Juomakulttuuri, Kahvila, Matkakertomus, Matkakohde, Ravintola, Ruokakulttuuri

Kulinaristin Ahvenanmaa

Ruokamatkailu on nyt nosteessa ja hyvä kohde suun ja vatsan iloja hellivälle voi olla Ahvenanmaa. Kävimme toukokuussa Smakbynissä, Stallhagenissa ja Ålands Distilleryssä.

Ahvenanmaan ruokakulttuuri on kehittynyt perinteisestä, joka pohjautuu kalaan, etenkin silakkaan. Saarilla kasvavat myös lampaat, omena ja peruna. Maakunnan ruokaperinteestä tunnetaan erityisesti ruismaltaita ja -jauhoja sisältävä mustaleipä sekä Ahvenanmaan pannukakku, jossa on muun muassa riisi- tai mannapuuroa ja kardemummaa. Mitä muuta saaristomaakunnasta löytyy?

Aurinkoinen paikka viljelyyn

Peltoa Stallhagenin naapurissa.

Ahvenanmaan sanotaan olevan Pohjoismaiden aurinkoisin paikka, joten olosuhteet ovat suotuisat kasvisten, hedelmien ja marjojen kasvulle. Suuri osa monista Suomessa tuotettavista kasviksista ja hedelmistä kasvatetaan Ahvenanmaalla, erityisesti nämä: 100 prosenttia salottisipuleista, 90 prosenttia parsasta, 80 prosenttia päärynöistä, 72 prosenttia omenoista ja 30 prosenttia sipuleista.

Ahvenanmaalla valmistetaan muun muassa perunalastuja ja muita perunatuotteita sekä juustoja, kalatuotteita ja makkaraa. Omenoista jalostuu myös omenaviiniä ja -brandyä ja juomista voidaan mainita myös olut sekä gini.

Kävimme lyhyellä toukokuisella matkallamme muutamassa ruoka- ja juomakohteessa eli Michael Björklundin luotsaamassa Smakbynissä, mantereellakin tuotteistaan tunnetuksi tulleessa Stallhagenin panimossa sekä Ålands Distilleryn kahvila-ravintolassa.

Smakbynin ruokakeidas

Michael Björklundin ruokakeidas sijaitsee lähellä Kastelholman linnaa.
Paikan isännän näköispatsas tervehtii tulijoita.

Smakbyn eli makujen kylä sijaitsee Ahvenanmaan rannikolla Kastelholman linnan kupeessa. Saman katon alta löytyy niin krouvi, puoti ja tislaamo. Myös karamellitehdas Ålands Karamelleriet löytyy Smakbynistä.

Tämä vuonna 2012 avattu paikka onkin tarkoitettu ruokakeitaaksi, joka ”tarjoilisi hyvää ruokaa ja juomaa, ja jossa olisi tarjolla ja myynnissä pientuottajien tuotteita. Smakbyn perusajatus on kyetä aina tarjoamaan jotakin uutta, hyvää ja innoittavaa kävijöillemme. Tarjolla on uusia makuja, klassikoita, hienoja raaka-aineita ja elämyksiä – niin kaukaa kuin lähempääkin tuleville vieraillemme.”

Ravintolasali oli iso, valoisa ja viihtyisä. Avokeittiöön oli näkymä, joten halutessaan voi seurata kokkien työskentelyä. Smakbynin ravintolassa emme syöneet, sillä olimme nauttineet hiljattain lounaan Stallhagenin pubissa.

Smakbynin ravintolasali.
Smakbynissä olisi voinut maistaa Ahvenanmaan pannukakkua.

Paikan omassa tislaamossa valmistuu Smakbynin omenalikööriä ja muita juomia. Niiden valmistusprosessia mäskitankkien kautta aina tislauspannusta tippuvaan kirkkaaseen viinatisleeseen ja pullotukseen saakka voi seurata tislaamossa. Pääsimme seuraamaan kullankeltaisen juoman pullotusta.

Jos juomat ja niiden maistelu kiinnostavat enemmänkin, niin Smakbyn järjestää tislaamossa ja viileässä kellarivarastossaan opastettuja käyntejä.

Tässä pullotettaneen Appleaud-omenalikööriä.

Paikan isännästä Mickestä eli Michael Björklundista kerrotaan näin: ”Michael Björklund on tunnetuimpia pohjoismaisia kokkeja. Hänen juurensa ovat Ahvenanmaalla. Suurelle yleisölle hän on tullut tutuksi monista suosituista ruokaohjelmista jo 90-luvulta alkaen, lisäksi hän on pidetty ravintoloitsija ja aktiivinen hyvän lähiruoan puolestapuhuja. Michael Björklund on myös menestynyt Bocuse d’Or-kilpailussa sekä Suomen että Ruotsin Vuoden Kokki -kilpailuissa. Ahvenanmaalla Michael on paikallisten ja tuhansien vierailijoiden tuntema vieraanvarainen ravintoloitsija ja kokki.”

