Kaupunki, Matkakohde, Tapahtuma

Kirjallisuutta ja kohtaamisia Sastamalassa

Vanhan kirjallisuuden päiville kokoontui jälleen kirjojen ystäviä.  Tapahtuma on monipuolinen kulttuurikattaus. Kahden päivän aikana ehtii niin kuuntelemaan esityksiä, tapaamaan tuttuja sekä tutkimaan kirjamyyjien hyllyjä ja pöytiä.

Sastamalan Vanhan kirjallisuuden päivät järjestettiin tuttuun tapaan viikko juhannuksen jälkeen perjantaista lauantaihin 29.‒30.6.2018 Sylvään koululla.

Sain mukaani tälle reissulle kaksi ystävääni, joista molemmat olivat Kirjapäivillä ensimmäistä kertaa.

Naisen paikka?

Naisen paikka -juliste, jossa käytetty teksti on peräisin Minna Canthilta.

Päivien teemana oli Naisen paikka. Tapahtumaa järjestävän Suomen vanhan kirjallisuuden päivät ry:n hallituksen puheenjohtaja Leena Majander-Reenpää totesi ohjelmalehtisen esipuheessa: ”Vanhan kirjallisuuden päivien teema Naisen paikka nostaa huulille vitsejä, mutta myös monta ankaraa arjen kertomusta, jotka näyttäytyvät tänään toisenlaisina kuin tapahtumisensa aikoina. Mikä joskus oli tavanomaista, hiljaisesti hyväksyttyä tai salattua, se ei vaan kertakaikkiaan käy meidän ajassamme. Nyt myös käsite sukupuoli on uudenlaisen tarkastelun kohteena. ‒ ‒ Kirjapäivillä Sastamalassa puhutaan, kuunnellaan ja keskustellaan naisen, miehen ja ihmisen paikasta. Aihe on ikuinen ja aina ajankohtainen, kaikissa historian käänteissä, eilispäivänä ja tulevaisuudessa.”

Tulomme Sylvään koulun saliin jäi sen verran myöhäiseksi, että kaikki juhlasalin istuimet oli varattu ja ihmisiä oli jo seisomapaikoilla. Yksi monipuolisen ohjelman esiintyjistä oli kirjailija Pirkko Saisio, jonka puheen otsikkona oli Naisen paikka, miehen tie.

Olisi ollut mielenkiintoista kuulla Saision esityksen lisäksi myös toimittaja Anna-Stina Nykäsen esitys Nämä naisidolit lyövät nykynaisen ällikällä. Seisomapaikka ei kuitenkaan houkutellut, joten lähdin tutkimaan muuta kirjapäivien tarjontaa.

Palkintoja Martiskaiselle, Lehtiselle ja Rikkiselle

Suomen Antikvariaattiyhdistys ry:n valitsema Vuoden kirjatoukka on bibliofiili Seppo Martiskainen. Hän on ansioitunut erityisesti urheilukirjallisuuden kerääjänä.

Suomen Tietokirjailijat ry:n myöntämän Warelius-palkinnon saivat Suomen historian erityistuntija, filosofian tohtori Lasse Lehtinen ja kulttuurimaantieteen emeritusprofessori Kalevi Rikkinen.

Myös toimittajana ja poliitikkona tunnettu kirjailija Lasse Lehtinen on julkaissut noin neljäkymmentä kirjaa, joista suurin osa on poliittista historiaa ja henkilömuotokuvia.

Kalevi Rikkinen on maantieteilijä ja Helsingin yliopiston kulttuurimaantieteen emeritusprofessori. Hän on kirjoittanut lukion oppikirjoja, yleisiä tietokirjoja ja tieteellisiä tutkimuksia.

