awards Gaalassa 2016.

Olen ollut Ruisrockissa ensimmäistä kertaa vuonna 1976 ja muutamia kertoja sen jälkeen. Festivaali on kuitenkin vaikuttanut elämääni useampana viime kesänä, koska se osuu samalle viikolle kuin Luovat ladyt -loma. Ruisrock sulkee muutamia Ruissalon lounaspaikkoja ja rajoittaa liikennettä. Sopuisasti olemme kuitenkin samalle saarelle sopineet.

Tall Ships Races -tapahtuma heinäkuussa Turussa

Suuri purjelaivatapahtuma ja -kilpailu Tall Ships Races nähdään jälleen Turussa 20.–23.7.2017. Se starttaa Ruotsin Halmstadista, josta alukset purjehtivat Kotkaan. Sieltä alukset saapuvat Turkuun, josta niiden matka jatkuu Liettuan Klaipedaan, kilpailun päätesatamaan.

Purjelaivatapahtumassa nähdään muun muassa Omanin kuninkaallisen laivaston ylpeys Shabab Oman II. Se on 85-metrinen alus, jolla on 90-henkinen miehistö. Lisäksi mukana on venäläinen Mir. Alus on 109 metrin pituinen ja se on maailman toiseksi suurin edelleen kulussa oleva purjelaiva.

Turkuun on ilmoittautunut saapuvaksi yhteensä 72 alusta. Näistä suuria A-luokan aluksia on 14. Alusten lukumäärä tulee kasvamaan edelleen talven ja kevään aikana.

Tapahtuma on aikaisempina vuosina kerännyt noin puoli miljoonaa kävijää ympäri maata ja Eurooppaa. Luvassa lienee yksi Suomi 100 -juhlavuoden näyttävimmistä tapahtumista.

Purjelaivatapahtuma tarjoaa silmänruokaa Aurajoessa.

Kansanperinnetapahtuma Europeade heinäkuussa Turussa

Europeade on Euroopan suurin kansanperinnetapahtuma. Se saadaan ensimmäistä kertaa Suomeen ja isäntäkaupunkina on Turku. Heinäkuun lopussa 26.–30.7.2017 lähes 5 000 kansanmusiikin ja kansantanssin harrastajaa sekä kymmeniä tuhansia katsojia osallistuu tapahtumaan.

”Europeade on taiteen ja kulttuurin kohtauspaikka, jossa juhlitaan avointa ja monikulttuurista Eurooppaa. Tapahtuman aikana kansallispukuiset musiikki- ja tanssiryhmät kymmenistä eri maista tekevät tunnetuksi osaamistaan. Näytöksiä, konsertteja ja paraateja on luvassa niin esiintymislavoilla kuin kaduilla ja toreillakin.”

Tämäkin tapahtuma on mukana Suomi 100 -ohjelmassa. Europeadessa tähdätään myös Guinnesin ennätystenkirjaan perisuomalaisella tanssilla. Tavoitteena on saada yhden illan aikana enemmän ihmisiä humppaamaan yhtä aikaa kuin koskaan missään aikaisemmin.

Lisätietoja Suomen Europeaden ja taustaorganisaation sivuilta.

Wanhat Talot -tapahtuma elokuussa Loviisassa

Loviisan historiallisissa, yli satavuotiaissa taloissa sijaitsevat yksityiset kodit avaavat ovensa ja puutarhansa jälleen elokuun viimeisenä viikonloppuna 26.–27.8.2017 Loviisan Wanhat Talot -tapahtumassa.

Paikalliset asukkaat pitävät myös lukuisia kirpputoreja ja pop up -kahviloita ja samana viikonloppuna kaupungissa on paljon erilaisia tapahtumia, muun muassa tori, kirpputoreja sekä antiikki- ja käsityöläismarkkinat.

Olin tapahtumassa mukana viime vuonna ensimmäistä kertaa ja tyytyväinen näkemääni ja kokemaani. Aikaa kannattaa varata reilusti, jos haluaa tutustua useampaan kohteeseen ja nauttia myös oheistapahtumista.

Hanko Fotofestival syyskuussa Hangossa

Hanko Fotofestival järjestetään taas syyskuussa 2017. Tilaisuuden ajankohtaa en vielä löytänyt, mutta se lienee kuukauden ensimäisenä lauantaina.

