Vanhan kirjallisuuden päivät pidettiin poikkeusoloissa poikkeusaikaan Sastamalassa. Paikkakunnalta löytyy paljon muuta nähtävää. Yllättävän paljon ehdimme katsomaan ja kokemaan vierailullamme lauantaista sunnuntaihin.
Vanhan kirjallisuuden päivät pidettiin tänä vuonna poikkeukselliseen aikaan 30.–31.7.2021. Kirjapäivät järjestetään normaalisti viikko juhannuksen jälkeen.
Viime vuonna tapahtumaa ei järjestetty lainkaan Sylvään koululla, vaan verkossa oli muun muassa kirjailijahaastatteluja. Lisäksi Vanhan kirjallisuuden päivät 1985–2020 -näyttelyssä Kulttuuritalo Jaatsissa olivat esillä mm. 36 vuoden julisteet ja lisäksi kirjanmyyntipiste, valokuvia ym. tapahtumaan liittyvää.
Teemana vale
Järjestäjien mukaan vuoden 2021 Kirjapäivät onnistuivat oikein hyvin haastavasta tilanteesta huolimatta. Paikalla oli noin kolmasosa normaalivuosien kävijämäärästä. Tiloissa olikin harvinaisen väljää. Näytteilleasettajia oli noin puolet normaalivuosien määrästä. Kävijöiden olikin helppo tutkia myyntipöytien tarjontaa ilman tungosta ja he tekivät kauppiaiden palautteen mukaan runsaasti hankintoja. Ilman ostoksia en minäkään selvinnyt, neljä kirjaa tarttui mukaan.
Ohjelman teemana oli Vale ja sitä käsiteltiin monipuolisesti. Ohjelmassa oli perinteisten osuuksien lisäksi uusia tuttavuuksia; uutta oli muun muassa ohjelman hajauttaminen Sylvään koulun lisäksi Kirjakorttelin Funkkistaloon. Kuuntelin esityksiä vain Sylvään koululla; kävin Funkkistalon kahvilassa ja galleriassa myöhemmin.
Takapotku menee aina ohi – Kaari Utrio
Mielenkiintoista oli kuulla Kaari Utrion haastattelu otsikolla Takapotku menee aina ohi. Se täytyy vain kestää, harjata hame ja jatkaa matkaa. Haastattelijana oli Päivi Istala. Keskustelussa he käsittelivät muun muassa naisliikettä, naisten asemaa ja Utrion kirjailijan uraa. Alussa puheena oli se, millaista naisten elämä oli vielä 1960-luvulla.
Istalan kysymykseen, miten tai miksi Kaari Utrio alkoi kirjoittaa, tekijän vastaus oli samoilla linjoilla Antti Tuiskun kanssa: Rahan takii. Vuonna 1968 ilmestyneestä esikoisteoksesta Kartanonherra ja kaunis Kirstin tuli suosittu, joten Kaari Utrio saattoi ostaa haluamansa pesukoneen lisäksi myös pakastimen.
Niin alkoi tuottelias ura. Kaari Utrio on kirjoittanut kolmekymmentäseitsemän romaania ja parikymmentä populaaria tietokirjaa. Hänen ensimmäisestä tietokirjastaan Eevan tyttäret tuli menestysteos. Hän on kirjoittanut myös tv- ja radiokäsikirjoituksia, artikkeleita ja kolumneja. Lisäksi hän on ollut ahkera yhteiskunnallinen keskustelija.
Enää hän ei kuulemma kirjoita romaaneja, mutta hänen tarinoitaan ja kuulumisiaan voi seurata Facebookissa.
Kaari Utrio on ajankohtainen, sillä tänä vuonna on ilmestynyt toimittaja Anna-Liisa Haavikon kirjoittama KAARI-teos, Kaari Utrion elämäkerta Kustannusosakeyhtiö Siltalan julkaisemana.
Veli-Pekka Leppäsen ja Marisha Rasi-Koskisen tietokirjat
Kuuntelin myös kaksi aiemmista vuosista tuttua ohjelmaosuutta eli Elämäni tietokirjat -sarjaan kuuluvia haastatteluja, joissa tunnetut suomalaiset kertovat, mitkä ovat heille kymmenen tärkeää tietokirjaa elämän varrelta.