Haapavaaran tietokirjat

Elämäni tietokirjat -sarjassa kuultiin toimittaja Heikki Haapavaaran poimintoja kymmenestä tärkeästä tietokirjasta. Viestintäpäällikkö Anne Rutasen haastattelussa käytiin läpi Haapavaaran valintoja. Ne alkoivat Otavan isosta tietosanakirjasta 1960-luvulta, jatkoivat Suomen kansallisbiografiaan, Yrjö Karilaan koostamaan, erilaisia pelejä, leikkejä sekä yleis- ja knoppitietoa esittelevään Antero Vipuseen, Aino Kuusisen muistelmiin, Kaari Utrion Eevan tyttäriin eli eurooppalaisen naisen, lapsen ja perheen historiaan 1980-luvulta ja päättyen John Simonin kirjoittamaan Koneen ruhtinas ‒ Pekka Herlinin elämä -kirjaan.

Viimeksi mainitun kirjan kohdalla Haapavaara kertoi itkeneensä useaan otteeseen. Kaari Utriota hän kehui erityisesti ja totesi tämän kirjasta: ”Täydellinen onnistuminen.”

Naisen paikka voi olla myös piispana

Lauantain ohjelman odotetuin esitys lienee ollut vuoropuhelu aiheesta Nainen paikallaan ‒ vai liikkeessä? Keskustelijoina olivat piispa emerita Irja Askola ja toimittaja, teatteritieteen maisteri Päivi Istala.

He puhuivatvat muun muassa Askolan lapsuudesta ja nuoruudesta, piispuudesta, naisista ja miehistä, vihapuheista, salaisuuksista ja mykkyydestä, vähemmistöjen ymmärtämisestä, runoudesta ja eläkkeellä olemisesta.

Irja Askola on myös kirjoittaja, jonka teoksia ovat muun muassa Pyhän kanssa piilosilla, Tie vie, pyhä kantaa, Pöytä katettu kaikille sekä yhdessä Anja Porion kanssa julkaistut runoteokset Matkaan naiset. Proosarunoja naisen elämästä ja Mikä nainen. Päivi Istala luki muutamia runoja näytteeksi.

Irja Askola (vas.) on ollut uranuurtaja, ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa nainen piispana. Päivi Istala (oik.) haastatteli Askolaa.

Kirjoja ja kierrätysideoita

Perjantai- ja lauantaiaamun voi aloittaa kiertelemällä Sastamalan torilla, josta löytyy mansikoiden, perunoiden ja muiden satokauden tuotteiden lisäksi myös erilaisia käsitöitä ja tietysti kirjoja. Paikalliset ovat ymmärtäneet ns. markkinaraon ja tyhjentäneet kirjahyllyjensä ylitarjontaa torikauppaan. Paikallahan on runsain mitoin kirjoista kiinnostuneita ihmisiä.

Torilla tavataan -lause sopii myös kirjojen ystäville. Ehkä lukuisista laatikollisista löytyy jotain kotihyllyyn.

Sastamalassa täytyy aina käydä myös paikallisessa kirjakaupassa ja sen kuulussa alakerrassa. Tyrvään kirjakauppa on toiminut vuodesta 1891 ja sen perustajana oli apteekkari O. A. Bäckman. Se on Suomen suurimpia yksityisiä kirjakauppoja ja maankuulu; se tunnetaan erityisesti vuonna 1969 kirjakauppias Helka Suvannon perustamasta Kirjakellarista. Hän alkoi pitää kirjakaupassa markan pöytiä, joista tuli nopeasti hyvin suosittuja.

Sylvään koululla Tyrvään kirjakaupan osaston edustalla Aino Havukainen ja Sami Toivonen olivat suosittuja ja jono heidän edessään oli pitkä. He signeerasivat uusinta kirjaansa Tatu ja Patu, elämä ja teot. Nimikirjoitusten lisäksi kirjan koristeeksi sai Toivolan piirroksen.

Aino Havukaisen ja Sami Toivosen eteen kerääntyi pitkä jono lapsia vanhempineen. Kerrankin oli mahdollisuus saada tekijöiden signeeraus uuteen kirjaan.

