Matkakertomus, Matkakohde, Pukeutuminen ja muoti

Hattuja Hélènelle, valmistuville, metsästäjille ja kaikille muillekin

Tämä postaus käsittelee päähineitä ja niiden valmistamista. Heinäkuussa sattui Sastamalassa retkikohteeksi Salon Lakkitehdas, joka oli minulle ennestään tuttu. Tarina alkaa kuitenkin jo kahden vuoden takaa.

En ole missään määrin hattuihminen – talvellakin suojaan pääni mieluiten hupulla tai huivilla, mutta joskus tulee akuutti hatuntarve. Näin kävi toukokuussa 2019.

Hattu Hélènelle

Alustus hattuihin on pitkähkö, mutta näin se menee: ystäväni Tuire And sai suostuteltua minut teosofi ja konsulinna Hélène Jacobssonin (1854–1928) rooliin esittämään monologia, joka oli Tuire kirjoittama, hänen uskontotieteen opintoihinsa liittyvä ”ote Hélènen päiväkirjasta levottomana syksynä 1917”.

Teksti oli määrä esittää suomen lisäksi ruotsiksi ja englanniksi Ett Hem -museon portailla osana esoteerista kävelykierrosta. Esoteerisuus tarkoittaa salaista ja piilotettua tietoa. Ensin vuorossa oli kaikille avoin kenraaliharjoitus, johon osallistui yli 40 Turun esoteerisesta historiasta kiinnostunutta henkilöä.

Varsinaisen kävelykierroksen yleisönä oli kansainvälinen uskontotieteilijöiden väki. Kyseessä oli Approaching Esotericism and Mysticism -symposium, joka toteutettiin Uuden etsijät -hankkeen ja Donner-instituutin yhteistyönä.

Kurssin vetäjänä ja kävelykierroksen ohjaajana oli uskontotieteen yliopistonlehtori, FT, dosentti Tiina Mahlamäki. Hän kuvaa blogitekstissään kävelykierroksen syntyä ja toteutumista: Paras projekti ikinä: Esoteerinen kävelykierros.

Hattu tulee mukaan, kun piti miettiä rooliasua. Hélène Jacobssonin asuksi löytyi vaatekaapeistani musta pliseerattu hame vuodelta 1989, musta pusero, hiekanvärinen pliseerattu jakku, kirjailtu ruskea käsilaukku ja pitsikäsineet. Lisäksi hankin pilailukaupasta ohuesta metallista tehdyt pyöreät silmälasit.

Hienon rouvan asusteisiin kuuluivat Hélènen aikaan käsilaukun ja käsineiden lisäksi hattu, jolla ratkaisee kätevästi myös hiusten tilanteen; ei tarvitse värkätä ajanmukaista kampausta.

Mutta hattu – millainen ja mistä sen saisin? Noudatin teinien mainitsemaa KVG-menetelmää ja päädyin Salon Lakkitehtaan sivuille. Taisin soittaakin asiakaspalveluun. Tutkin valikoimaa ja valitsin mustan Franca-nimiseen naisten juhlahatun. Se maksoi 23,50 euroa ja paketti tuli nopeasti postitse. Tämä oli siis ensikontaktini Salon Lakkitehtaaseen.

”Yritän itse aina muistaa teosofian kaksi tärkeää sanaa: Theos – Jumala – ja Sophia – viisaus, sillä ne pitävät sisällään totuuden Jumalan viisaudesta.Voi, kunpa tuon jumalаllisen viisauden avulla maahan taas tulisi rauha ja ihmisten välille hyvä tahto! Riitely ja vihanpito eivät vie asioita eteenpäin, vaan vain mustaavat ihmisen sisältäpäin.” Ote Hélène Jacobssonin ”päiväkirjasta”.
Kuva: Tuire And.
Reino K. Salon lakkitehtaalla on pitkät perinteet.

Hauskana yhteensattumana oli, että minulle tuli mahdollisuus käydä tehtaassa ja sen myymälässä heinäkuisella Sastamalan matkallani. Toimitusjohtaja Ville Nuutinen esitteli auliisti tehdasta, sen historiaa ja valikoimaa.

