Tapahtuma

TIETOKIRJA.FI ‒ Keskusteluja tietokirjoista

Helsingissä vietettiin kaksipäiväistä tietokirjafestivaalia elokuun viimeisinä päivinä 30.‒31.8.2017 Tieteiden talolla. Tarjolla oli runsaus kattaus esityksiä tietokirjoista, keskusteluja ja Tietokirjaraati. Kaikkiaan esiintyjiä oli yli sata.

TIETOKIRJA.FI-festivaali oli osa Tietokirjaviikkoa 28.8.‒3.9.2017, jolloin joka päivä oli tapahtumia Tietokirjaraadista pubivisaan. Viikko päättyi sunnuntaiseen Lue tietokirjaa -päivään.

Tietokirjallisuus kansakuntaa rakentamassa

Keskiviikkona 30.8. pidetyissä avajaisissa tietokirjallisuuden professori Pirjo Hiidenmaa puhui aiheesta Tietokirjallisuus kansakuntaa rakentamassa. Hän toi muun muassa esiin tietosanakirjojen roolin suomalaisissa kodeissa.

Ensyklopedioita, tietosanakirjoja, julkaistiin Suomessa noin sadan vuoden ajan vuosina 1909‒2005. Koteihin tietosanakirjoja hankittiin lasten koulunkäynnin tueksi ja vanhemmat saattoivat sanoa: ”Ei meille, mutta meidän lapsillemme.”

Nyt vain harvojen kotien hyllyjhin on jäänyt tietosanakirjoja; ne on poistettu vanhentuneina ja liiaksi tilaavievinä. Tieto löytyy enimmäkseen verkosta.

Pirjo Hiidenmaan mukaan lukeminen on kuitenkin taito, jota on kehitettävä. Sitä voidaan tukea julkaisemalla mielenkiintoista, innostavaa tietokirjallisuutta. Lukeminen on yksilölle hyväksi, mutta se on kuitenkin sosiaalinen laji.

Palkinnot Reetta Niemelälle ja Heikki Haapavaaralle

Avajaisissa myönnettiin Suomen tietokirjailijat ry:n lasten ja nuorten tietokirjapalkinto Tietopöllö. Tämä palkinto myönnetään tietokirjailijalle tai tietokirjailijaryhmälle, joka on julkaissut ansiokkaasti lapsille ja nuorille tarkoitettuja tietoteoksia.

Palkinnon sai tietokirjailija Reetta Niemelä. Hän on lastenkirjailija, runoilija ja sanataideohjaaja. Hän on opiskellut ekologiaa ja kansatiedettä Turun yliopistossa. Kirjoittamisen lisäksi Niemelä on työskennellyt muun muassa opettajana, museo-oppaana ja puutarhurina. Hän on ollut lasten kirjallisuuslehti Vinskin päätoimittaja vuodesta 2011.

Reetta Niemelän Milja-sarjan kuvatietokirjat kertovat muun muassa vuodenajoista, kädentaidoista ja kaupunkiympäristöstä. Yhdessä Mia Röngän ja Sanna Pelliccionin kanssa tehdyt Nähdään majalla, lintuagentit (2017) ja Nähdään majalla, pörriäisagentit (2016) avaavat luonnon ihmeitä lapselle soveltuvin tekstein ja kuvin.

Palkintoperusteluissa todetaan muun muassa: ”Reetta Niemelän tietokirjoista välittyy humaanilla ja lämpimällä tavalla voimakas luonnonkokemisen tunnelma. Hän kuvaa arvostavasti ympäristöä, jossa ihmisen vaikutus on koko ajan näkyvillä. Painokas sanoma tulee tyrkyttämättä perille: luonto kaikkineen on arvokas, ja sitä kannattaa vaalia ja rakastaa.”

Suomen tietokirjailijat ry:n myöntämän Tietokirjallisuuden edistämispalkinnon sai tietokirjailija ja toimittaja Heikki Haapavaara. Tietokirjallisuuden edistämispalkinto myönnetään henkilölle, joka on edistänyt ansiokkaasti tietokirjallisuuden ja tietokirjailijoiden asemaa.

Heikki Haapavaara on tietokirjailija, toimittaja ja tietokirjakriitikko, joka työskentelee Kauppalehdessä. Hänen teoksiaan ovat tietokirjat Aika lentää ‒ Finnair 75 (1998), Iso-Masa ‒ Laivanrakentaja (2002), Koillisväylä (2014) ja Luoteisväylä (2016).