Kirjallisuuspäivillä oli tarjolla kirjojen lisäksi myös kaikenlaisia muita houkutuksia. Yhtenä niistä oli Katri Oikarisen kirjankansista tehdyt korvakorut. Hän tekee poistokirjojen kansista myös tauluja.

Oikarinen on koonnut ideansa kirjaan Luo aarteita vanhoista kirjoista, jota oli myös myytävänä. Kirjassa on yli 40 ideaa kirjojen uusiokäyttöön.

Tarpeettomien kirjojen kannet voi hyödyntää uusien tuotteiden raaka-aineena; niistä voi tehdä vaikka korvakorut.

Vanhoille kirjoille voi antaa uuden elämän osana taideteosta.

Lounaalle Laituriravintolaan

Kirjapäivillä kiertelyyn kulutettu energia täytyy korvata. Lounaspaikaksi on vakiintunut Rautaveden rannalla sijaitseva Laiturikahvila, jossa tarjotaan kahvin lisäksi myös ruokaa, jäätelöä ja virvokkeita A-oikeuksin. Lounasaikaan löytyy sekä seisova pöytä että a la carte -lista.

Ravintola on nimensä mukaisesti kuin iso laituri. Osa ulkotiloista on katettu, joten pieni sadekaan ei haittaa. Ruoan ja juoman lisäksi saa nauttia kauniista järvimaisemasta.

Kohtaamisia ja keskusteluja

Mukavaa päivien aikana on myös tuttujen tapaaminen ja kuulumisten vaihtaminen. Heistä monella Vanhan kirjallisuuden päivät kuuluvat vakiintuneisiin menoihin kuten minullakin nykyään.

Sylvään koulun pihalla olevassa teltassa oli perjantai-iltana ohjelmaa, mutta meille riitti pistäytyminen majapaikkamme lähellä olevaan Pub Dubliniin ja saunominen.  Yöpymispaikastammme Putiikkihotelli Pyynpesästä teen erillisen postauksen.

Puutteellinen tutustuminen paikkakunnan iltamenoihin aiheutti sen, että missasimme Nyrok Dolls -yhtyeen esiintymisen Vammalan Seurahuoneella. Kyseessä on lastenkirjailija ja sarjakuvataiteilija Mauri Kunnaksen perustama bändi, jossa soittavat Kjell Westö (kitara), Mauri Kunnas (kitara ja laulu), Pasi Heikura (kitara ja laulu), Juba Tuomola (basso ja laulu) Arto Nyberg (laulu) ja Silja Sillanpää (laulu).

Olisihan kirjailijabändin esiintyminen ollut parempi kokemus kuin pubi, jossa karaokekin alkoi vasta kello kymmeneltä, jolloin olimme jo saunan lauteilla. Ilonamme oli kuitenkin kolmen herran seurue, kirjapäivien vakiokävijöitä, joiden kanssa keskustelimme muun muassa kirjalöydöistä ja scifikirjallisuudesta. He ovat käyneet Vammalassa/Sastamalassa jo kirjapäivien alkuajoista lähtien.

Vuoden 2017 Vanhan kirjallisuuden päivistä voi lukea postauksesta Vanhaa kirjallisuutta Sastamalassa.

Vanhan kirjallisuuden päivät järjestetään ensi vuonna perjantaina ja lauantaina 28.‒29.6.2019.

Kirjapäiviltä löytää edullista luettavaa.

Joskus myyntipöydiltä voi löytää myös lapsuuden satukirjan.

Normaali
Matkakertomus, Matkakohde, Tapahtuma

Vanhaa kirjallisuutta Sastamalassa

Kun kerran on kirjojen ystävä, vaikkakaan ei ihan bibliofiili, niin yksi kesätapahtuma kutsuu vuosi toisensa jälkeen luokseen: Vanhan kirjallisuuden päivät Sastamalassa.