Salon Lakkitehtaan tarina vie vuoteen 1952. Perustajana oli Reino K. Salo (1926–2000) Kaustiselta. Hänen veljensä oli valmistanut karvalakin metsästämänsä eläimen turkiksesta ja tästä Reino sai kimmokkeen lakkitehtaan perustamiseen. Tehtaan päätuotteena olivatkin pitkään turkislakit, joita vietiin ulkomaille Keski-Eurooppaa ja Neuvostoliittoa myöten.

Jossain vaiheessa tehdas siirtyi perustajansa muuton myötä Vammalaan, joka tunnetaan nykyisin Sastamalana.

Pfaffin jo vuosia käytössä ollut ompelukone toimii edelleen.
Uudempaa tekniikka Melcon brodeerauskoneessa. Jos haluat tutustua brodeerauskoneen hienouksiin, niin katso video aiheesta tällä Scantima Maskin Oy:n sivulla.

1980-luvulla kangaslakit ja myös ylioppilas– ja valmistujaislakit tulivat tuotantoon. Nykyään viralliset Salon Design from Finland -merkin saaneet valmistujaislakit kattavat kaikki ylioppilastutkinnot, toisen asteen ammattitutkintoalat sekä ammattikorkeakoulututkinnot. Valikoima on tässä hämmästyttävän laaja; mukana on yli 400 viralliselle tutkintonimikkeelle kohdistettua ja värikoodattua tutkintolakkia.

Valikoimassa on sadoittain valmistujais- ja ylioppilaslakkeja.
Eri tutkinnoilla on omat tunnusnauhansa. Lakkitehtaan valikoimassa on myös lyyria, solmioneloja ja riipuksia.

Lisäksi tuotannossa ja myynnissä on laaja valikoima naisten ja miesten lakkeja, hattuja ja pipoja. Erikoisuutena ovat metsästäjille tehdyt pipot ja lakit. Oranssi hirvipipo näkyy kauas. Kätevältä vaikuttaa metsävihreä lippalakki, jonka päällysosan alta löytyy oranssi kangas; kääntölakki siis.

Reino K. Salo sai alkupääomaa tehtaan perustamiseen kirjoittamiensa kirjojen tuotoista. Metsästyspäähineet ovat edelleen osa tehtaan valikoimaa. Vasemmalla on näppärä kääntölakki ja oikealle hirvipipo.
Salon Lakkitehtaan tuotteita.

Salon Lakkitehtaan myymiä tuotteita valmistetaan Sastamalassa sekä pitkään toimineiden yhteistyökumppaneiden tehtaissa Euroopassa, Australiassa sekä Aasiassa. Kotimaan lisäksi tehtaan tuotteita viedään myös Pohjoismaihin ja Keski-Eurooppaan.

Kesähatut olivat tarjouksessa.

Tehtaanmyymälä retkikohteeksi

Salon Lakkitehtaan tuotteet ovat myynnissä omassa verkkokaupassa, tehtaanmyymälässä Sastamalassa sekä jälleenmyyjien kivijalkakaupoissa ympäri Suomen. Tehtaanmyymälä sijaitsee Seututie 249:n varrella ja se on avoinna maanantaista perjantaihin klo 9–15.

Salon Lakkitehdas toivottaa myös ryhmät tervetulleiksi. Tehtaan väki järjestää ryhmille mielellään esittelyn, ohjelmaa ja haluttaessa tutustumismahdollisuuden myös tehdastiloihin.

Yhteystiedot:

Sastamalankatu 39
38210 Sastamala
salon@salon.fi
Puhelin +358 3 512 9000

Kesähattuja tyylitietoisille miehille.

Lue myös toinen hattujuttuni: Hattuja häihin ja hevoskilpailuihin.

Vanhan kirjallisuuden päivät toivat minut Sastamalaan. Lue myös juttu Poikkeusajan Kirjapäivät.

Normaali
Kirjailija, Matkakertomus, Matkakohde, Näyttely, Tapahtuma

Poikkeusajan Kirjapäivät

Vanhan kirjallisuuden päivät pidettiin poikkeusoloissa poikkeusaikaan Sastamalassa. Paikkakunnalta löytyy paljon muuta nähtävää. Yllättävän paljon ehdimme katsomaan ja kokemaan vierailullamme lauantaista sunnuntaihin.

