Kahvila, Kaupunki, Matkakohde, Museo, Nähtävyys, Pukeutuminen ja muoti, Tapahtuma, Teemapäivä

Käsityöläispäiviä ja kansanmusiikkia Luostarinmäellä

Turun palosta vuonna 1827 säästynyt Luostarinmäki on nykyisin vireä museokortteli. 80-vuotisen toiminnan kunniaksi järjestetään elokuussa yleisöopastuksia, perinteisiä Käsityötaidon päiviä ja syyskuussa soi Luostarinmäki Folk.

Turku paloi poroksi vuonna 1827. Kaupungin lähes täydellisesti 4.–5. syyskuuta 1827 tuhonnut suurpalo sai alkunsa kauppias Carl Gustav Hellmanin talosta Aninkaistenmäeltä, nykyisen Puutorin laidalta, osoitteessa Maariankatu 2. Tois puol jokke sijaitseva paikka on merkitty muistolaatalla.

Turun palossa tuhoutui noin 2 500 kotia ja kodittomaksi jäi lähes 11 000 turkulaista. Palossa kuoli muutamia kymmeniä kaupunkilaisia. Myös Turun Akatemia paloi mukanaan huikea määrä vanhoja kirjallisia lähteitä.

Laitakaupungin Luostarinmäki säästyi palolta

Aika on pysähtynyt Luostarinmäellä jonnekin kahden sadan vuoden päähän. Alue on kuitenkin vireä museokortteli.

Ainoana yhtenäisenä puutaloalueena säilyi silloisen kaupungin laidalla ja täl puol jokke sijainnut Luostarinmäki, joka oli vähävaraisten asuinaluetta.

Vahingosta viisastuneena Turkuun laadittiin paloturvallisuutta korostava asemakaava vuonna 1828 tekijänään Carl Ludvig Engel. Koko tiheään rakennettu Luostarinmäki määrättiin jo purettavaksi. Asukkaat muuttivat pois alueelta ja kaupunki lunasti rakennuksia.

Vähitellen alueesta muodostui käsityöläismuseo, jollaisena se on toiminut jo 80 vuoden ajan. Museon avajaisia vietettiin 29.6.1940, muutamia kuukausia talvisodan päättymisen jälkeen. Museokortteli löytyy osoitteesta Vartiovuorenkatu 2, Turku.

Museo on auki kesäkaudella 31.8.2020 saakka maanantaista sunnuntaihin klo 10.00–18.00 ja syyskuussa tiistaista sunnuntaihin klo 09.00–17.00. Museo on auki lisäksi muutamien juhlapyhien aikaan.

Luostarinmäellä on tarjolla yleisöopastuksia 1.8.–30.8. päivittäin suomeksi klo 10.30 ja 15.30, ruotsiksi lauantaisin klo 12 ja englanniksi päivittäin klo 14.30.

Käsityöläisten kortteli

Luostarinmäellä ovat asustelleet muun muassa suutari, parturi-peruukintekijä, savenvalaja, ylioppilas, tallirenki, viulunrakentaja, karstaaja, kaiteentekijä, leskimies, kupariseppä, kultaaja, lasimestari, läkkiseppä, kersantin leski, laudankantaja, ompelija, merimies, kutoja, puuseppä, työläisnainen, muurari, kultaseppä, korintekijä, maalari, kirjansitoja, kirvesmies, nuohooja, satulaseppä, turkkuri, nahkuri, kelloseppä sekä hansikkaan- ja kammantekijä.

Moninaiset ovat olleet ammatit aikana, jolloin tavaroita ei ostettu valmiina kaupoista, vaan tehtiin itse.

Käsityöläismuseossa on nähtävillä ammattilaisten verstaita ja heidän asuinhuoneitaan. Käsityöläisyys onkin ollut kantavia teemoja Luostarinmäellä kautta museon historian ja siellä on vietetty Käsityötaidon päiviä vuodesta 1943 alkaen.

Käsityötaidon päivät 20.–23.8.

Suutari Luostarinmäellä Käsityötaidon päivillä.

Käsityötaidon päivillä pääsee näkemään, kuinka ennen valmistettiin tarpeelliset tavarat, kuten kengät. Kuva: Turun kaupunki/Joonas Mäkivirta.

Perinteiset käsityöammatit heräävät eloon Käsityötaidon päivillä museon verstaissa torstaista sunnuntaihin 20.–23.8. klo 10–18.

Historiantutkija Anna Niirasen luennolla lauantaina 22.8. klo 13 tarkastellaan, millaisia muutoksia suomalaisessa arki- ja juhlapukeutumisessa tapahtui 1800-luvun aikana. Luennon otsikkona on Säädyllisiä ja säädyttömiä: näkökulmia 1800-luvun suomalaiseen pukeutumiseen.