Haapavaara sai palkinnon useista eri syistä: ”Hän pitää tietokirjallisuuden puolta ja huolehtii tietokirjallisuuden asemasta lukuisissa eri kanavissa. Haapavaara julkaisee myös säännöllisesti arvioita uusista tietokirjoista. Hän on ollut vuosia myös TIETOKIRJA.FI-tapahtumissa järjestettävien Tietokirjaraatien vakiojäsen.”

Palkintoperusteluissa kerrotaan myös: ”Ensimmäisessä TIETOKIRJA.FI-tapahtumassa vuonna 2007 Heikki Haapavaara sanoi: ”Elämä on parhaimmillaan saunan jälkeen, kun lapsi nukkuu ja saa istua suosikkinojatuoliinsa lukemaan kirjaa, jossa Suomi ja Neuvostoliitto kamppailevat”. Voiko hienompaa onnenkuvausta ja tietokirjan ylistystä olla?”

Monipuolisia esityksiä

Tietokirjafestivaalissa oli kahtena päivänä tarjolla kolme rinnakkaista ohjelmaa. Välillä oli vaikea valita, kun samaan aikaan saattoi olla kaksi kiinnostavaa esitystä.  Näkemättä jäivät muun muassa Tuomas Kyrö, Erkki Tuomioja, Juha Itkonen sekä Pekka Seppänen ja Helena Åhman.

Kuuntelin keskiviikkona kansanedustaja Timo Harakan esitystä aiheesta Tietokirjallisuuden merkityksestä ja Teemu Keskisarjan esitystä aiheesta Tietokirjallisuus internetin ja englannin kielen puristuksessa sekä kansanedustaja Li Andersonin haastattelua aiheesta Elämäni tietokirjat.

Suomen tietokirjailijat ry:n toiminnanjohtaja Jukka-Pekka Pietiäinen haastattelee kansanedustaja Li Anderssonia aiheesta Elämäni tietokirjat.

Valitsin myös Kolme pointtia Stubbista. Miksi poliitikot tölvivät asiantuntijoita? -keskustelun, johon osallistuivat Helsingin Sanomien politiikantoimittaja Marko Junkkari ja kirjailija Tiina Raevaara, Yleisradion toimittaja Seppo Puttosen haastattelun aiheesta 101 kirjaa. Tietoa kaunon taustalla ja Henkka Hyppösen haastattelun aiheesta Elämäni tietokirjat.

Torstain esityksistä valitsin tietokirjailija ja toimittaja Katariina Vuoren haastattelun aiheesta Miten minusta tuli tietokirjailija sekä teatteriohjaaja ja kirjailija Juha Hurmeen haastattelun otsikolla Fakta fiktiossa. Nyljettyjen ajatusten todellisuustausta.

Hurme oli sen verran vakuuttava, että ostin hänen kirjansa. Nyljetyt ajatukset -romaanissa on hauska rakenne: kaksi miestä soutaa Kustavista Hailuotoon ja keskustelee kirjallisuudesta ja muista taiteista ja kulttuurista.

Blogista tietokirjaksi -keskustelussa energia-analyytikko ja tietokirjailija Rauli Partanen ja hyvinvointikouluttaja ja Hidasta elämää -sivuston perustaja Sanna Wikström kertoivat siitä, kuinka heidän bloginsa ovat olleet alkulähteenä kirjoille.

Rauli Partanen ja Sanna Wikström kertovat, kuinka blogista tuli tietokirja. Haastattelijana Eveliina Laurila.

Kuinka siivouksesta tuli megatrendi? -keskustelu ei käsitellyt varsinaista siivousta, vaan japanilaisen Marie Kondon myötävaikutuksella suosituksi tullutta konmaritusta ja tavaroista luopumista. Keskustelijoina olivat kuluttajaekonomian professori Visa Heinonen, Konmari Suomi -Facebook-ryhmän ylläpitäjä ja tietokirjailija Mira Ahjoniemi sekä kulttuurihistorioitsija ja ammattijärjestäjä Ilana Aalto.

Keskustelussa tuli esille se, että tavarat eivät ole vain tavaroita, vaan ihmisillä on niihin tunnesuhteita ja ne ovat eräänlaista laajennettua minuutta.