Hanko Fotofestival on jo perinteinen, kansallisesti jo merkittäväksi kasvanut tapahtuma, jossa kuvaajat, kameravalmistajat ja asiantuntijat kohtaavat. Osana festivaalia on ollut myös Fotodinner, jonne osallistujat esiintyjistä yleisöön kokoontuvat yhteiselle illalliselle.

Tapahtuman ja siihen liittyvän valokuvauskilpailun järjestää Hanko Foto Festival r.y.

Jutun vuoden 2015 tapahtumasta voi lukea täältä.

Vuoden Luontokuva -gaala lokakuussa Helsingissä

Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry:n 37. Vuoden Luontokuva -kilpailu välittää katsojille tuoreita näköaloja suomalaiseen luontoon. Kyseessä Pohjoismaiden suurin luontokuvakilpailu. Vuonna 2016 siihen osallistui 904 kuvaajaa noin 13 009 kuvalla.

Näistä kilpailun tuomarit Tarmo Auvinen, Jussi Leppänen, Timo Nieminen ja Matti Pukki valitsivat finaaliin 270 kuvaa yhteensä 161 kuvaajalta. Vuoden Luontokuvaksi valittiin Juha-Pekka Paanasen Kiiruna maailman laidalla.

Vuoden Luontokuva 2017 -kilpailuun voi osallistua 31.1.2017 asti. Kilpailun tulokset julkistetaan Vuoden Luontokuva -gaalassa lokakuussa 2017. Paikkana lienee tänä vuonna Helsinki. Gaalassa nähtävä kuvien kokonaisuus kertoo luontomme moni-ilmeisyydestä. Tilaisuudessa nähdään varmaan entiseen tapaan myös kansainvälisesti tunnettujen valokuvaajien esityksiä.

Lempitapahtumasi?

Löysitkö näistä tapahtumista jonkun kalenterimerkinän arvoisen? Entä mitkä ovat sinun lempitapahtumiasi? Kerro vinkkisi.

Hanko Foto Festival valokuvauksen ystäville

Valokuvafestivaali järjestettiin Hangossa nyt kolmatta kertaa.

Hangossa järjestettiin 4.–6.9.2015 viikonlopputapahtuma rakkaudesta luontoon, valokuvaan ja Hangon ihanaan valoon. Teemana oli maisemavalokuvaus.

Nyt kolmatta kertaa toteutettu Hanko Foto Festival kattoi ohjelmallaan koko viikonlopun perjantai-illasta sunnuntai-iltapäivään. Pääsylippu yksittäisille luennoille maksoi 10 euroa ja festivaalipassi 30 euroa.

Paikaksi oli valittu Hangon kaupungintalo, joka antoi hiukan väljemmät puitteet tapahtumalle kuin aiempi paikka, Hotelli Regatta. Alakerran aula toimi lauantain valokuvamessujen tilana, yläkerran lämpiössä oli valokuvanäyttelyitä, perjantaina avajaisten alkutilaisuus ja lauantaina Marttojen kahvio.

Perjantai-illan Grand Opening Partyssa kaupungintalon juhlasalissa järjestävän yhdistyksen puheenjohtaja Ilse Klockars avasi virallisesti Hanko Foto Festival 2015 -tapahtuman ja esitteli ohjelman yleisölle. Finnfoto ry:n puheenjohtaja Kari Tolonen kertoi valokuvan uudesta tulemisesta.

Avajaisissa julkistettiin myös valokuvauskilpailun voittajat. Kilpailun aiheena oli ratkaiseva hetki. Ystäväni Maija Mäntyvaara sai kunniamaininnan Perämerellä otetulla valokuvallaan, jossa vene kiiruhtaa sumun alta pois.

Näyttelyitä yön tunnelmasta uuteen maailmaan

Valokuvanäyttelyitä kaupungintalon lämpiössä.

Kaupungintalon lämpiössä oli itse asiassa kolme valokuvanäyttelyä. Anatoli (Ana) Schorinin kuvissa oli yön tunnelmaa. Nafo 4 eli luontovalokuvaajien ryhmän kuvauskohteena oli saaristomme syrjäisten osien tunnelmat ja rannikkomme monimuotoisuus. Kirsi MacKenzien näyttelyn nimenä oli Luonnon muotoja – Pohjoismaisia maisemia.