Päivät järjestetään perinteisesti juhannuksen jälkeisenä perjantaina ja lauantaina. Nyt vuorossa oli tapahtuman 33. kerta ja teemana oli Itsepäinen Suomi.

Kirjapäiville, niin kuin tapahtuman nimi lyhyemmin ilmaistaan, minut johdatti Exlibris Aboensiksen väki, joka oli ne löytänyt. Vuosilukua on muista, mutta ainakin puolessa tusinassa tapahtumia olen ollut.

Tähän pääsymaksuttomaan tapahtumaan osallistui tänä vuonna noin 40 antikvaarista kirjakauppiasta. Heidän myyntipisteensä ovat Sylvään koulun alakerrassa ja pihalle pystytetyssä Teltassa, jossa on myös ravintolapalveluita. Yläkertassa oli yli 50 eri toimijaa, joiden pöydiltä kävijät tavoittivat uusia kirjoja ja kirja-alan kuulumisia.

Perjantaiaamun avajaisissa puheenvuoroja esittivät kirja-alan asiantuntija Leena Majander-Reenpää, Sastamalan kaupungin kasvatusjohtaja Pekka Kares, näyttelijä ja näyttelijäntaiteen professori Hannu-Pekka Björkman sekä vapaa kirjoittaja Kaarina Hazard. Avajaiset juonsi Parnasson vastaava tuottaja Karo Hämäläinen.

Jaossa Vuoden kirjatoukka -nimitys ja Warelius-palkinnot

Suomen Antikvaariset Kirjakauppiaat ry ja Suomen Antikvariaattiyhdistys ry olivat valinneet Vuoden kirjatoukaksi Riku Jokisen, jota kuvailtiin intohimoiseksi bibliofiiliksi. Hän on Bibliophilos-lehden päätoimittaja ja toimii myös Bibliofiilien Seuran johtokunnassa.

Warelius-palkinnot saivat tänä vuonna pohjoismaisen kirjallisuuden emeritaprofessori ja kirjailija Merete Mazzarella sekä historian ja yhteiskuntaopin oppimateriaalien kehittäjä Titta Putus-Hilasvuori. Palkinnon jakoivat Suomen tietokirjailijat ry:n palkintolautakunnan puheenjohtaja Markku Monni ja toiminnanjohtaja Jukka-Pekka Pietiäinen.

Perustelujen mukaan Mazzarella kirjoittaa tärkeistä inhimillisen elämän teemoista ja käsittelee kirjoissaan myös päivänpolttavia yhteiskunnallisia aiheita. Putus-Hilasvuori tunnetaan helposti lähestyttävänä ja asiantuntevana oppikirjailijana.

Vuodesta 1985 lähtien jaettu Warelius-palkinto myönnetään vuosittain tietokirjailijalle, jolla on laaja ja korkealaatuinen tietoteostuotanto tai jolla on ollut merkittävä vaikutus suomalaiseen tietokirjallisuuteen. Tyrväältä kotoisin olevaa kirjailijaa ja pappia Antero Wareliusta (1821‒1904) pidetään suomalaisen tietokirjallisuuden uranuurtajana.

Olen iloinen Merete Mazzarellan palkinnosta. Minulla on useita hänen kirjojaan ja pidän hänen kirjoitustyylistään. Hän ei päässyt palkintojenjakotilaisuuteen.

Kirjallisuuslajina essee

Perjantaina ohjelmassa oli keskustelua aiheesta Essee: totuuslauseiden sarjatulta vai henkistynyttä kulttuurikirjoittelua? Ohjelmalehtisessä aihetta esiteltiin näin: ”Essee on noussut elinvoimaiseksi, luetuksi ja dynaamiseksi kirjallisuudenlajiksi. Sen dialoginen ulottuvuus kiinnostaa, sen henkilökohtaisuus vetoaa. Mikä esseessä kiehtoo kirjailijaa? Onko esseen ydin kokemuksellisuudessa vai poleemisuudessa? Onko perinteiselle humanistiselle esseelle enää tilaa?

