Matkakertomus, Matkakohde

Kaunis Kansalliskirjasto

Kansalliskirjaston kupolisali on vaikuttava tila.

Kansalliskirjaston kupolisali on vaikuttava tila.

Kansalliskirjastoon voi käydä tutustumassa kuin nähtävyyteen – onhan tämä Carl Ludvig Engelin suunnittelema ja hänen viimeisekseen jäänyt empirerakennus kuulu kauneudestaan ja historiastaan.

Rotundan pyöreitä muotoja.

Rotundan pyöreitä muotoja.

Kansalliskirjaston juuret ulottuvat vuoteen 1640 eli Turun akatemian perustamiseen. Vuonna 1828 akatemia siirrettiin Helsinkiin.

Kansalliskirjasto otettiin käyttöön vuonna 1845. Carl Ludvig Engel ei itse nähnyt rakennusta valmiina, sillä hän kuoli vuoden 1840 toukokuussa.

Gustaf Nyströmin suunnittelema lisärakennus Rotunda valmistui vuonna 1906. Kirjastoa on myöhemminkin laajennettu ja remontoitu useaan otteeseen.

Käyttöön remontin jälkeen maaliskuussa 2016

Kupolinsalin kauniita kattomaalauksia.

Kupolisalin kauniita kattomaalauksia.

Kansalliskirjasto kuoriutui maaliskuussa 2016 kaksi vuotta kestäneen remontin ja sitä edeltäneiden kolmen vuoden suunnittelun jälkeen entistä upeampana.

Peruskallioon louhittua eteistilaa-

Kaikki kirjaston pinnat on puhdistettu ja uudistettu kattomaalauksia myöten. Ne ovatkin upeita ja niistä löytyy tieteenaloihin liittyvää symboliikka.

Perustavampaa laatua olevaa korjausta on ollut muun muassa kattoholvien vahvistaminen ja tilan louhiminen peruskalliosta eteistiloja varten.

Nyt eteisestä löytyy kävijöille säilytyslokerikkoja, jotka toimivat sähköisillä koodeilla. Säilytystilaa ja vaatenaulakoita on myös sisäänkäynnistä oikealla olevassa huoneessa. 1800-luvulla se oli ainut tila, johon kirjaston käyttäjät professoreita myöten pääsivät tutkimaan kirjoja.

Myös wc-tilat ovat uudistuneet.

Kansalliskirjasto on koristeltu muun muassa lukuisilla pylväillä. Kaiteiden koristeissa on käytetty alunperin afrikkalaista päärynäpuuta, uudemmat koristeet ovat samanväriseksi maalattua koivua.

Suurin ja vanhin tieteellinen kirjasto

Tämä aiemmin Helsingin yliopiston kirjastona tunnettu laitos on Suomen suurin ja vanhin tieteellinen kirjasto. Kansalliskirjasto vastaa kansallisen julkaisuperinnön säilyttämisestä, kuvailusta ja käyttöön asettamisesta osana ainutlaatuisten kokoelmiensa kartuttamista. Se toimii myös kirjastokentän valtakunnallisena palvelu- ja kehittämisyksikkönä.

Kirjaston kokoelma on melkoinen: 115 hyllykilometriä aineistoja, kolme miljoonaa kirjaa ja kolme miljoonaa muuta julkaisua. Kirjastossa on kaikki Suomessa painetut ja Suomea koskevat julkaisut vuodesta 1488 alkaen.

Vanha kirja

Kirjasto ostaa 5 000 uutta teosta vuosittain humanistisilta tutkimusaloilta (historia, kirjallisuudentutkimus, filosofia, musiikki, Venäjän ja itäisen Euroopan tutkimus).

Kirjastossa on 30 erikoiskokoelmaa, muun muassa A. E. Nordensköldin kartografinen kirjasto, Monrepos’n kartanon kirjasto ja Japonica-kokoelma.

Uusia vapaakappaleita karttuu vuosittain 400 hyllymetriä. Mukana on muun muassa kirjoja, aikakaus- ja sanomalehtivuosikertoja, musiikkiäänitettä, julisteita, vuosikertomuksia, nuotteja ja karttoja sekä ns. pienpainatteita ja näiden lisäksi sähköisiä vapaakappaleita ja verkkosivuja.

Koti- ja lukusalilainoja kertyi vuonna 2015 noin 380 000 kappaletta. Kirjaston asiakkaista noin puolet on Helsingin yliopiston opiskelijoita, opettajia tai tutkijoita.

Opastettu kierros lukusaleissa ja kirjavarastoissa

Johtaja Liisa Savolainen (vas.) esitteli kirjastoa sisarelleni Jaana Similälle ja minulle.

Johtaja Liisa Savolainen (vas.) esitteli kirjastoa sisarelleni Jaana Similälle ja minulle.