Yläaulassa oli vielä valokuvataiteilija Karoliina Veijon näyttely Hangosta uuteen maailmaan. Se tarjosi valokuvataiteen kautta aikamatkan Suomen suuriin siirtolaisvuosiin 1880-1930. Karoliina Veijo on luonut Hangon museon kokoelmiin kuuluvista mustavalkoisista arkistokuvista sekä itse ottamistaan 2000-luvun Hankoa ja New Yorkia esittävistä kuvista kollaasimaisia teoksia.

Pohjoismaisista maisemista Borneon viidakoihin

Lauantain monipuolisen ohjelman aloitti Kirsi MacKenzie aiheenaan pohjoismaiset maisemat. MacKenzie on ammattikorkealoulun lehtori, joka on aloittanut valokuvauksen vain muutama vuosi sitten – Galápagossaarilta. Hän on sittemmin opiskellut valokuvausta ja voittanut jo muutamia alan palkintoja.

Ruotsalaisen maisemavalokuvaaja Magnus Lindbomin aiheena oli Persoonallinen maisema. Hän puhui maisemakuvauksen keskeisistä asioista: sommittelusta, valosta ja oikeassa paikassa olemisesta oikeaan aikaan. Hän myös valotti esityksessään hyvän maisemakuvan olemusta ja sitä, kuinka valokuvaaja voi tehdä kuvasta oman näköisen.

Pata Degermanilla riitti kerrottavaa ja näytettävää tutkimusmatkoistaan.

Tutkimusmatkailija Patrick ”Pata” Degerman esitteli valokuviaan ja kertoi matkoistaan Etelämantereelta Borneon viidakoihin. Luennon nimenä oli Arktiksesta Antarkikseen -93 C – Kuvia ja kertomuksia retkikunnista ympäri maailman.

Esityksessä kuultiin muun muassa siitä, kuinka päästä kuvaamaan jääkarhuja lähietäisyydeltä tai millaisten viidakkoveitsien kanssa kannattaa mennä tapaamaan Borneon viidakon alkuasukkaita. Degerman on tosiaan seikkaillut ja on ihme, että hän on vielä hengissä. Jutut olivat mielenkiintoisia ja kuvat upeita.

Suurpedoista oraviin

Suomalaista perinteistä luontokuvausta edusti Seppo Pöllänen, joka esitelmöi aiheesta Metsiemme takkuturkkeja, kuvia suurpedoistamme. Sudet, karhut ja ahmat tulivat kuvissa lähelle. Näiden eläinten kuvaaminen onnistuu piilokojusta, jossa luontokuvaaja kertoi viettävänsä kerrallaan kolmesta viiteen päivään. Hän on kuvannut suurpetoja, erityisesti susia, jo kymmenen vuoden ajan.

Modernia luontokuvausta edusti valokuvaaja Konsta Punkka, joka on saanut valtaisan ja maailmanlaajuisen suosion Instagramissa julkaisemillaan kuvillaan – oravakuiskaajaksikin häntä kutsutaan. Punkan aiheena oli Miten nostat kuvasi maailmankartalle Instagramissa? Luennon päätteeksi hän julkisti valitsemansa koululaisten Instagram-kuvakilpailun voittajat.

Hangossa kuultiin myös valokuvataiteilija Sandra Kantasen luento työskentelystään, täysipäiväisen taiteilijan arjesta ja elämästä. Kantanen tunnetaan herkästä ja maalauksellisesta tyylistään. Hän on hakenut innoitusta ja materiaalia töihinsä muun muassa Kiinasta, Japanista, Venäjältä ja Kroatiasta.

Luontovalokuvausyhdistys BioFoto Finlandin  jäsenet esittivät seitsemän lyhyttä valokuvakertomusta.

Lauantaina oli tuote-esittelyä pienimuotoisten valokuvausmessujen muodossa. Tällä kertaa mukaan ei tullut mitään – viime vuonna hankin kameran, jossa on puhelin.

Kaupungintalon edustalla oli festariteltta, josta sai ostaa ruokaa ja juomaa. Tämä oli hyvä idea, sillä aktiiviselle vieraalle ei olisi jäänyt paljoakaan aikaa lähteä kauemmaksi energiatankkaukseen. Teltassakin oli esillä Hangon Fotokerhon jäsenten otoksia.