Luostarinmäen puvut pääsevät estradille muotinäytöksessä samaisena lauantaina klo 15: Muotia vuosisatojen takaa – Luostarinmäen puvut esittäytyvät.

Luostarinmäki Folk lauantaina 5.9.2020

Luostarinmäki Folk lauantaina 5.9.2020 on täynnä kaiken kansan musiikkia ja ilonpitoa. Ohjelmassa on niin perinteisempää kuin uudempaakin kansanmusiikkia. Esiintyjinä klo ovat Turku Folks! -orkesteri, Ånsemble, Säkene ja Port Arthur Bluegrass Band.

Päivän aikana voi tutustua myös soitinrakentamisen maailmaan.

Valam & Varsinaiset. Kuva: Alina Ainola.

Iltatapahtumassa voi nauttia uudemmasta kansamusiikista uniikissa museokorttelimiljöössä ja mahdollisesti myös juoda tuopillisen juhlasahtia. Tapahtumassa esiintyvät klo 19.30 Valma & Varsinaiset -trio ja noin klo 20.30 nykykansanmusiikin kärkinimeksi ja sielun veljeksi tituleerattu Antti Paalanen.

Paalasen tyyliä kuvaillaan tapahtumasivulla näin: ”Paalasen hurjan musiikin välineinä ovat suomalaisesta kansanmusiikista tutut vähäriviset hanurit. Perinteestä innoituksensa saanut Paalanen on kuitenkin luonut täysin oman musiikkimaailmansa, jossa traditioon sekoittuu transsinomainen minimalismi, elektronisen tanssimusiikin hypnoottinen poljento, siperialaisen kurkkulaulutyylin tuomat jylhät äänimaisemat sekä modernin äänitekniikan hallittu ja oivaltava käyttö.”

Antti Paalanen vauhdissa. Kuva: Sasha Perova.

Museokauppoja ja kahvila

Luostarinmäellä on myös kaksi museokauppaa ja posti. Museokauppa Hantvärkissä myydään käsityötuotteita, joista osa on valmistettu museoverstaissa. Sieltä löytyy yksilöllisiä lahjoja ja tuliaisia aikuisille ja lapsille. Kauppaan voi poiketa myös käymättä museossa.

Höökarinpuoti on 1800-luvun lopun tyyliin sisustettu sekatavarakauppa. Siellä saa suun makeaksi ja myynnissä olevat irtokaramellit on pakattu vanhanaikaisiin paperitruutteihin. Postikonttorissa on myytävänä muun muassa museon kirjapainossa tehtyjä postikortteja. Lähtevä postiin saa museon oman erikoisleiman.

Museokorttelin kupeessa on Kahvila Kisälli. Se sijaitsee 1850-luvulla rakennetussa puutalossa. Kahvilaan voi mennä virkistäytymään museokäynnin lomassa. Kahvila on myös suosittu juhlien ja kokousten pitopaikka. Se on avoinna 31.8. asti klo 10–17.45 ja 1.9. alkaen klo 9–17.

Mennään museoon

Poikkeuksellinen kevät ja kesä ovat lisänneet rajoitusten jälkeen kotimaista matkailua ja Museokortti on lisännyt kävijöitä. Pikainen käyntini Luostarinmäellä katsomassa kansallispukujen tuuletusta palautti tämänkin hienon paikan mieleeni.

Oman kaupungin museot ja nähtävyydet saattavat unohtua; niin minultakin. Nyt aioin käydä uudemman kerran ja paremmalla aikaa Luostarinmäellä ehkä juuri Käsityötaidon päivien aikaan ja Folk-tapahtumakin kuulosti hauskalta.

Kansallispuvut pääsivät näytille teemapäivänä 5.8., jota pidetään pukujen syntymäpäivänä.

Normaali
Matkakertomus, Museo

Nelimarkka loi oman nimikkomuseonsa Alajärvelle

Vuonna 1964 valmistuneen museorakennuksen on suunnitellut Hilding Ekelund.

Vuonna 1964 valmistuneen museorakennuksen on suunnitellut Hilding Ekelund.

Jos olet taiteen ystävä ja kuljet Etelä-Pohjanmaalla, niin kannattaa poiketa Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseona toimivaan Nelimarkka-museoon Alajärvellä.

Eero Nelimarkka (1891–1977) tunnetaan parhaiten pohjalaista lakeutta kuvaavista maalauksistaan. Hän loi myös muotokuvia ajan vaikuttajista, perheenjäsenistään sekä pohjalaisemännistä ja -isännistä. Aiheina olivat lisäksi interiöörit, asetelmat, kaupunkikuvaelmat sekä uskonnolliset teemat.