Sain sisareni Jaanan kanssa perusteellisen ja asiantuntevan opastuksen Kansalliskirjastoon, kun sen tutkimuskirjaston johtaja Liisa Savolainen esitteli tiloja niin lukusaleissa kuin kirjavarastoissakin. Pääsimme kurkistamaan satoja vuosia vanhojen kirjojen kansien väliin ja kuulimme kirjaston historiasta ja remontista.

Niin, kirjoja on tosiaan tallella 1400-luvun lopusta lähtien. Ei hullumpi tiedon käyttöliittymä.

Myös Turun palosta 1827 pelastuneita kirjoja löytyy Kansalliskirjaston kokoelmista.

Kirjavarastoja on kirjaston alla neljässä kerroksessa. Sieltä löytyvät monet erilliskokoelmat ja harvinaisuudet inkunaabeita (varhainen, ennen vuotta 1501 painettu kirja) myöten sekä vapaakappalekokoelma. Varastoissa oli kesäisenä päivänä viileän tuntuista, sillä lämpötila on säädetty +17 asteeseen.

Lainaksi lukusaleihin ja kotiin

Lukusalin päädyn ikkunoista virtaa valoa salin käyttäjille.

Lukusalin päädyn ikkunoista virtaa valoa salin käyttäjille.

Kirjastossa on kaksi lukusalia, jonne aineistoja saa lainaksi. Olisikin hauskaa viettää joskus päivä kirjoihin syventyneenä kauniissa lukusalissa.

Kirjaston käyttäjä voi myös uppoutua Rotundan nojatuoleihin, jotka ovat peräisin Helsingin yliopiston konsistorista.

Osan kirjoista saa myös kotilainaan.

Kansalliskirjasto on myös digitoinut laajasti aineistojaan, muun muassa sanoma- ja aikakauslehtiä, kirjoja, pienpainatteita sekä ääniteaineistoja. Aineistoja digitoidaan sekä niiden säilymisen että saavutettavuuden parantamiseksi. Digitoituihin aineistoihin voi tutustua digi.kansalliskirjasto.fi -palvelussa.

Yliopiston päärakennuksen vieressä

Kansalliskirjasto sijaitsee Helsingin yliopiston päärakennuksen vieressä. Sen pääsisäänkäynti on Unioninkadulla vastapäätä Tuomiokirkkoa.

Esteettömän käynnin tarvitsijan kannattaa käyttää sisäpihan puoleista sisäänkäyntiä osoitteessa Yliopistokatu 1. Sisäpihalla on myös invalidipysäköintipaikka.

Heinäkuussa 2016 kirjasto on suljettuna. Kirjaston aukioloajat kannattaa tarkistaa Kansalliskirjaston verkkosivuilta.

Kirjastossa on myös kahvila, joka on auki muina kuin kesäkuukausina.

Kansalliskirjato on koristeellinen lukuisine pylväineen, maalauksineen ja kaiverruksineen.

Kansalliskirjasto on koristeellinen lukuisine pylväineen, maalauksineen ja kaiverruksineen.

Lisää kuvia Kansalliskirjastosta löydät kuvagalleriasta.

Mainokset
Normaali

2 kommenttia artikkeliin ”Kaunis Kansalliskirjasto

  1. Tykkään, mutta ”on pakko” olla vähän kriittinen… Turun Akatemia ei ole koskaan ollut olemassa. Åbo Akademi perustettiin 1640, ja oli ruotsinkielinen alusta loppuun, ei koskaan suomenkielistä nimeä… Kuten nykyinen Åbo Akademi. Ja Turussahan on myös Turun Yliopisto, jolla tietääkseni ei ole ruotsinkielistä nimeä. Opinto-ohjaajana olen korostanut: Turussa on kaksi yliopistoa, ÅA ja TY. Vaikka joskus esimerkiksi psykologian professorit/opettajat eivät itse tiedä mistä palkka tulee – tiivis yhteistyö!

    Tykkää

    • Hei Märtha, kiitos kriittisyydestä. Olen hakenut tietoja muun muassa Kansalliskirjaston sivuilta ja Wikipediasta, joka toteaa:”Kuninkaallinen Turun Akatemia (lat. Regia academia aboensis, ruots. Kungliga Akademien i Åbo) on Turussa vuosina 1640–1828 toiminut Suomen ensimmäinen yliopisto. Suomen sodan jälkeen 1809 sen nimeksi tuli Keisarillinen Turun Akatemia. Yliopisto siirrettiin Turun palon jälkeen Helsinkiin vuonna 1827 ja sen nimi muutettiin Keisarilliseksi Aleksanterin-yliopistoksi. Suomen itsenäistyttyä yliopiston nimeksi vaihdettiin Helsingin yliopisto vuonna 1919. Turkuun perustettiin samoihin aikoihin kaksi uutta yliopistoa: vuonna 1918 ruotsinkielinen Åbo Akademi ja vuonna 1920 suomenkielinen Turun yliopisto.”
      Turussa toimivat edelleen tosiaan ÅA ja TY. Kauppakorkeakoulut ovat sulautuneet yliopistoihin.

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s