Turun palosta vuonna 1827 säästynyt Luostarinmäki on nykyisin vireä museokortteli. 80-vuotisen toiminnan kunniaksi järjestetään elokuussa yleisöopastuksia, perinteisiä Käsityötaidon päiviä ja syyskuussa soi Luostarinmäki Folk.
Turku paloi poroksi vuonna 1827. Kaupungin lähes täydellisesti 4.–5. syyskuuta 1827 tuhonnut suurpalo sai alkunsa kauppias Carl Gustav Hellmanin talosta Aninkaistenmäeltä, nykyisen Puutorin laidalta, osoitteessa Maariankatu 2. Tois puol jokke sijaitseva paikka on merkitty muistolaatalla.
Turun palossa tuhoutui noin 2 500 kotia ja kodittomaksi jäi lähes 11 000 turkulaista. Palossa kuoli muutamia kymmeniä kaupunkilaisia. Myös Turun Akatemia paloi mukanaan huikea määrä vanhoja kirjallisia lähteitä.
Laitakaupungin Luostarinmäki säästyi palolta
Aika on pysähtynyt Luostarinmäellä jonnekin kahden sadan vuoden päähän. Alue on kuitenkin vireä museokortteli.
Ainoana yhtenäisenä puutaloalueena säilyi silloisen kaupungin laidalla ja täl puol jokke sijainnut Luostarinmäki, joka oli vähävaraisten asuinaluetta.
Vahingosta viisastuneena Turkuun laadittiin paloturvallisuutta korostava asemakaava vuonna 1828 tekijänään Carl Ludvig Engel. Koko tiheään rakennettu Luostarinmäki määrättiin jo purettavaksi. Asukkaat muuttivat pois alueelta ja kaupunki lunasti rakennuksia.
Vähitellen alueesta muodostui käsityöläismuseo, jollaisena se on toiminut jo 80 vuoden ajan. Museon avajaisia vietettiin 29.6.1940, muutamia kuukausia talvisodan päättymisen jälkeen. Museokortteli löytyy osoitteesta Vartiovuorenkatu 2, Turku.
Museo on auki kesäkaudella 31.8.2020 saakka maanantaista sunnuntaihin klo 10.00–18.00 ja syyskuussa tiistaista sunnuntaihin klo 09.00–17.00. Museo on auki lisäksi muutamien juhlapyhien aikaan.
Luostarinmäellä on tarjolla yleisöopastuksia 1.8.–30.8. päivittäin suomeksi klo 10.30 ja 15.30, ruotsiksi lauantaisin klo 12 ja englanniksi päivittäin klo 14.30.
Käsityöläisten kortteli
Luostarinmäellä ovat asustelleet muun muassa suutari, parturi-peruukintekijä, savenvalaja, ylioppilas, tallirenki, viulunrakentaja, karstaaja, kaiteentekijä, leskimies, kupariseppä, kultaaja, lasimestari, läkkiseppä, kersantin leski, laudankantaja, ompelija, merimies, kutoja, puuseppä, työläisnainen, muurari, kultaseppä, korintekijä, maalari, kirjansitoja, kirvesmies, nuohooja, satulaseppä, turkkuri, nahkuri, kelloseppä sekä hansikkaan- ja kammantekijä.
Moninaiset ovat olleet ammatit aikana, jolloin tavaroita ei ostettu valmiina kaupoista, vaan tehtiin itse.
Käsityöläismuseossa on nähtävillä ammattilaisten verstaita ja heidän asuinhuoneitaan. Käsityöläisyys onkin ollut kantavia teemoja Luostarinmäellä kautta museon historian ja siellä on vietetty Käsityötaidon päiviä vuodesta 1943 alkaen.
Käsityötaidon päivät 20.–23.8.
Käsityötaidon päivillä pääsee näkemään, kuinka ennen valmistettiin tarpeelliset tavarat, kuten kengät. Kuva: Turun kaupunki/Joonas Mäkivirta.
Perinteiset käsityöammatit heräävät eloon Käsityötaidon päivillä museon verstaissa torstaista sunnuntaihin 20.–23.8. klo 10–18.