Pariisi on Sesam

Museossa on kesällä 2015 esillä näyttely Pariisi on Sesam. Se koostuu Eero Nelimarkan (1891–1977) Ranskan opintomatkojen vaikutuksesta syntyneistä teoksista vuosilta 1912–1972. Oppimisen halu vei nuoren Nelimarkan 1910- ja 1920-lukujen Pariisiin alunperin Akseli Gallen-Kallelan neuvosta. Hän sai huoneen köyhille taiteilijoille rakennetusta ateljeekompleksista. Ensimmäinen matka toteutui lainarahoilla ja ilman ranskan kielen taitoa.

Museon mukaan ”Pariisin modernismin vaikutus Nelimarkan tuotantoon oli välitön ja näkyy sekä väriasteikossa että muotokielessä. Hän omaksui nuoruuden matkoillaan yksinkertaistamisen idean sekä varhaisrenessanssin mestareilta että Pariisin koulun taidesuuntauksista ja kehitti siitä oman kansantajuisemman keinonsa yksinkertaistaa.”

Nelimarkka Lontoon matkalla 1950-luvulla.

Eero Nelimarkka Lontoossa 1950-luvulla. Valokuva on esillä Nelimarkka-museossa.

On vaikuttavaa, miten köyhistä oloista lähtöisin oleva Nelimarkka loi itselleen arvostetun uran taiteilijana. Hän haki vaikutteita laajalti Euroopasta sekä myös Yhdysvalloista ja Israelista aikana, jolloin matkustaminen oli monin verroin vaikeampaa kuin nykyisin. Osan matkoista hän teki vaimonsa Saiman kanssa. Kaiken kaikkiaan Nelimarkka vietti ulkomailla yli kymmenen vuotta.

Per aspera ad astra

IMG_1541

Museon pohjakerroksessa on huone, johon on koottu Nelimarkan esineistöä ja valokuvia taiteilijasta perheineen. Eero Nelimarkan atelierista löytyy kondiittorioppilaana olleen nuorukaisen reseptikirja, kirjeitä, paletti, maalausteline keskeneräisine muotokuvineen, keinutuoli, kirjoituskone, radio sekä paljon muuta.

IMG_1552Vaasassa köyhäintalossa syntyneen Nelimarkan tie arvostetuksi Pro Finlandia -mitalilla palkituksi taiteilijaksi ja professorin arvonimen saajaksi on ollut hankala.

Hänen mottonsa ”Vaikeuksien kautta voittoon – Per aspera ad astra” käy toteen näytetyksi, sillä hänen elämäntarinansa sisältää isän vararikon ja kuoleman mielisairaalassa, oman sairausjakson, asumisen erillään vaimosta ja lapsista pitkän aikaa, veljen ja pojan kaatumiset sodassa, taiteellisen työn kriisin ja Saima-vaimon kuoleman.

Taiteilijan paletti.

Taiteilijan paletti.

Eero Nelimarkka sai kuitenkin monipuolisen ja rikkaan elämän, yli 60-vuotta kestäneen taiteilijauran sekä haaveensa toteutettua: oman museon. Elämäntyö säilyy vireänä museon toiminnan kautta.

Näkymä museon pääsaliin, jossa on näytteillä Nelimarkan uskonnollisaiheisia maalauksia ja piirroksia.

Näkymä museon pääsaliin, jossa on näytteillä Nelimarkan uskonnollisaiheisia maalauksia ja piirroksia.

Elämää lehdenmuotoisessa talossa

Uudempaa taidetta voi nähdä turkulaisen Jan-Erik Anderssonin Rakentaa asua ajatella -kutsunäyttelyssä. Se on esillä Nelimarkka-museossa 20.9.2015 saakka. Hauska yhteensattuma minulle on mennä synnyinseudulleen katsomaan nykyisen kotikaupungin taiteilijan töitä.

Nelimarkka-museon mukaan ”näyttelyn nimi on lainattu filosofi Martin Heideggerin esseestä, jossa pohditaan paikan ja tilan luonnetta sekä ihmisen halua olla tietyssä paikassa. Näyttelyn teokset ottavat kantaa ornamentiikan ja mielikuvituksellisemman arkkitehtuurin puolesta ja painottavat taiteellisen ajattelun osuutta kaupunkisuunnittelussa.”

Jan-Erik Andersson: Life on a Leaf Video Kiosk. Video-installaatio, 2010–2012. Nelimarkka-museo.

Jan-Erik Andersson: Life on a Leaf Video Kiosk. Video-installaatio, 2010–2012. Nelimarkka-museo.

Näyttelyn pääteoksena on monikanavainen Life on a Leaf Video Kiosk -installaatio. Kioskin seinät ja katto on tehty talon rakentamisesta ylijääneistä materiaaleista. Installaatio esittää videoiden kautta Jan-Erik Anderssonin Life on a Leaf -talon rakennusprosessia.

