Jaa

Nanat tanssivat

Jaa

Lukusali.

Lukusalin kattomaalauksia.a.

Lukusalin kattomaalauksia.

Lukusalin kattomaalauksia.

Kirja vuosisatojen takaa.

Vanhoja kirjoja kupolisalin parvella.

Kupolisali.

Kupolisalin maalauksia.

Rotundan lasikatto.

Rotunda.

Rotundan lukutilaa vanhoine tuoleineen.

Kupolinsalin kauniita kattomaalauksia.

Kupolisali.

Kupolisalin kattomaalauksia.

Kupolisalin kattomaalauksia.

Kupolisalin kattomaalauksia.

Kupolisalin kattomaalauksia.

Koristeet on veistetty afrikkalaisesta päärynäpuusta.

Kupolisalin kattomaalaus.

Eteistilaa.

Kupolisalin pylväitä.

Kaunis Kansalliskirjasto

Kansalliskirjaston kupolisali on vaikuttava tila.

Kansalliskirjastoon voi käydä tutustumassa kuin nähtävyyteen – onhan tämä Carl Ludvig Engelin suunnittelema ja hänen viimeisekseen jäänyt empirerakennus kuulu kauneudestaan ja historiastaan.

Rotundan pyöreitä muotoja.

Kansalliskirjaston juuret ulottuvat vuoteen 1640 eli Turun akatemian perustamiseen. Vuonna 1828 akatemia siirrettiin Helsinkiin.

Kansalliskirjasto otettiin käyttöön vuonna 1845. Carl Ludvig Engel ei itse nähnyt rakennusta valmiina, sillä hän kuoli vuoden 1840 toukokuussa.

Gustaf Nyströmin suunnittelema lisärakennus Rotunda valmistui vuonna 1906. Kirjastoa on myöhemminkin laajennettu ja remontoitu useaan otteeseen.

Käyttöön remontin jälkeen maaliskuussa 2016

Kupolisalin kauniita kattomaalauksia.

Kansalliskirjasto kuoriutui maaliskuussa 2016 kaksi vuotta kestäneen remontin ja sitä edeltäneiden kolmen vuoden suunnittelun jälkeen entistä upeampana.

Kaikki kirjaston pinnat on puhdistettu ja uudistettu kattomaalauksia myöten. Ne ovatkin upeita ja niistä löytyy tieteenaloihin liittyvää symboliikka.

Perustavampaa laatua olevaa korjausta on ollut muun muassa kattoholvien vahvistaminen ja tilan louhiminen peruskalliosta eteistiloja varten.

Nyt eteisestä löytyy kävijöille säilytyslokerikkoja, jotka toimivat sähköisillä koodeilla. Säilytystilaa ja vaatenaulakoita on myös sisäänkäynnistä oikealla olevassa huoneessa. 1800-luvulla se oli ainut tila, johon kirjaston käyttäjät professoreita myöten pääsivät tutkimaan kirjoja.

Myös wc-tilat ovat uudistuneet.

Kansalliskirjasto on koristeltu muun muassa lukuisilla pylväillä. Kaiteiden koristeissa on käytetty alunperin afrikkalaista päärynäpuuta, uudemmat koristeet ovat samanväriseksi maalattua koivua.

Suurin ja vanhin tieteellinen kirjasto

Tämä aiemmin Helsingin yliopiston kirjastona tunnettu laitos on Suomen suurin ja vanhin tieteellinen kirjasto. Kansalliskirjasto vastaa kansallisen julkaisuperinnön säilyttämisestä, kuvailusta ja käyttöön asettamisesta osana ainutlaatuisten kokoelmiensa kartuttamista. Se toimii myös kirjastokentän valtakunnallisena palvelu- ja kehittämisyksikkönä.

Kirjaston kokoelma on melkoinen: 115 hyllykilometriä aineistoja, kolme miljoonaa kirjaa ja kolme miljoonaa muuta julkaisua. Kirjastossa on kaikki Suomessa painetut ja Suomea koskevat julkaisut vuodesta 1488 alkaen.

Kirjasto ostaa 5 000 uutta teosta vuosittain humanistisilta tutkimusaloilta (historia, kirjallisuudentutkimus, filosofia, musiikki, Venäjän ja itäisen Euroopan tutkimus).

