Missä kuljin kerran vuonna 2022?

Kuva: Gerd Altmann Pixabaystä.

Vuodenvaihteessa on tapana kerrata kokemuksia, palata menneeseen ja arvioida sitä. Teen nyt samantyylisen matkaraportin tästä vuodesta 2022 kuin parin aikaisemman vuoden menoista. Kulunut vuosi oli matkojen suhteen köyhempi kuin edeltäjänsä, ja minä olin bloggaamisen suhteen saamattomampi.

Tänä vuonna tein yhden matkan ulkomaille, muuten reissuni suuntautuivat kotimaahan ja oikeastaan alle 400 kilometrin säteelle kotikaupungistani Turusta.

Perinteinen tammikuun meno, Matkamessut, oli siirretty tammikuuhun 2023. Pääsen siis pian tutkimaan matkailumaailmaa pitkän tauon jälkeen. Kreikka on tämänvuotinen messujen partnerimaa, ja se sopii minulle oivallisesti. Toivon, että voin osallistua TBEX-organisaation järjestämään matkabloggaajien konferenssiin toukokuun alussa Kalamatassa, Kreikassa. Olen hankkinut sinne jo lipun, mutta muut matkavalmistelut ovat tekemättä.

Alajärveltä Kotkaan, Maarianhaminasta Paimioon

Torstaina 3. helmikuuta liputetaan arkkitehtuurin ja muotoilun kunniaksi Alvar Aallon syntymäpäivänä. Tein jutun Lippu salkoon Alvar ja Aino Aallon kunniaksi osittain siksi, että Aalto liittyy syntymäkuntaani Alajärveen, joka on osa valtakunnallista Alvar Aalto -kaupunkiverkostoa.

Alvar Aallolla on Alajärvellä oma tie lähellä suunnittelemiaan rakennuksia.

Tuusulanjärvi houkutteli jäälleen paljon ulkoilijoita maaliskuisena sunnuntaina.

Maaliskuussa vietin viikonlopun Gustavelundissa, Tuusulassa, jossa järjestettiin Suomen Luonnonvalokuvaajien Talvipäivät. Olen osallistunut niihin noin kymmenen vuoden ajan. Viikonloppu on täynnä mielenkiintoista ohjelmaa ja sen aikana tulee katsottua useampi tuhat upeaa valokuvaa.

Huhtikuussa kirjoitin Merikeskus Vellamosta, joka on koko perheen käyntikohde kaikkina vuodenaikoina Kotkan Kantasatamassa. Olin käynyt siellä jo syksyllä 2021, mutta hauduttelin juttua muutaman kuukauden.

Pääsiäistä vietin Maarinhaminassa ikään kuin omatoimisessa retriitissä, mutta siltä reissulta ei syntynyt postausta. Tosin laivamatka Glory-laivalla tuli mukaan toukokuun postauksessa Gloryn loistoa Itämerellä. Tein tuolla Viking Linen uudella aluksella reissun myös äitienpäivän aikoihin äitini ja sisarusteni kanssa.

Glory matkalla Turusta Tukholmaan.

Algoth’s on legendaarisen pirtukeisarin, Algoth Niskan nimikkobaari.

Aurajoen rannan kirsikkapuut kukkivat toukokuun puolivälissä.

Taiteen talon avajaisissa pääsi tutustumaan taiteilijoiden työtiloihin.

Toukokuussa ihastelin Aurajoen rantojen kirsikkapuiden kukintaa ja tutustuin Taiteen taloon sen avajaisissa. Se on taiteen ja kulttuurin koti taiteen tekijöille, kaupunkilaisille ja matkailijoille. Taiteen talo sijaitsee Rettigin vanhassa tupakkatehtaassa osoitteessa Nunnankatu 4 keskellä Turun Vanhaakaupunkia.

Kutsuin myös kaimojani nimipäiväjuhliin 16.6.2022 postauksessa Päivin nimipäivät Paimion parantolassa.

Alvar Aallon suunnittelema kansainvälisesti tunnettu Paimion parantola on mielenkiintoinen käyntikohde.

Alppiruusupuistossa on suomalaisia ja ulkolaisia alppiruusuja yhteensä 1 860 kappaletta. Lajikkeita on yhteensä 218, joista kotimaisia 31.

Kesäkuussa vierailin vihdoin entisen kotikuntani Raision nähtävyydessä, Alppiruusupuistossa. Komeasti kukkivia pensaita metsän suojissa.

Kirjoitin myös juttuja Somerolta oltuani siellä bloggaajamatkalla. Postauksia siltä reissulta ovat Taidetta Kivimeijerissä, Somero vaalii Baddingin muistoa, Kartanotunnelmaa Härkälässä, Kaija Aarikka – nappikauppiaasta muotoilijaksi ja Hurmaava Helmi – muotiputiikki meijerissä.

Konferenssimatka Aurinkorannikolle

Tutustuimme noin viikon verran ajan espanjalaiseen kulttuuriin flamencoineen, hevosineen,
viineineen ja tapaksineen.

Kesäkuun alussa tein ainoan ulkomaanmatkani Marbellaan, Espanjaan, jossa järjestettiin matkabloggaajien konferenssi. Tuon matkan aineistosta syntyivät postaukset Matkabloggaajat Marbellassa, Paluu Rondaan, Valkoisten talojen Mijas ja Viiniä maistelemassa Rondassa.

Tuoreen lentomatkakokemuksen innoittamana avauduin aiheesta Pakkaamisen viheliäisyys.