Talo on Anderssonin yhdessä arkkitehti Erkki Pitkärannan kanssa suunnittelema lehdenmuotoinen omakotitalo ja kokonaistaideteos Turussa. Se on myös osa Anderssonin tohtorintutkintoa. Taiteilija osallistui myös konkreettisesti talon tekemiseen muun muassa tapetoimalla ja laatoittamalla.

Rakentamisen lisäksi voi videoilta myös seurata elämää talossa, joka ei ole standardien mukainen. Andersson on saanut kansainvälistä huomiota arkkitehtuuriin liittyvillä projekteillaan New York Timesia myöten.

Näyttelyssä nähdään myös kaksi tuhoa ja purkamista käsittelevää videota. The Destruction of Beauty -video esittää Sinisenä talona tunnetun jugendtalon purkua Turussa. Melkein itku tuli, kun näki kaivinkoneen kauhan rouhivan talokaunotarta. Nyt tilalla on mielikuvitukseton uusi kerrostalo.

Turkuuun sijoittuu myös The Destruction of Memories -video, joka kuvaa suositun lasten leikkipaikkaveistoksen purkamista Kupittaan puistossa.

Tuhoisuutta on esillä myös aseet ja sota -teemaisissa töissä. Ne ovat syntyneet Anderssonin kahdeksanvuotiaan Adrian-pojan sota- ja ase-aiheisten leikkien ja piirustusten kautta. Taiteilija on käyttänyt niiden figuureja sekä omia samantyyppisiä piirustuksiaan viidenkymmenen vuoden takaa. Tuloksena on yhteistyönä syntynyt iso seinänkokoinen teos War – taistelu isän ja pojan joukkojen välillä.

Teoksessa Meritaistelu aalloilla 103 – 309 Hz Anderssonin sota-aiheiset lapsuudenpiirustukset taistelevat kapteeni-isän rahtilaivoja vastaan.

Jan-Erik Anderssonin (s. 1954)  tuotantoon kuuluu installaatioita, performansseja, julkisia taideteoksia, interaktiivisia mediateoksia sekä arkkitehtuuria.

Nelimarkka: Taide kuuluu jokaiselle

Eero Nelimarkka museonsa ovella. Oikealla olevan pronssipatsaan mallina on ollut Tove Jansson, kuvanveistäjä Viktor janssonin tytär.

Eero Nelimarkka museonsa ovella. Oikealla olevan pronssipatsaan mallina on ollut Tove Jansson, kuvanveistäjä Viktor Janssonin tytär. Valokuva on esillä Nelimarkka-museossa.

Nelimarkka-museo on eräs varhaisimmista maaseudulle perustetuista taidemuseoista Suomessa. Se oli Nelimarkan toive kuten myös taidekoulun perustaminen. Hänen mukaansa taide kuuluu tasa-arvoisesti jokaiselle.

Museon perustajana oli Nelimarkan lisäksi vuonna 1945 perustettu säätiö, Nelimarkka-Rahasto. Säätiön hallitus osti taiteilijan isän Alajärven Pekkolan kylässä sijaitsevan kotitilan rakennuksineen vuonna 1961. Museorakennuksen perusosan suunnitteli arkkitehti, professori Hilding Ekelund. Avajaisia juhlittiin vuonna 1964.

Museon tehtävänä on välittää Eero Nelimarkkaan ja hänen taiteeseensa liittyvää tietoutta, asiantuntemusta ja tutkimusta sekä toteuttaa julkaisuja ja näyttelyitä. Toiminnassa on tärkeää taidekasvatus ja yhteistyö.

Museo järjestää säännöllisesti nykytaiteen näyttelyitä ja kansainvälisiä residenssiprojekteja.
Museon yhteydessä toimivassa taiteilijatalossa, Nelimarkka-residenssissä, ulkomaisilla taiteilijoilla on mahdollisuus työskennellä ja tutustua alueen ihmisiin.  Museon alakerrassa on esillä heinäkuussa residenssitaiteilijana työskennelleen Mille Guldbeckin näyttely Keskusteluja Eeron kanssa 5.8.-27.9.

IMG_1568

Residenssi tarjoaa työskentelytilat monille ulkomaisille taiteilijoille.

Museosta löytyy myös museokauppa Neljän markan putiikki ja Café Nelimarkka.

Eero Nelimarkan huvila, Villa Nelimarkka, avattiin yleisölle kesällä 2013.

Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseo
Nelimarkka-museo
Pekkolantie 123, 62900 Alajärvi
p. 06 557 2129
info@nelimarkka-museo.fi
www.nelimarkka-museo.fi

Nelimarkka-museossa voi käyttää museokorttia.

Normaali