Keskustelijoina olivat esseistit Antti Hurskainen, Matti Mäkelä ja Jaana Seppänen. Puheenjohtajana toimii kustantaja Touko Siltala.

Tellervo Koivisto yleisömagneettina

Lauantaina Kirjapäivien ohjelmassa oli Tellervo Koiviston haastattelu. Oli arvattavissa, että hän kiinnostaa laajaa yleisöjoukkoa. Sylvään koulun juhlasali alkoi olla melkoisen täynnä jo puoli yhdeltä ja saliin myöhemmin tulleet saivat etsiä joko hajapaikkoja tai tyytyä seisemaan.

Tellervo Koiviston kanssa keskustelivat hänen elämäkertansa kirjoittaja Anne Mattsson ja toimittaja Päivi Istala.

Se, että Tellervo Koiviston elämä on saatu kansien väliin, on Anne Mattssonin sinnikkyyden tulosta. Anne Mattsson on helsinkiläinen lukion historian- ja yhteiskuntaopinopettaja, oppikirjailija ja valtiotieteiden lisensiaatti.  Naisten elämäntarinoihin erikoistunut Anne Mattsson on kirjoittanut aikaisemmin presidentin puoliso Sylvi Kekkosen ja näyttelijä Seela Sellan elämäkerrat.

Tellervo Koivistolla on sana hallussaan ja hän nauratti moneen kertaan yleisöään. Keskustelussa kerrattiin Tellervo ja Mauno Koiviston ensitapaamista, Tellervon kotirouvavuosia, pääministerin rouvan kolumneja Suomen Kuvalehdessä, osallistumista Yhdistys 9 toimintaan sekä kansanedustajaehdokkuutta ja valintaa kansanedustajaksi. Esillä olivat myös karut lapsuudenkokemukset ja sairastuminen masennukseen.

Tellervo Koiviston haastattelu on nähtävissä kokonaisuudessaan YouTubesta otsikolla Vanhan kirjallisuuden päivät 2017: Kuinka Tellervo Koivistosta tuli Tellervo Koivisto.

Kähkösen ja Petäistön tietokirjat

Kirjapäivillä on jo useana vuonna ollut ohjelmassa Elämäni tietokirjat -sarja, jossa tunnetut suomalaiset kertovat, mitkä ovat heille kymmenen tärkeää tietokirjaa elämän varrelta. Tänä vuonna esiintyjinä olivat toimittaja, kirjailija Helena Petäistö sekä kirjailija Sirpa Kähkönen.

Sirpa Kähkönen on historiallisiin ja yhteiskunnallisiin aiheisiin keskittynyt kirjailija ja kolumnisti. Hän on julkaissut kymmenen romaania, kolme tietoteosta ja kolme näytelmää. Hänen keskeisiä teemojaan  ovat siviilien kohtalot kriisiaikoina, lasten ja naisten historia sekä suurten aatteiden ja utopioiden vaikutukset yksilöiden elämään.

Kähkösen kirjavalinnoissa tuli esiin se valtava taustatiedon määrä, jonka historiallisten romaanien kirjoittaja käy läpi etsien aihepiiriinsä liittyvää tietoa.

Suomen tietokirjailijat ry:n toiminnanjohtaja Jukka-Pekka Pietiäinen haastatteli Helena Petäistöä.

Petäistö on tullut tunnetuksi erityisesti Ranskan kirjeenvaihtajana. Lisäksi hän on kirjoittanut myös useita kirjoja mm. Ranskalaiset korot ja Aamiainen Cocon kanssa ja muita elämyksiä Euroopassa. Valtaosa Petäistön valitsemista kirjoista liittyi kieleen, Eurooppaan ja Euroopan unioniin. Mukana oli myös yksi keittokirja ‒ Ruutusarjan Herkkuja arkeen ja juhlaan vuodelta 1969 ‒ koska Ranskassa täytyy osata laittaa ruokaa.