Raati laittoi tietokirjat järjestykseen

Tietokirjaraadissa arvioitiin viisi tietokirjaa.  Tuomaroimassa olivat pääsihteeri Tuija Brax, toimittaja Heikki Haaparanta, käsikirjoittaja ja muusikko Heimo Holopainen ja toimittaja Anna-Stina Nykänen.

Kullakin tuomarilla oli kaksi minuuttia aikaa kertoa kommenttinsa kustakin kirjasta. Lopuksi raatilaiset antoivat pisteitä asteikolla 1‒5.

Tietokirjaraadissa arvioitavina olivat kirjat:

  • Ilkka Taipale (toim.): Sata innovaatiota Suomesta
  • Minna Knus-Galán: Tarkoin varjeltu – Vuosi Panama-papereiden parissa
  • Sakari Nupponen: Ravintola Salve ‒120-vuotias merimieskapakka Helsingin Hietalahdessa
  • Satu Rämö ja Hanne Valtari: Unelmahommissa. Tee itsellesi työ siitä mistä pidät
  • Tuomas Muraja: Faktat tiskiin! Suomalaisen faktantarkistuksen käsikirja.

Eniten pisteitä raadilta sai Vuosi Panama-papereiden joukossa -kirja.

Seuraavan kerran vuonna 2019

Tieteiden talolla Helsingissä joka toinen vuosi järjestettävä TIETOKIRJA.FI on tietokirja-alan yhteinen tapahtuma. Kaksipäiväisen tapahtuman järjestäjinä ovat muun muassa Suomen tietokirjailijat ry, Suomen Kustannusyhdistys, Tietokirjallisuuden edistämiskeskus, Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta, Tieteellisten Seurain valtuuskunta ja Bibliofiilien Seura.

Tapahtuma on järjestetty aiemmin vuosina 2007, 2009, 2011, 2013 ja 2015.

Seuraavan kerran tietokirjafestivaali on siis luvassa vuonna 2019. Merkitse jo kalenteriisi elokuun loppuun. Niin minäkin merkitsen.

Ai miksikö? Jotenkin nämä kirjallisuustapahtumat kiinnostavat minua ja aina niistä saa jotain ideaa ja innostusta kotiinvietäväksi. On lisäksi mielenkiintoista kuunnella lahjakkaita ja omasta asiastaan innostuneita kirjailijoita ja saada tietoa sellaisistakin asioista, jotka eivät ehkä muuten tulisi vastaan.

Tapaan myös tuttuja ja saatan tutustua uusiinkin ihmisiin. Paikallaolijat ja kanssakuuntelijat ovat jossain määrin hengenheimolaisia, joille kirjat ovat osa elämää.

 

 

Mainokset
Normaali
Tapahtuma

Vielä on kesää jäljellä ‒ ja tapahtumia

Moni on jo viettänyt kesälomansa ja palannut töihin. Illoista ja viikonlopuista kannattaa vielä nauttia ja etsiä niistä ilonpilkkuja elämäänsä. Tässä muutama poiminta elo- ja syyskuun tapahtumista aivan subjektiivisesti valittuna; näihin aion itsekin osallistua.

Taiteiden yö Turussa ja Helsingissä

Torstaina 17. elokuuta vietetään perinteistä Turun Taiteiden yötä, joka on kaikkien taidetoimijoiden ja yleisön yhteinen tapahtuma. Sitä koordinoi Kuninkaantien muusikot.

Ohjelmaa on monissa museoissa, muun muassa Wäinö Aaltosen museossa opastuksia, työpajoja ja muuta ohjelmaa klo 18‒23. Turun taidemuseossa vietetään pariisilaista iltaa klo 17‒22 muun muassa taidetavarakirppiksen ja ranskan kielen opettelun merkeissä. Museolla soi myös ranskalainen musette ja chanson.

Teattereissa, kirjakaupoissa ja kirjastoissa on myös nähtävää ja koettavaa.

Lapsille ja nuorille on Taiteiden yönä varattu merkityt esiintymispaikat Hansakorttelissa, Forumissa ja Sokos-Wiklundilla. Paikat tunnistaa Taiteiden yö -logosta. Niillä voi esiintyä vapaasti ja maksutta jonotusperiaatteella ilman erillistä varausta.