Taidetta ja kulttuuria

Luovien ladyjen lomaviikko järjestettiin viime vuonna Villa Vallattomassa Strömforsissa. Tämän majapaikan emäntä Petra Pekkarinen houkutteli minut vieraaksi Pipa ja Papi -podcastiinsa, ja voit kuunnella jutteluamme Luovista ladyistä, bloggaamisesta, vanhoista taloista ja matkustamisesta täältä.

Tällä ruukkipaikkakunnallakin oli nähtävää, mutta ajelimme sieltä myös Porvooseen, Loviisaan ja Kotkaan muun muassa kirppareille. Kävimme myös Keisarillisessa kalamajassa Langinkoskella, Olgan farmilla Sääksjärvellä – mainio kohde lapsiperheille – sekä Stockforsin tehdasalueella Pyhtäällä.

Villa Vallaton tarjosi oivallisen lomapaikan ja tukikohdan tusinalle Luovia ladyja.*

Strömforsin ruukkialue kuvastui hienosti jokeen heinäkuisena aamuna.

Luovat ladyt aloittivat aamunsa pulahtamalla kunnan uimapaikan veteen.

Strömforsin kaunis, vanha kirkko kätkee harvinaisen aarteen: Helena Schjerfbeckin maalaaman alttaritaulun.

Elokuussa oli vuorossa taide eri muodoissaan. Kirjoitin postaukset Elämänpuu ja muita kollaaseja sekä Pinnan alla – lasista kauneutta taidenäyttelyn avajaisten innoittamana.

Tuttuja kesämenoja olivat myös heinäkuussa Booktori eli vanhojen kirjojen myyntitapahtuma Läntisellä Rantakadulla, Puutori Blues –tapahtuma nimensä mukaisesti Puutorilla sekä elokuinen Taiteiden yö monine esityksineeen eri puolilla Turkua. Näistä ei nyt syntynyt postauksia.

Syyskuussa kulttuuririennot jatkuivat nyt teatteriin ja kirjoitin postauksen Aavikon kuningatar Priscilla on ylistyslaulu suvaitsevuudelle Helsingin kaupunginteatterin musikaalista. Hanko Fotofestivalissa kävin myös kuten myös Turun ja Helsingin Kirjamessuilla; lokakuussa piipahdin myös Tampereen Kirjafestareilla.

Pieni juhlahetki oli siinäkin kun tämän Parasta lähteä nyt -blogin 700 postausta tuli täyteen 18.9.2022.

Lokakuussa infosin Helsingin Kirjamessuista ja Vuoden Luontokuva -festivaalista. Marraskuussa muistelin heinäkuista autotapahtumaa postauksessani Renaultistit Ruissalossa – 38. Grand Tour de Renault.

Joulukuussa pohdin erilaisia tapoja viettää vuoden suurinta juhlaa postauksessa Missä vietät joulusi tänä vuonna? Oman jouluni vietin kotona perheen parissa.

Poimi vinkit ja vieraile ensi vuonna jossain oudossa kuplassa

Tämä postaus kertoo matkoistani, mutta sitä voi lukea niinkin, että se sisältää vinkkejä tapahtumista, joihin voi osallistua ja paikoista, joissa voi käydä. Ehkä saat poimittua jonkun vinkin ensi vuoden suunnitelmiisi.

Suosittelen myös, että käyt sellaisessa paikassa tai tapahtumassa, joka on itsellesi hiukan outo tai vieras, ehkä jopa siellä monesti mainitulla epämukavuusalueella. Tapaat ehkä ihmisiä, joilla on ihan kummallisia harrastuksia.

Minulle tällaisia paikkoja ja tapahtumia olivat Espanjan hevospaikat (näistä toivottavasti kirjoitan myöhemmin) sekä Strömforsissa ruukissa Ruotsinpyhtäällä järjestetty Ruukki Picnic, joka on ollut vuosien aja Itä-Uudenmaan suurin kesäinen koko perheen harrasteajoneuvotapahtuma ja Ruissalossa, Turussa järjestetty Grand Tour de Renault -tapahtuma. On virkistävää ja mieltä avartavaa vierailla omien kupliensa ulkopuolella.

Vierailin kesäkuussa Espanjassa kahdessa hevosia jalostavassa, kasvattavassa ja kouluttavassa paikassa.

Ruukki Picnic toi Strömforsiin paljon amerikanautoja harrastajineen.

Sisällöntuotanto sakkaa surussa

Isä saateltiin viimeiselle matkalleen helmikuussa.

Olen ollut tänä vuonna vähemmän tuottelias kuin aikaisempina vuosina raskaan elämäntilanteen vuoksi. Isäni kuoli tammikuussa 81-vuotiaana ja äitini jäi leskeksi ja apua tarvitsevaksi. Aikaa ja energiaa kirjoittamiseen tuntuu olevan nyt aikaisempaa vähemmän. Tänä vuonna en osallistunut myöskään Yhdysvalloista lähtöisin olevaan National Blog Posting Month (NaBloPoMo) -haasteeseen, jossa blogataan joka päivä.

Harmillisesti myös osa aineistosta on jäänyt vielä julkaisematta. Muun muassa osa Espanjan matkan annista on jäänyt kertomatta kuten myös muutamasta kotimaan reissustakin. Ehkä kirjoitan niistä vielä seuraavia matkoja odotellessa.

Iloa ja valoa vuoteen 2023!

*Lue lisää Luovista ladyista postauksesta Luovat ladyt Nauvossa.