Historiantutkija Anna Niirasen luennolla lauantaina 22.8. klo 13 tarkastellaan, millaisia muutoksia suomalaisessa arki- ja juhlapukeutumisessa tapahtui 1800-luvun aikana. Luennon otsikkona on Säädyllisiä ja säädyttömiä: näkökulmia 1800-luvun suomalaiseen pukeutumiseen.
Luostarinmäen puvut pääsevät estradille muotinäytöksessä samaisena lauantaina klo 15: Muotia vuosisatojen takaa – Luostarinmäen puvut esittäytyvät.
Luostarinmäki Folk lauantaina 5.9.2020
Luostarinmäki Folk lauantaina 5.9.2020 on täynnä kaiken kansan musiikkia ja ilonpitoa. Ohjelmassa on niin perinteisempää kuin uudempaakin kansanmusiikkia. Esiintyjinä klo ovat Turku Folks! -orkesteri, Ånsemble, Säkene ja Port Arthur Bluegrass Band.
Päivän aikana voi tutustua myös soitinrakentamisen maailmaan.
Valam & Varsinaiset. Kuva: Alina Ainola.
Iltatapahtumassa voi nauttia uudemmasta kansamusiikista uniikissa museokorttelimiljöössä ja mahdollisesti myös juoda tuopillisen juhlasahtia. Tapahtumassa esiintyvät klo 19.30 Valma & Varsinaiset -trio ja noin klo 20.30 nykykansanmusiikin kärkinimeksi ja sielun veljeksi tituleerattu Antti Paalanen.
Paalasen tyyliä kuvaillaan tapahtumasivulla näin: ”Paalasen hurjan musiikin välineinä ovat suomalaisesta kansanmusiikista tutut vähäriviset hanurit. Perinteestä innoituksensa saanut Paalanen on kuitenkin luonut täysin oman musiikkimaailmansa, jossa traditioon sekoittuu transsinomainen minimalismi, elektronisen tanssimusiikin hypnoottinen poljento, siperialaisen kurkkulaulutyylin tuomat jylhät äänimaisemat sekä modernin äänitekniikan hallittu ja oivaltava käyttö.”
Antti Paalanen vauhdissa. Kuva: Sasha Perova.
Museokauppoja ja kahvila
Luostarinmäellä on myös kaksi museokauppaa ja posti. Museokauppa Hantvärkissä myydään käsityötuotteita, joista osa on valmistettu museoverstaissa. Sieltä löytyy yksilöllisiä lahjoja ja tuliaisia aikuisille ja lapsille. Kauppaan voi poiketa myös käymättä museossa.
Höökarinpuoti on 1800-luvun lopun tyyliin sisustettu sekatavarakauppa. Siellä saa suun makeaksi ja myynnissä olevat irtokaramellit on pakattu vanhanaikaisiin paperitruutteihin. Postikonttorissa on myytävänä muun muassa museon kirjapainossa tehtyjä postikortteja. Lähtevä postiin saa museon oman erikoisleiman.
Museokorttelin kupeessa on Kahvila Kisälli. Se sijaitsee 1850-luvulla rakennetussa puutalossa. Kahvilaan voi mennä virkistäytymään museokäynnin lomassa. Kahvila on myös suosittu juhlien ja kokousten pitopaikka. Se on avoinna 31.8. asti klo 10–17.45 ja 1.9. alkaen klo 9–17.
Mennään museoon
Poikkeuksellinen kevät ja kesä ovat lisänneet rajoitusten jälkeen kotimaista matkailua ja Museokortti on lisännyt kävijöitä. Pikainen käyntini Luostarinmäellä katsomassa kansallispukujen tuuletusta palautti tämänkin hienon paikan mieleeni.
Oman kaupungin museot ja nähtävyydet saattavat unohtua; niin minultakin. Nyt aioin käydä uudemman kerran ja paremmalla aikaa Luostarinmäellä ehkä juuri Käsityötaidon päivien aikaan ja Folk-tapahtumakin kuulosti hauskalta.
Kansallispuvut pääsivät näytille teemapäivänä 5.8., jota pidetään pukujen syntymäpäivänä.
Parasta lähteä nyt 