Taiteiden yönä järjestetään Aurajokivarressa myös käsityömarkkinat. Myyntialueena on Läntinen rantakatu välillä Aurakatu–Herrainpolku. Tapahtuma on suunnattu laadukkaita kotimaisia tuotteita myyville käsityöläisille sekä laadukasta lähiruokaa tarjoaville toimijoille.

Helsingissä Taiteiden yötä juhlitaan torstaina 24.8.2017.

Wanhat Talot -tapahtuma Loviisassa

Loviisan historiallisissa, yli satavuotiaissa taloissa sijaitsevat yksityiset kodit avaavat ovensa ja puutarhansa jälleen elokuun viimeisenä viikonloppuna 26.–27.8.2017 Loviisan Wanhat Talot -tapahtumassa.

Paikalliset asukkaat pitävät myös lukuisia kirpputoreja ja pop up -kahviloita ja samana viikonloppuna kaupungissa on paljon erilaisia tapahtumia, muun muassa tori sekä antiikki- ja käsityöläismarkkinat.

Olin tapahtumassa mukana viime vuonna ensimmäistä kertaa ja tyytyväinen näkemääni ja kokemaani. Aikaa kannattaa varata reilusti, jos haluaa tutustua useampaan kohteeseen ja nauttia myös oheistapahtumista. Minä käytin koko viikonlopun ja siitä voit lukea täältä.

Kävijt pääsevät tutustumaan loviisalaisiin puutaloihin ja puutarhoihin LWT-tapahtuman aikana.

TIETOKIRJA.FI-festivaali Helsingissä

Maksutonta ja kaikille avointa TIETOKIRJA.FI-festivaalia vietetään keskiviikkona ja torstaina 30.-31.8.2017 Tieteiden talolla Helsingissä. Osoite on Kirkkokatu 6.

Kuudetta kertaa pidettävän tapahtuman teema on Ajassa. Esillä on ajankohtaisia aiheita, muun muassa sotahistoriaa, sananvapautta ja siivousta. Tapahtumassa pyritään esittelemään päivänpolttavia puheenaiheiden lisäksi laajasti kotimaisen tietokirjallisuuden kenttää.

Mukana on yli 100 esiintyjää, muun muassa Pirjo Hiidenmaa, Juha Hurme, Henkka Hyppönen, Karo Hämäläinen, Juha Itkonen, Teemu Keskisarja, Tuomas Kyrö, Sirpa Kähkönen, Anna-Stina Nykänen, Tiina Raevaara, Li Andersson, Elina Grundström, Jaakko Heinimäki, Heikki Hiilamo, Koko Hubara ja Erkki Tuomioja.

Aiemmista tapahtumista tutut ohjelmanumerot Elämäni tietokirjat ja Miten minusta tuli tietokirjailija saavat myös jatkoa. Lisäksi tietokirjaraati arvioi ajankohtaisia tietokirjoja.

TIETOKIRJA.FI-festivaali järjestetään osana vuoden 2017 tietokirjaviikkoa.

Ohjelma ja esiintyjätiedot löytyvät tapahtuman verkkosivuilta www.tietokirja.fi. Kaikkiin tapahtumiin on vapaa pääsy.

TIETOKIRJA.FI-tapahtuman järjestävät yhteistyössä Suomen tietokirjailijat ry, Suomen Kustannusyhdistys, Tietokirjallisuuden edistämiskeskus, Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta, Tieteellisten Seurain valtuuskunta, Bibliofiilien Seura, Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto, Sanasto ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Tapahtuma järjestetään joka toinen vuosi.

Hanko Fotofestival Hangossa

Hanko Fotofestival järjestetään viidettä kertaa lauantaina 2.9.2017. Sitä voidaan sanoa jo perinteiseksi ja kansallisesti jo merkittäväksi tapahtumaksi, jossa kuvaajat, kameravalmistajat, asiantuntijat ja valokuvauksesta kiinnostunut yleisö kohtaavat.

Esiintyjinä ovat valokuvaaja Serkan Günes, valokuvataiteilija ja taiteilijaprofessori Ritva Kovalainen, valokuvataiteilija, luontokuvaaja ja kirjailija Heikki Willamo, valokuvaaja Oscar Keserci ja luonnonvalokuvaaja Lars Sundström.

