Kansallispukujen tuuletusta Luostarinmäellä

Luostarinmäki tarjosi oivallisen ympäristön kansallispukujen tuuletukselle.

Keskiviikkona 5.8.2020 Luostarinmäellä nähtiin paljon kansallispukuisia kävijöitä. Kyseessä oli asun syntymäpäivään liittynyt Kansallispukujen tuuletus -tapahtuma.

Tapahtumaan sai osallistua pukeutumalla kansallispukujen osiin tai muunnelmiin tai tuunauksiin. Luostarinmäki tarjosi vapaan sisäänpääsyn koko päivän ajan kaikille kansallispuvussa saapuneille. Toki tapahtumaan saattoi osallistua tavallisissakin vaatteissa kuten minäkin tein.

Vinkkinä oli annettu ottaa mukaan piknik-kori vaikkapa pullakahveineen. Ohjelmassa oli mukavaa yhdessäoloa, värikkäitä pukuja ja hyvää seuraa.

Kutsua oli noudattanut muutama kymmen osallistujaa, joista monet tuntuivat olevan jonkun kuoron tai kansantanssiryhmän jäseniä. Paikalla oli muutamia lapsia ja miehiä, muutoin joukko oli naisvaltaista.

Paikka oli tapahtumaan mitä mainioin. Aikaisemmin pukuja on tuuletettu muun muassa Tuomiokirkkopuistossa.

Edina Ahlgrénin yllä on Puulaveden kansallispuku.

Mira Niittymäen päällä on vanha Viipurin puku (vas.), Anne Elosella Tuuterin puku ja Taina Snellillä Kaukolan puku.

Raila Huitilla (vas.) on yllään Peräpohjolan puku. Marja Nummelan asuna on Kaukolan puku.

Emmi Paavilaisen puku on peräisin 1900-luvun alusta ja se on Vanha Karjalan puku.

Kansallispukujen tuuletuspiknikit eri paikkakunnilla ovat osa Euroopan kulttuuriympäristöpäivien ohjelmaa, jota koordinoi Suomessa Kotiseutuliitto.

Tuuletuspäivää ovat järjestämässä Suomen kansallispukujen ystävät ry., ja mukana olivat myös Kalevalaisten Naisten Liitto, Karjalan liitto, Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito, Raita ry., Suomen kotiseutuliitto, Suomen nuorisoseurat, Seurasaarisäätiö, Suomalaisen kansantanssiystävät ja Föreningen Brage sekä Kansallispukujen tuuletuspiknikien ”äiti” Soja Murto.

Tuuletuspäivät vaihtelevat eri puolilla Suomea. Useimmat tapahtumat järjestettiin merkkipäivänä 5.8., mutta Helsingissä tuuletettiin vielä tänään sunnuntaina 9.8.

Kulttuuriympäristömme-sivulta löytyy selitys myös kansallispuvun syntymäpäivälle:
”Keisari Aleksanteri III ja keisarinna Maria Feodorovna olivat vierailulla Lappeenrannassa 5.8.1885. Suomen naisten lahjana keisarinnalle annettiin soutuvene. Veneen souti juhlapaikalle kahdeksan neitoa kansallispuvuissa, perää piti neito Jääsken puvussa. Soutajien puvut edustivat Suomen eri maakuntia. Hallitsijaparia oli vastassa rannalla yli satahenkinen kansallispukuinen joukko. Tämä oli kansallispukujen ensimmäinen suuri julkinen esiintyminen ja sitä voidaan pitää kansallispuvun syntymäpäivänä.”

Kansallispuku on juhlatilaisuuksissa käytettävä kansanpuku tai sen mukaelma. Sitä käytetään myös esimerkiksi kansantanssi- ja kansanmusiikkiryhmien esiintymisasuna. Puku valmistetaan kansanomaisin työtavoin eli käsin ompelemalla. Kansallispuku on kokonaisuus, johon kuuluvat puvun osien lisäksi päähin, kengät ja korut.

Suomen kansallispukukeskus esittelee, suunnittelee ja tallentaa suomalaisia kansallispukuja sekä muuta perinteistä pukeutumista sekä neuvoo niiden käytössä. Keskus toimii Jyväskylässä Suomen käsityön museon yhteydessä.