Kaunis Kansalliskirjasto

Kansalliskirjaston kupolisali on vaikuttava tila.

Kansalliskirjastoon voi käydä tutustumassa kuin nähtävyyteen – onhan tämä Carl Ludvig Engelin suunnittelema ja hänen viimeisekseen jäänyt empirerakennus kuulu kauneudestaan ja historiastaan.

Rotundan pyöreitä muotoja.

Kansalliskirjaston juuret ulottuvat vuoteen 1640 eli Turun akatemian perustamiseen. Vuonna 1828 akatemia siirrettiin Helsinkiin.

Kansalliskirjasto otettiin käyttöön vuonna 1845. Carl Ludvig Engel ei itse nähnyt rakennusta valmiina, sillä hän kuoli vuoden 1840 toukokuussa.

Gustaf Nyströmin suunnittelema lisärakennus Rotunda valmistui vuonna 1906. Kirjastoa on myöhemminkin laajennettu ja remontoitu useaan otteeseen.

Käyttöön remontin jälkeen maaliskuussa 2016

Kupolisalin kauniita kattomaalauksia.

Kansalliskirjasto kuoriutui maaliskuussa 2016 kaksi vuotta kestäneen remontin ja sitä edeltäneiden kolmen vuoden suunnittelun jälkeen entistä upeampana.

Kaikki kirjaston pinnat on puhdistettu ja uudistettu kattomaalauksia myöten. Ne ovatkin upeita ja niistä löytyy tieteenaloihin liittyvää symboliikka.

Perustavampaa laatua olevaa korjausta on ollut muun muassa kattoholvien vahvistaminen ja tilan louhiminen peruskalliosta eteistiloja varten.

Nyt eteisestä löytyy kävijöille säilytyslokerikkoja, jotka toimivat sähköisillä koodeilla. Säilytystilaa ja vaatenaulakoita on myös sisäänkäynnistä oikealla olevassa huoneessa. 1800-luvulla se oli ainut tila, johon kirjaston käyttäjät professoreita myöten pääsivät tutkimaan kirjoja.

Myös wc-tilat ovat uudistuneet.

Kansalliskirjasto on koristeltu muun muassa lukuisilla pylväillä. Kaiteiden koristeissa on käytetty alunperin afrikkalaista päärynäpuuta, uudemmat koristeet ovat samanväriseksi maalattua koivua.

Suurin ja vanhin tieteellinen kirjasto

Tämä aiemmin Helsingin yliopiston kirjastona tunnettu laitos on Suomen suurin ja vanhin tieteellinen kirjasto. Kansalliskirjasto vastaa kansallisen julkaisuperinnön säilyttämisestä, kuvailusta ja käyttöön asettamisesta osana ainutlaatuisten kokoelmiensa kartuttamista. Se toimii myös kirjastokentän valtakunnallisena palvelu- ja kehittämisyksikkönä.

Kirjaston kokoelma on melkoinen: 115 hyllykilometriä aineistoja, kolme miljoonaa kirjaa ja kolme miljoonaa muuta julkaisua. Kirjastossa on kaikki Suomessa painetut ja Suomea koskevat julkaisut vuodesta 1488 alkaen.

Kirjasto ostaa 5 000 uutta teosta vuosittain humanistisilta tutkimusaloilta (historia, kirjallisuudentutkimus, filosofia, musiikki, Venäjän ja itäisen Euroopan tutkimus).

Kirjastossa on 30 erikoiskokoelmaa, muun muassa A. E. Nordensköldin kartografinen kirjasto, Monrepos’n kartanon kirjasto ja Japonica-kokoelma.

Uusia vapaakappaleita karttuu vuosittain 400 hyllymetriä. Mukana on muun muassa kirjoja, aikakaus- ja sanomalehtivuosikertoja, musiikkiäänitettä, julisteita, vuosikertomuksia, nuotteja ja karttoja sekä ns. pienpainatteita ja näiden lisäksi sähköisiä vapaakappaleita ja verkkosivuja.

Koti- ja lukusalilainoja kertyi vuonna 2015 noin 380 000 kappaletta. Kirjaston asiakkaista noin puolet on Helsingin yliopiston opiskelijoita, opettajia tai tutkijoita.

Opastettu kierros lukusaleissa ja kirjavarastoissa

Johtaja Liisa Savolainen (vas.) esitteli kirjastoa sisarelleni Jaana Similälle ja minulle.

Sain sisareni Jaanan kanssa perusteellisen ja asiantuntevan opastuksen Kansalliskirjastoon, kun sen tutkimuskirjaston johtaja Liisa Savolainen esitteli tiloja niin lukusaleissa kuin kirjavarastoissakin. Pääsimme kurkistamaan satoja vuosia vanhojen kirjojen kansien väliin ja kuulimme kirjaston historiasta ja remontista.

Niin, kirjoja on tosiaan tallella 1400-luvun lopusta lähtien. Ei hullumpi tiedon käyttöliittymä.

Myös Turun palosta 1827 pelastuneita kirjoja löytyy Kansalliskirjaston kokoelmista.

Kirjavarastoja on kirjaston alla neljässä kerroksessa. Sieltä löytyvät monet erilliskokoelmat ja harvinaisuudet inkunaabeita (varhainen, ennen vuotta 1501 painettu kirja) myöten sekä vapaakappalekokoelma. Varastoissa oli kesäisenä päivänä viileän tuntuista, sillä lämpötila on säädetty +17 asteeseen.

Lainaksi lukusaleihin ja kotiin

Lukusalin päädyn ikkunoista virtaa valoa salin käyttäjille.

Kirjastossa on kaksi lukusalia, jonne aineistoja saa lainaksi. Olisikin hauskaa viettää joskus päivä kirjoihin syventyneenä kauniissa lukusalissa.

Kirjaston käyttäjä voi myös uppoutua Rotundan nojatuoleihin, jotka ovat peräisin Helsingin yliopiston konsistorista.

Osan kirjoista saa myös kotilainaan.

Kansalliskirjasto on myös digitoinut laajasti aineistojaan, muun muassa sanoma- ja aikakauslehtiä, kirjoja, pienpainatteita sekä ääniteaineistoja. Aineistoja digitoidaan sekä niiden säilymisen että saavutettavuuden parantamiseksi. Digitoituihin aineistoihin voi tutustua digi.kansalliskirjasto.fi -palvelussa.

Yliopiston päärakennuksen vieressä

Kansalliskirjasto sijaitsee Helsingin yliopiston päärakennuksen vieressä. Sen pääsisäänkäynti on Unioninkadulla vastapäätä Tuomiokirkkoa.

Esteettömän käynnin tarvitsijan kannattaa käyttää sisäpihan puoleista sisäänkäyntiä osoitteessa Yliopistokatu 1. Sisäpihalla on myös invalidipysäköintipaikka.

Heinäkuussa 2016 kirjasto on suljettuna. Kirjaston aukioloajat kannattaa tarkistaa Kansalliskirjaston verkkosivuilta.

Kirjastossa on myös kahvila, joka on auki muina kuin kesäkuukausina.

Kansalliskirjasto on koristeellinen lukuisine pylväineen, maalauksineen ja kaiverruksineen.

Lisää kuvia Kansalliskirjastosta löydät kuvagalleriasta.