Tänä vuonna teemana on Visual overload – täydellisen kuvan metsästys. Teemasta kerrotaan näin: ”Ylivisuaalisessa maailmassamme metsästämme kuva kuvalta täydellisyyttä. Ylimääräiset filtterit korostuvat tuntemattomien tykkäysten keräilyhimossa. Loputon kuvavirta on samanaikaisesti kenties visuaalisesti köyhempi kuin koskaan. Mikä kuva saa sinut pysähtymään?”

Ennen varsinaista tapahtumaa järjestetään pienet juhlat jo perjantaina 1.9. Tilaisuudessa muun muassa katsellaan Hanko-aiheisia valokuvia. Osana festivaalia on myös Fotodinner, jonne osallistujat esiintyjistä yleisöön kokoontuvat yhteiselle illalliselle lauantaina.

Tapahtuman ja siihen liittyvän valokuvauskilpailun järjestää Hanko Foto Festival r.y.

Olen ollut mukana kaikissa Hanko Fotofestival -tapahtumissa.

Tapahtumia riittää

Lisää tapahtumia löytyy Rantapallon listauksesta sekä Tapahtumainfon sivuilta.

 

 

Normaali
Matkakertomus, Matkakohde, Tapahtuma

Vanhaa kirjallisuutta Sastamalassa

Kun kerran on kirjojen ystävä, vaikkakaan ei ihan bibliofiili, niin yksi kesätapahtuma kutsuu vuosi toisensa jälkeen luokseen: Vanhan kirjallisuuden päivät Sastamalassa.

Päivät järjestetään perinteisesti juhannuksen jälkeisenä perjantaina ja lauantaina. Nyt vuorossa oli tapahtuman 33. kerta ja teemana oli Itsepäinen Suomi.

Kirjapäiville, niin kuin tapahtuman nimi lyhyemmin ilmaistaan, minut johdatti Exlibris Aboensiksen väki, joka oli ne löytänyt. Vuosilukua on muista, mutta ainakin puolessa tusinassa tapahtumia olen ollut.

Tähän pääsymaksuttomaan tapahtumaan osallistui tänä vuonna noin 40 antikvaarista kirjakauppiasta. Heidän myyntipisteensä ovat Sylvään koulun alakerrassa ja pihalle pystytetyssä Teltassa, jossa on myös ravintolapalveluita. Yläkertassa oli yli 50 eri toimijaa, joiden pöydiltä kävijät tavoittivat uusia kirjoja ja kirja-alan kuulumisia.

Perjantaiaamun avajaisissa puheenvuoroja esittivät kirja-alan asiantuntija Leena Majander-Reenpää, Sastamalan kaupungin kasvatusjohtaja Pekka Kares, näyttelijä ja näyttelijäntaiteen professori Hannu-Pekka Björkman sekä vapaa kirjoittaja Kaarina Hazard. Avajaiset juonsi Parnasson vastaava tuottaja Karo Hämäläinen.

Jaossa Vuoden kirjatoukka -nimitys ja Warelius-palkinnot

Suomen Antikvaariset Kirjakauppiaat ry ja Suomen Antikvariaattiyhdistys ry olivat valinneet Vuoden kirjatoukaksi Riku Jokisen, jota kuvailtiin intohimoiseksi bibliofiiliksi. Hän on Bibliophilos-lehden päätoimittaja ja toimii myös Bibliofiilien Seuran johtokunnassa.

Warelius-palkinnot saivat tänä vuonna pohjoismaisen kirjallisuuden emeritaprofessori ja kirjailija Merete Mazzarella sekä historian ja yhteiskuntaopin oppimateriaalien kehittäjä Titta Putus-Hilasvuori. Palkinnon jakoivat Suomen tietokirjailijat ry:n palkintolautakunnan puheenjohtaja Markku Monni ja toiminnanjohtaja Jukka-Pekka Pietiäinen.

Perustelujen mukaan Mazzarella kirjoittaa tärkeistä inhimillisen elämän teemoista ja käsittelee kirjoissaan myös päivänpolttavia yhteiskunnallisia aiheita. Putus-Hilasvuori tunnetaan helposti lähestyttävänä ja asiantuntevana oppikirjailijana.

Vuodesta 1985 lähtien jaettu Warelius-palkinto myönnetään vuosittain tietokirjailijalle, jolla on laaja ja korkealaatuinen tietoteostuotanto tai jolla on ollut merkittävä vaikutus suomalaiseen tietokirjallisuuteen. Tyrväältä kotoisin olevaa kirjailijaa ja pappia Antero Wareliusta (1821‒1904) pidetään suomalaisen tietokirjallisuuden uranuurtajana.