Ohjelmassa oli päivien aikana paljon muitakin esityksiä sekä lapsille omat kirjapäivät.

Tapahtuma oli osa Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa. Kirjapäivien järjestäjänä on Suomen vanhan kirjallisuuden päivät ry.

Kaksi päivää kuluu joutuisasti

Stereovalokuvia sisältävä kirja Helsingin olympialaista oli tarjolla Antikvariaatti Living Dollin myyntipöydällä-

Jos on kiinnostunut kirjoista ja kirjallisuudesta, kannattaa varata Kirjapäiville kaksi päivää. Aikaa menee esitysten kuuntelemiseen, myyntipöytien ja -hyllyjen tutkimiseen ja ainakin minulla tuttavien tapaamiseen.

Osa tapahtuman viehätystä on penkoa niin vanhoja kuin uusiakin kirjoja löytöjen tekemisen toivossa. Tarjolla on sellaisia kirjoja, joita ei löydä enää kirjakaupoista.

Tämänkertaisia omia hankintojani olivat olivat muun muassa Olli Pellikan ja Kristian Runebergin Dublin ‒ Kulttuuriopas (1993) tulevaa Irlannin matkaa silmälläpitäen sekä Anna von Hertzenin F. E. Sillanpään Nobelin-palkinnon saanti ja Ruotsin matka vv.1939‒1940 (1955). Ostin myös Helena Petäistön kirjoittaman Pariisi, Versailles, Giverny à la Helena Petäistö, johon sain signeerauksen.

Myös ruokailu vie oman aikansa. Teltassa on tarjolla lounasta ja välipalaa. Suuren väkimäärän vuoksi täytyy tyytyä jonottamaan niin ravintolassa kuin vessaan mennessä. Me vakikävijät käymme usein syömässä Laiturikahvilassa, josta löytyy lounaaksi niin buffetpöytä kuin ruokia listaltakin. Viehätystä lisää järvimaisema Rautavedelle.

Jos haluat kokea tapahtuman molemmat päivät, kannattaa varata majoitus hyvissä ajoin. Konkarit varaavat käyntinsä aikana hotellihuoneen jo seuraavaksi vuodeksi. Sastamalan majoituskapasiteetti on tapahtuman kokoon nähden pieni, joten lähellä tapahtumaa hotellia kyseleville tarjotaan ei-oota. Majoituspaikat löytyvät Sastamalan matkailusivuilta.

Sastamala, kirjapääkaupunki

Sastamala on julistautunut Suomen kirjapääkaupungiksi vuonna 2013. Onhan kaupungissa Vanhan kirjallisuuden päivien lisäksi myös Pukstaavi, kirjan kulttuurihistoriallinen museo. Sen ylläpitäjänä Suomen kirjainstituutin säätiö. Pukstaavi on erikoistunut suomalaisen kirjan ja kirjallisuuden kulttuurihistoriaan.

Kaupungista löytyy myös vuonna 1891 perustettu Tyrvään Kirjakauppa ja sen yhteydessä vuodesta 1969 toiminut Kirjakellari.

Tyrvään Kirjakauppa löytyy osoitteesta Marttilankatu 18.

Kirjakellarissa on myynnissä muun muassa tarjouskirjoja ja kustantajien loppueriä.

Sastamalassa törmää kirjoihin siellä täällä – myös ilmaisiin. Tästä kirjakärrystäkin tarttui mukaan yksi kirja.

Kirjoja on tarjolla torilla ja kirpputoreilla. Kannattaa tietysti markkinoida, kun kaupunki täyttyy kirjoista kiinnostuneista. Lähetyksen Löytötuvassa olikin aikamoinen valikoima kirjoja.

 

Normaali