Vanhan kirjallisuuden päivät pidettiin tänä vuonna poikkeukselliseen aikaan 30.–31.7.2021. Kirjapäivät järjestetään normaalisti viikko juhannuksen jälkeen.

Viime vuonna tapahtumaa ei järjestetty lainkaan Sylvään koululla, vaan verkossa oli muun muassa kirjailijahaastatteluja. Lisäksi Vanhan kirjallisuuden päivät 1985–2020 -näyttelyssä Kulttuuritalo Jaatsissa olivat esillä mm. 36 vuoden julisteet ja lisäksi kirjanmyyntipiste, valokuvia ym. tapahtumaan liittyvää.

Teemana vale

Järjestäjien mukaan vuoden 2021 Kirjapäivät onnistuivat oikein hyvin haastavasta tilanteesta huolimatta. Paikalla oli noin kolmasosa normaalivuosien kävijämäärästä. Tiloissa olikin harvinaisen väljää. Näytteilleasettajia oli noin puolet normaalivuosien määrästä. Kävijöiden olikin helppo tutkia myyntipöytien tarjontaa ilman tungosta ja he tekivät kauppiaiden palautteen mukaan runsaasti hankintoja. Ilman ostoksia en minäkään selvinnyt, neljä kirjaa tarttui mukaan.

Ohjelman teemana oli Vale ja sitä käsiteltiin monipuolisesti. Ohjelmassa oli perinteisten osuuksien lisäksi uusia tuttavuuksia; uutta oli muun muassa ohjelman hajauttaminen Sylvään koulun lisäksi Kirjakorttelin Funkkistaloon. Kuuntelin esityksiä vain Sylvään koululla; kävin Funkkistalon kahvilassa ja galleriassa myöhemmin.

Takapotku menee aina ohi – Kaari Utrio

Mielenkiintoista oli kuulla Kaari Utrion haastattelu otsikolla Takapotku menee aina ohi. Se täytyy vain kestää, harjata hame ja jatkaa matkaa. Haastattelijana oli Päivi Istala. Keskustelussa he käsittelivät muun muassa naisliikettä, naisten asemaa ja Utrion kirjailijan uraa. Alussa puheena oli se, millaista naisten elämä oli vielä 1960-luvulla.

Istalan kysymykseen, miten tai miksi Kaari Utrio alkoi kirjoittaa, tekijän vastaus oli samoilla linjoilla Antti Tuiskun kanssa: Rahan takii. Vuonna 1968 ilmestyneestä esikoisteoksesta Kartanonherra ja kaunis Kirstin tuli suosittu, joten Kaari Utrio saattoi ostaa haluamansa pesukoneen lisäksi myös pakastimen.

Niin alkoi tuottelias ura. Kaari Utrio on kirjoittanut kolmekymmentäseitsemän romaania ja parikymmentä populaaria tietokirjaa. Hänen ensimmäisestä tietokirjastaan Eevan tyttäret tuli menestysteos. Hän on kirjoittanut myös tv- ja radiokäsikirjoituksia, artikkeleita ja kolumneja. Lisäksi hän on ollut ahkera yhteiskunnallinen keskustelija.

Enää hän ei kuulemma kirjoita romaaneja, mutta hänen tarinoitaan ja kuulumisiaan voi seurata Facebookissa.

Kaari Utrio on ajankohtainen, sillä tänä vuonna on ilmestynyt toimittaja Anna-Liisa Haavikon kirjoittama KAARI-teos, Kaari Utrion elämäkerta Kustannusosakeyhtiö Siltalan julkaisemana.

Kaari on Kaari Utrion elämäkerta. Kuva: Kustannusosakeyhtiä Siltala.

Veli-Pekka Leppäsen ja Marisha Rasi-Koskisen tietokirjat

Veli-Pekka Leppänen (oik.) kertoo Karo Hämäläiselle elämänsä tietokirjoista.

Kuuntelin myös kaksi aiemmista vuosista tuttua ohjelmaosuutta eli Elämäni tietokirjat -sarjaan kuuluvia haastatteluja, joissa tunnetut suomalaiset kertovat, mitkä ovat heille kymmenen tärkeää tietokirjaa elämän varrelta.