Olen iloinen Merete Mazzarellan palkinnosta. Minulla on useita hänen kirjojaan ja pidän hänen kirjoitustyylistään. Hän ei päässyt palkintojenjakotilaisuuteen.

Kirjallisuuslajina essee

Perjantaina ohjelmassa oli keskustelua aiheesta Essee: totuuslauseiden sarjatulta vai henkistynyttä kulttuurikirjoittelua? Ohjelmalehtisessä aihetta esiteltiin näin: ”Essee on noussut elinvoimaiseksi, luetuksi ja dynaamiseksi kirjallisuudenlajiksi. Sen dialoginen ulottuvuus kiinnostaa, sen henkilökohtaisuus vetoaa. Mikä esseessä kiehtoo kirjailijaa? Onko esseen ydin kokemuksellisuudessa vai poleemisuudessa? Onko perinteiselle humanistiselle esseelle enää tilaa?

Keskustelijoina olivat esseistit Antti Hurskainen, Matti Mäkelä ja Jaana Seppänen. Puheenjohtajana toimii kustantaja Touko Siltala.

Tellervo Koivisto yleisömagneettina

Lauantaina Kirjapäivien ohjelmassa oli Tellervo Koiviston haastattelu. Oli arvattavissa, että hän kiinnostaa laajaa yleisöjoukkoa. Sylvään koulun juhlasali alkoi olla melkoisen täynnä jo puoli yhdeltä ja saliin myöhemmin tulleet saivat etsiä joko hajapaikkoja tai tyytyä seisemaan.

Tellervo Koiviston kanssa keskustelivat hänen elämäkertansa kirjoittaja Anne Mattsson ja toimittaja Päivi Istala.

Se, että Tellervo Koiviston elämä on saatu kansien väliin, on Anne Mattssonin sinnikkyyden tulosta. Anne Mattsson on helsinkiläinen lukion historian- ja yhteiskuntaopinopettaja, oppikirjailija ja valtiotieteiden lisensiaatti.  Naisten elämäntarinoihin erikoistunut Anne Mattsson on kirjoittanut aikaisemmin presidentin puoliso Sylvi Kekkosen ja näyttelijä Seela Sellan elämäkerrat.

Tellervo Koivistolla on sana hallussaan ja hän nauratti moneen kertaan yleisöään. Keskustelussa kerrattiin Tellervo ja Mauno Koiviston ensitapaamista, Tellervon kotirouvavuosia, pääministerin rouvan kolumneja Suomen Kuvalehdessä, osallistumista Yhdistys 9 toimintaan sekä kansanedustajaehdokkuutta ja valintaa kansanedustajaksi. Esillä olivat myös karut lapsuudenkokemukset ja sairastuminen masennukseen.

Tellervo Koiviston haastattelu on nähtävissä kokonaisuudessaan YouTubesta otsikolla Vanhan kirjallisuuden päivät 2017: Kuinka Tellervo Koivistosta tuli Tellervo Koivisto.

Kähkösen ja Petäistön tietokirjat

Kirjapäivillä on jo useana vuonna ollut ohjelmassa Elämäni tietokirjat -sarja, jossa tunnetut suomalaiset kertovat, mitkä ovat heille kymmenen tärkeää tietokirjaa elämän varrelta. Tänä vuonna esiintyjinä olivat toimittaja, kirjailija Helena Petäistö sekä kirjailija Sirpa Kähkönen.

Sirpa Kähkönen on historiallisiin ja yhteiskunnallisiin aiheisiin keskittynyt kirjailija ja kolumnisti. Hän on julkaissut kymmenen romaania, kolme tietoteosta ja kolme näytelmää. Hänen keskeisiä teemojaan  ovat siviilien kohtalot kriisiaikoina, lasten ja naisten historia sekä suurten aatteiden ja utopioiden vaikutukset yksilöiden elämään.

Kähkösen kirjavalinnoissa tuli esiin se valtava taustatiedon määrä, jonka historiallisten romaanien kirjoittaja käy läpi etsien aihepiiriinsä liittyvää tietoa.

Suomen tietokirjailijat ry:n toiminnanjohtaja Jukka-Pekka Pietiäinen haastatteli Helena Petäistöä.