Ensimmäisessä haastattelussa historiantutkija ja kriitikko Veli-Pekka Leppästä jututti Parnasson vastaava tuottaja Karo Hämäläinen ja toisessa haastattelussa viestintäpäällikkö Anne Rutanen keskusteli kirjailija Marisha Rasi-Koskisen kanssa. Molempien haastateltavien kirjalistoista nousee esille laaja oman aihepiirin kirjallisuuden lukeneisuus.
Suurin osa ohjelmasta striimattiin ja ne ovat edelleen katsottavissa Vanhan kirjallisuuden päivien YouTube-kanavalla, myös tuo Kaari Utrion haastattelu ja nuo Elämäni tietokirjat -haastattelut.
Marc Chagallia Kivinavetassa
Kirjapäivien lisäksi ehdimme tutustumaan Tyrvään Pappilan vanhassa Kivinavetassa olleeseen Marc Chagall -näyttelyyn. Kesän ajan avoinna olleessa taidenäyttelyssa on Chagallin taidegrafiikkaa vuosilta 1928–1984 yli 160 teoksen verran.
Vedokset ovat kuvituksia Chagallilta tilatuista taidekirjoista kuten Daphnis & Chloé, Bible, The Story of the Exodus, L’Odyssée ja Songes. Muita esille olevia teossarjoja ovat De Mauvais Sujets, Cirque, Sur la terre des dieux ja Celui qui dit les choses sans rien dire. Osa esillä olevista teoksista on täysin uniikkeja ja ensimmäistä kertaa esillä Suomessa.
Näyttely viimeisen päivän piti olla 15.8., mutta se on auki vielä ylimääräisen viikonlopun 21.–22.8. Näyttely on avoinna lauantaina klo 12–18 ja sunnuntaina klo 12–16.
Pukstaavista Laiturikahvilaan
Kävimme myös Suomalaisen kirjan museo Pukstaavissa, Lähetyksen Löytötupa -kirpputorilla, Tyrvään kirjakaupassa ja erityisesti sen Kirjakellarissa sekä Sastamalan Kallialassa vanhassa tehdasmiljöössä sijaitsevissa Salon Lakkitehtaan tehtaanmyymälässä (tästä on tulossa oma postaus) sekä Casa Rosalin -lifestylemyymälässä, jonka laaja tuotevalikoima ulottuu vaatteista valaisimiin ja kengistä koruihin.
Poikkesimme myös Funkkistalon kahvilassa ja galleriassa, jossa on esillä neljän kuvataiteilijan Pälvi Hannin, Sauli Iso-Lähteenmäen, Janne Laineen ja Anne Mäkelän taidegrafiikan yhteisnäyttely vielä 9.9.2021 saakka. Galleriassa on teoksia myös myytävänä.
Funkkistalo on vuodelta 1938, ja sen remontti on valmistunut vuonna 2020. Talossa on kahvila, musiikkisali ja näyttelytila.
Istuimme yhden olutlasillisen verran paikallisessa, siis Walter’s Pub Tyrwäässä, jossa tunnelma oli – paikallista.
Vakituisena käyntipaikkana oli tori, jonne tulee Kirjapäivien aikana paljon kirjojen myyjiä asiaan vihkiytyneiden kävijöiden toivossa sekä tuttu lounaspaikka Ravintola Laiturikahvila. Majoittajana oli hyväksi havaittu Putiikkihotelli Pyynpesä, jonka aamiainen tarjoillaan alakerrassa sijaitsevassa Pyymäen Konditoriassa.
Ensi vuonna heinäkuun alussa
Vuoden 2022 Vanhan kirjallisuuden päivät järjestetään jälleen totuttuun tapaan juhannuksen jälkeen perjantaina ja lauantaina 1.–2.7.2022.
Lue lisää Chagallista postauksesta Museosta museoon Nizzassa.
Parasta lähteä nyt 