Kirjastossa on 30 erikoiskokoelmaa, muun muassa A. E. Nordensköldin kartografinen kirjasto, Monrepos’n kartanon kirjasto ja Japonica-kokoelma.

Uusia vapaakappaleita karttuu vuosittain 400 hyllymetriä. Mukana on muun muassa kirjoja, aikakaus- ja sanomalehtivuosikertoja, musiikkiäänitettä, julisteita, vuosikertomuksia, nuotteja ja karttoja sekä ns. pienpainatteita ja näiden lisäksi sähköisiä vapaakappaleita ja verkkosivuja.

Koti- ja lukusalilainoja kertyi vuonna 2015 noin 380 000 kappaletta. Kirjaston asiakkaista noin puolet on Helsingin yliopiston opiskelijoita, opettajia tai tutkijoita.

Opastettu kierros lukusaleissa ja kirjavarastoissa

Johtaja Liisa Savolainen (vas.) esitteli kirjastoa sisarelleni Jaana Similälle ja minulle.

Sain sisareni Jaanan kanssa perusteellisen ja asiantuntevan opastuksen Kansalliskirjastoon, kun sen tutkimuskirjaston johtaja Liisa Savolainen esitteli tiloja niin lukusaleissa kuin kirjavarastoissakin. Pääsimme kurkistamaan satoja vuosia vanhojen kirjojen kansien väliin ja kuulimme kirjaston historiasta ja remontista.

Niin, kirjoja on tosiaan tallella 1400-luvun lopusta lähtien. Ei hullumpi tiedon käyttöliittymä.

Myös Turun palosta 1827 pelastuneita kirjoja löytyy Kansalliskirjaston kokoelmista.

Kirjavarastoja on kirjaston alla neljässä kerroksessa. Sieltä löytyvät monet erilliskokoelmat ja harvinaisuudet inkunaabeita (varhainen, ennen vuotta 1501 painettu kirja) myöten sekä vapaakappalekokoelma. Varastoissa oli kesäisenä päivänä viileän tuntuista, sillä lämpötila on säädetty +17 asteeseen.

Lainaksi lukusaleihin ja kotiin

Lukusalin päädyn ikkunoista virtaa valoa salin käyttäjille.

Kirjastossa on kaksi lukusalia, jonne aineistoja saa lainaksi. Olisikin hauskaa viettää joskus päivä kirjoihin syventyneenä kauniissa lukusalissa.

Kirjaston käyttäjä voi myös uppoutua Rotundan nojatuoleihin, jotka ovat peräisin Helsingin yliopiston konsistorista.

Osan kirjoista saa myös kotilainaan.

Kansalliskirjasto on myös digitoinut laajasti aineistojaan, muun muassa sanoma- ja aikakauslehtiä, kirjoja, pienpainatteita sekä ääniteaineistoja. Aineistoja digitoidaan sekä niiden säilymisen että saavutettavuuden parantamiseksi. Digitoituihin aineistoihin voi tutustua digi.kansalliskirjasto.fi -palvelussa.

Yliopiston päärakennuksen vieressä

Kansalliskirjasto sijaitsee Helsingin yliopiston päärakennuksen vieressä. Sen pääsisäänkäynti on Unioninkadulla vastapäätä Tuomiokirkkoa.

Esteettömän käynnin tarvitsijan kannattaa käyttää sisäpihan puoleista sisäänkäyntiä osoitteessa Yliopistokatu 1. Sisäpihalla on myös invalidipysäköintipaikka.

Heinäkuussa 2016 kirjasto on suljettuna. Kirjaston aukioloajat kannattaa tarkistaa Kansalliskirjaston verkkosivuilta.

Kirjastossa on myös kahvila, joka on auki muina kuin kesäkuukausina.

Kansalliskirjasto on koristeellinen lukuisine pylväineen, maalauksineen ja kaiverruksineen.

Lisää kuvia Kansalliskirjastosta löydät kuvagalleriasta.

Tunnelmallinen taidekahvila holvikaarien alla

Café Kryptan kahvipöydän somisteena oli upea pioniasetelma.