Petäistö on tullut tunnetuksi erityisesti Ranskan kirjeenvaihtajana. Lisäksi hän on kirjoittanut myös useita kirjoja mm. Ranskalaiset korot ja Aamiainen Cocon kanssa ja muita elämyksiä Euroopassa. Valtaosa Petäistön valitsemista kirjoista liittyi kieleen, Eurooppaan ja Euroopan unioniin. Mukana oli myös yksi keittokirja ‒ Ruutusarjan Herkkuja arkeen ja juhlaan vuodelta 1969 ‒ koska Ranskassa täytyy osata laittaa ruokaa.

Ohjelmassa oli päivien aikana paljon muitakin esityksiä sekä lapsille omat kirjapäivät.

Tapahtuma oli osa Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa. Kirjapäivien järjestäjänä on Suomen vanhan kirjallisuuden päivät ry.

Kaksi päivää kuluu joutuisasti

Stereovalokuvia sisältävä kirja Helsingin olympialaista oli tarjolla Antikvariaatti Living Dollin myyntipöydällä-

Jos on kiinnostunut kirjoista ja kirjallisuudesta, kannattaa varata Kirjapäiville kaksi päivää. Aikaa menee esitysten kuuntelemiseen, myyntipöytien ja -hyllyjen tutkimiseen ja ainakin minulla tuttavien tapaamiseen.

Osa tapahtuman viehätystä on penkoa niin vanhoja kuin uusiakin kirjoja löytöjen tekemisen toivossa. Tarjolla on sellaisia kirjoja, joita ei löydä enää kirjakaupoista.

Tämänkertaisia omia hankintojani olivat olivat muun muassa Olli Pellikan ja Kristian Runebergin Dublin ‒ Kulttuuriopas (1993) tulevaa Irlannin matkaa silmälläpitäen sekä Anna von Hertzenin F. E. Sillanpään Nobelin-palkinnon saanti ja Ruotsin matka vv.1939‒1940 (1955). Ostin myös Helena Petäistön kirjoittaman Pariisi, Versailles, Giverny à la Helena Petäistö, johon sain signeerauksen.

Myös ruokailu vie oman aikansa. Teltassa on tarjolla lounasta ja välipalaa. Suuren väkimäärän vuoksi täytyy tyytyä jonottamaan niin ravintolassa kuin vessaan mennessä. Me vakikävijät käymme usein syömässä Laiturikahvilassa, josta löytyy lounaaksi niin buffetpöytä kuin ruokia listaltakin. Viehätystä lisää järvimaisema Rautavedelle.

Jos haluat kokea tapahtuman molemmat päivät, kannattaa varata majoitus hyvissä ajoin. Konkarit varaavat käyntinsä aikana hotellihuoneen jo seuraavaksi vuodeksi. Sastamalan majoituskapasiteetti on tapahtuman kokoon nähden pieni, joten lähellä tapahtumaa hotellia kyseleville tarjotaan ei-oota. Majoituspaikat löytyvät Sastamalan matkailusivuilta.

Sastamala, kirjapääkaupunki

Sastamala on julistautunut Suomen kirjapääkaupungiksi vuonna 2013. Onhan kaupungissa Vanhan kirjallisuuden päivien lisäksi myös Pukstaavi, kirjan kulttuurihistoriallinen museo. Sen ylläpitäjänä Suomen kirjainstituutin säätiö. Pukstaavi on erikoistunut suomalaisen kirjan ja kirjallisuuden kulttuurihistoriaan.

Kaupungista löytyy myös vuonna 1891 perustettu Tyrvään Kirjakauppa ja sen yhteydessä vuodesta 1969 toiminut Kirjakellari.

Tyrvään Kirjakauppa löytyy osoitteesta Marttilankatu 18.

Kirjakellarissa on myynnissä muun muassa tarjouskirjoja ja kustantajien loppueriä.

Sastamalassa törmää kirjoihin siellä täällä – myös ilmaisiin. Tästä kirjakärrystäkin tarttui mukaan yksi kirja.

Kirjoja on tarjolla torilla ja kirpputoreilla. Kannattaa tietysti markkinoida, kun kaupunki täyttyy kirjoista kiinnostuneista. Lähetyksen Löytötuvassa olikin aikamoinen valikoima kirjoja.

 

Normaali