Ensimmäisessä haastattelussa historiantutkija ja kriitikko Veli-Pekka Leppästä jututti Parnasson vastaava tuottaja Karo Hämäläinen ja toisessa haastattelussa viestintäpäällikkö Anne Rutanen keskusteli kirjailija Marisha Rasi-Koskisen kanssa. Molempien haastateltavien kirjalistoista nousee esille laaja oman aihepiirin kirjallisuuden lukeneisuus.

Marisha Rasi-Koskinen (vas.) kertoo elämänsä tietokirjoista Anne Rutaselle.

Suurin osa ohjelmasta striimattiin ja ne ovat edelleen katsottavissa Vanhan kirjallisuuden päivien YouTube-kanavalla, myös tuo Kaari Utrion haastattelu ja nuo Elämäni tietokirjat -haastattelut.

Marc Chagallia Kivinavetassa

Kirjapäivien lisäksi ehdimme tutustumaan Tyrvään Pappilan vanhassa Kivinavetassa olleeseen Marc Chagall -näyttelyyn. Kesän ajan avoinna olleessa taidenäyttelyssa on Chagallin taidegrafiikkaa vuosilta 1928–1984 yli 160 teoksen verran.

Vedokset ovat kuvituksia Chagallilta tilatuista taidekirjoista kuten Daphnis & Chloé, Bible, The Story of the Exodus, L’Odyssée ja Songes. Muita esille olevia teossarjoja ovat De Mauvais Sujets, Cirque, Sur la terre des dieux ja Celui qui dit les choses sans rien dire. Osa esillä olevista teoksista on täysin uniikkeja ja ensimmäistä kertaa esillä Suomessa.

Näyttely viimeisen päivän piti olla 15.8., mutta se on auki vielä ylimääräisen viikonlopun 21.–22.8. Näyttely on avoinna lauantaina klo 12–18 ja sunnuntaina klo 12–16.

Marc Chagall -näyttely on avoinna vielä ylimääräisen viikonlopun 21.–22.8.
Cirque-sarjaan kuuluva työ.

Pukstaavista Laiturikahvilaan

Kävimme myös Suomalaisen kirjan museo Pukstaavissa, Lähetyksen Löytötupa -kirpputorilla, Tyrvään kirjakaupassa ja erityisesti sen Kirjakellarissa sekä Sastamalan Kallialassa vanhassa tehdasmiljöössä sijaitsevissa Salon Lakkitehtaan tehtaanmyymälässä (tästä on tulossa oma postaus) sekä Casa Rosalin -lifestylemyymälässä, jonka laaja tuotevalikoima ulottuu vaatteista valaisimiin ja kengistä koruihin.

Casa Rosalindin tuotevalikoimaa.

Poikkesimme myös Funkkistalon kahvilassa ja galleriassa, jossa on esillä neljän kuvataiteilijan Pälvi Hannin, Sauli Iso-Lähteenmäen, Janne Laineen ja Anne Mäkelän taidegrafiikan yhteisnäyttely vielä 9.9.2021 saakka. Galleriassa on teoksia myös myytävänä.

Funkkistalo on vuodelta 1938, ja sen remontti on valmistunut vuonna 2020. Talossa on kahvila, musiikkisali ja näyttelytila.

Istuimme yhden olutlasillisen verran paikallisessa, siis Walter’s Pub Tyrwäässä, jossa tunnelma oli – paikallista.

Vakituisena käyntipaikkana oli tori, jonne tulee Kirjapäivien aikana paljon kirjojen myyjiä asiaan vihkiytyneiden kävijöiden toivossa sekä tuttu lounaspaikka Ravintola Laiturikahvila. Majoittajana oli hyväksi havaittu Putiikkihotelli Pyynpesä, jonka aamiainen tarjoillaan alakerrassa sijaitsevassa Pyymäen Konditoriassa.

Ensi vuonna heinäkuun alussa

Vuoden 2022 Vanhan kirjallisuuden päivät järjestetään jälleen totuttuun tapaan juhannuksen jälkeen perjantaina ja lauantaina 1.–2.7.2022.

Lue lisää Chagallista postauksesta Museosta museoon Nizzassa.

Normaali