Jos kuljet kesäaikana Helsingin keskustassa ja etsit kahvi- ja levähdyspaikkaa, kokeile Tuomiokirkon Café Kryptaa. Sen sisäänkäynti sijaitsee Suurtorilta katsottuna kirkon takana osoitteessa Kirkkokatu 18. Kahvilaan pääsee myös hissillä Tuomiokirkon kirkkosalista.

Cafe Krypta sijaitsee Tuomiokirkon kivijalassa.

Kahvilaa pidetään talkoovoimin

Café Kryptaa pyörittävät seurakunnan yhteistyökumppanit vaihtuvin vuoroin oman toimintansa tukemiseksi.

Kesäkuun lopussa ja heinäkuussa kahvilatoiminnasta vastaavat Seniorinaisten jumpparyhmä, Hakatytöt, Katajanokan Martat, Katajanokan koulun leirikouluryhmä, SPR:n Itä-Helsingin osasto sekä Lähetyksen tukiryhmä.

Kahvilassa on tarjolla niin suolaisia kuin makeitakin leivonnaisia ja keittolounaita.

 

Näkymä sisäänkäynnistä kappeliin.

Vaihtuvia taidenäyttelyitä

Kryptassa voi lisäksi nauttia taidenäyttelyistä, joihin on vapaa pääsy.

Tämän kesän jäljellä olevia näyttelyitä ovat:

•    29.6.–10.7. Suvi Af Hällström: In terram nobis.
•    13.–31.7. Johanna Kare: Katuvarpuset.
•    3.–21.8. Näkökulma. Repin-instituutin kuvataidekoulutuksen 10-vuotisjuhlanäyttely.
•    24.8.–4.9. Evgeny Mokhorev, Pietarin kulttuuri-insituutti: Saint Petersburg through the angels’ eyes: a view from Saint Isaac´s.

Sadan vuoden tyhjyys

Helsingin Tuomiokirkon alla oleva holvisto eli krypta rakennettiin alun perin kirkon kellariksi. Siellä sijaitsivat kirkon lämmityslaitteet ja halkovarastot.

Maalattiainen tila oli tyhjillään yli sata vuotta, kunnes se remontoitiin käyttöön vuosina 1972–73 arkkitehti Tarja Salmio-Toiviaisen suunnitelmien mukaan.

Kappelin alttari on yksinkertainen.

Kryptaa kunnostettiin lisää Tuomiokirkon laajan korjauksen aikana vuosina 1996–1999. Kappeliin hankittiin myös uusi alttarilaite.

Kappelin koristeena on taiteilija Carolus Enckellin maalaama alttarimaalaus sekä tekstiilitaiteilija Päikki Prihan kirkkotekstiilit.

Johanna Oraksen taidetta

Kävin Café Kryptassa viime kesänä lähinnä katsomassa Johanna Oraksen Bright like a diamond -näyttelyä. Olen laittanut merkille aina silloin tällöin taiteilijan toimintaa, sillä hänen tyttärensä ja oma tyttäreni ovat syntyneet samana päivänä lokakuussa 1998.

Olivia Oras onkin ollut innoittajana nuoren naisen kasvutarinaa kuvaavassa teosten sarjassa, joka on aivan erilaista Johanna Orasta, jota olen aiemmin nähnyt.

Tänä kesänä kävin siellä siskoni Jaanan kanssa juhannuksen jälkeen, jolloin näyttelyissä oli tauko.

Nautimme lounaaksi linssikeittoa ja sämpylää, jälkiruoaksi kahvit ja pari pikkuleipää. Aterian hinta oli kuusi euroa. Kahvin ja teen hinta on 1,50 euroa, pullan 2 euroa ja voileivän 1,5 euroa.

Café Krypta on avoinna maanantaista lauantaihin klo 11–17 ja sunnuntaina klo 12–17.

Kryptan seinillä on tilaa vaihtuville taidenäyttelyille. Kuva on viime kesältä Johanna Oraksen näyttelystä.

 

Johanna Oraksen kukkataidetta viime kesän näyttelystä.

 

Teos Johanna Oraksen nuoren tytön kasvua kuvaavasta sarjasta viime kesän näyttelystä.