Illallisen jälken kuvashow ja taivaslyhtyjä

Ravintola toimii 1860-luvulla rakennettussa rantamakasiinissa.

Lauantai-illalla järjestäjät, luennoitsijat, yleisön edustajat ja muut asianosaiset kokoontuivat yhteiselle aterialle, FotoDinnerille, Ravintola Makasiiniin.

Menu ei ollut ainakaan kohdallani ravintolan suosimaa lähiruokaa, sillä Black Angus -ulkofileepihvi tuli Australiasta ja olut, Einstök Pale Ale, Islannista. Juoma oli ravintolan isännän, Nixu Knichterin, lihan kyytipojaksi suosittelemaa. Illallinen oli herkullinen ja seura mukavaa.

Eikä tässä vielä kaikki – pimenevässä illassa oli  jäljellä valokuvaesitys Hangon maisemista heijastettuna ns. Fredin talon ulkoseinälle Satamakadun ja Kulmakadun risteyksessä.

Yksi näytös oli myös tulossa, kun purjehdusseuran ravintolassa (Ravintola HSF, Hangö Segelförening) pidettyjen häiden ohjelmaan kuului valaistujen paperilyhtyjen lennättäminen taivaalle. Wikipedia tietää, että niitä kutsutaan taivaslyhdyiksi. Ne ovat olleet jo pitkään suosittuja Kaukoidässä.

Taivaslyhty on ohuesta ja palamattomasta silkkipaperista valmistettu, yläosastaan suljettu pussi, jonka alaosassa on palavaa ainetta. Niitä lähetetään taivaalle juuri häissä tai taivaslyhtyjen ympärille luoduilla festivaaleilla. Näky oli varsin eksoottinen: oransseja palloja kohosi taivaalle ja katosi pimeyteen.

Ohjelmassa oli valinnanvaraa

Valokuvaaja Sten Erik ”Tetti” Lundsten piti sunnuntaina työpajan otsikolla Pois autoasetuksista. Opetustuokion tavoitteena oli oppia vangitsemaan valoa ja saamaan parhaan terävyyden kuviin. Ainakin minä opin erään asetuksen, jota olin jo pidempään ihmetellyt. Oikeat nappulat löytyivät kamerasta.

Tarjolla olisi ollut myös Johan Ljungvistin esitys Maisemavalokuvaus radio-ohjatulla helikopterilla ja matkailuoppaan ja entisen museonjohtajan Marketta Wallin Kuvallinen kertomus Hangon historiasta sekä opastettu kierros otsikolla Kylpyläpuiston huvilat kertovat. Nämä jätimme haikein mielin väliin, sillä koti kutsui.

Emme myöskään osallistuneet sunnuntaiaamun kuvausretkelle, jonka kohteena oli Hankoniemen eteläpuolella sijaitseva pieni Gustafsvärnin kalliosaari. Auringonnousu jäi meiltä näkemättä ja kuvaamatta. Myös Magnus Lindbomin Kompositio, valo ja ajoitus -työpaja jäi kokematta lauantaina. Ohjelma oli siis niin runsas, ettei aivan kaikkeen voinut osallistua – hienoa, että oli valinnanvaraa.

Ensi vuonnakin tavataan

Monet kiitokset Hanko Foto Festivalin järjestäjille ja sponsoreille. Tapahtuma oli kaikinpuolin onnistunut. Kyseessä ei ole mikään massatapahtuma, vaan kodikas ja lämminhenkinen valokuvauksen harrastajien ja ystävien kokoontuminen syyskuisena viikonloppuna.

Järjestäjänä on vuonna 2014 perustettu Hanko Foto Festival ry. Sen tarkoituksena on jatkaa vuonna 2013 aloitettua toimintaa ja tehdä valokuvausviikonlopusta vuosittainen tapahtuma.

Olin nyt mukana kolmatta kertaa ja aion osallistua ensi vuonnakin festivaaliin, joka kuulemma järjestetään samoihin aikoihin syyskuun alussa. Tule mukaan!

Lauantaiaamu oli pilvinen, mutta päivällä aurinko rohkeni tulla esiin.