Michael Björklundin mukaan ruuanlaitto on hänelle intohimo, joka hallitsee hänen koko elämäänsä. Kuva: Smakbyn.

Michael Björklundin ansiot konkretisoituvat seinällä, jossa oli vieri vieressä erilaisia kunniakirjoja.

Seurasin niin innokkaasta karamellinvalmistusta lasiruudun takaa Ålands Karamellerietin luona, etten kiinnittänyt huomiota mieheen, joka kulki ohi. Vasta jälkeenpäin huomasin, että hän taisi olla paikan ansioitunut isäntä. Olisinkohan päässyt selfiekuvaan yhdessä Michael Björklundin kanssa? No, tämän potentiaalisen tilaisuuden menetin.

Ruotsalais-saksalaista inspiraatiota karkkitehtaalle

Ålands Karamellerietin isäntäpariskunta, Johanna ”Anna” ja Tobias ”ObiMarquardt on kotoisin Saksasta. Annan perhe isovanhemmista lähtien on viettänyt kesälomiaan Ahvenanmaalla.

Vakituinen pysähdyskohde matkalla Saksasta Ahvenanmaalle oli ruotsalaiskaupunki Gränna, jossa valmistetaan puna-valkoisia polkagris-piparminttutankoja. Annan vanhemmat Sabine ja Andreas päättivät avata oman karkkitehtaansa Bremer Bonbon Manufakturin vuonna 2009. Nyt Annalla ja Obilla on oma karkkitehtaansa Smakbynissä. Se on avattu viime vapun aikaan.

Katselin hetken Tobias Marquardtin karamellimassan käsittelyä. Pienet karkit ovat käsityön tulosta. Karamellimassa muovautuu pitkiksi pötköiksi, jotka saavat leikkurissa tyynymäisen muotonsa.

Sain myös maistiaisia. Karkkeja on monen makuisia ja oma herkkunsa on omistettu 100-vuotias itsehallintoaan juhlivalle Ahvenanmaalle.

Tobias Marquardt muovaa karamellimassasta pitkiä pötköjä, jotka sitten pätkitään tyynymäisiksi karkeiksi.
Ahvenanmaa sai oman juhlavuoden karamellin.

Olimme sikälikin huonoja turisteja, että emme ostaneet tuliaisia, vaikka niitä olisi ollut runsain mitoin tarjolla Smakbynin puodissa karamelleista keittokirjoihin. Michael Björklundin keittokirjoja ovat ainakin Lähiruokaa, Micken kalaherkut, Micken makeat, Micken villiruoka ja Purtavaa Pohjolasta yhdessä toimittaja Sonja Kailassaaren kanssa.

Åland Distillerystä makeaa ja väkevää

Åland Distillery toivottaa tervetulleeksi.
Åland Distillerystä löytyy asiakaspaikkoja niin sisältä kuin ulkoakin.

Åland Distilleryn kahvila-ravintola sijaitsee kiinteistössä, jossa aiemmin toimi Jan Karlsgårdens Wärdshus. Viihtyisä kahvila isoine ulkoterasseineen löytyy aivan ulkoilmamuseo Jan Kalsgårdenin naapurista osoitteesta 133 Slottsvägen, Kastelholm, Åland Smakbynin läheisyydestä, tien toiselta puolelta.

Kahvila-ravintolassa on tarjolla voileipiä, kahvileipiä, Ahvenanmaan pannukakkua, kevyttä lounasta, kahvia ja juomia.

Åland Distilleryn kahvila-ravintola oli viihtyisä taukopaikka. Seinillä on Gustav Franzénin luontovalokuvia.
Minä valitsin tyrnileivoksen, miehelle maistui suklaakakku.

Kahvila-ravintolan seinät toimivat galleriatilana valokuvaaja Gustav Franzénin luontovalokuville kesän aikana.

Tislaamossa on mahdollisuus katsoa miten esimerkiksi giniä tislataan tai maistella juomia. Nautimme kahvilassa kuitenkin vain kakkukahvit ja ostin mukaan pari pulloa paikan lonkeroa.

Åland Distillery on auki joka päivä kello vähintään klo 10–17, mutta aukioloajat vaihtelevat ja tapahtumailtoina paikka on auki pitempään.

Åland Distillery on yhteistyö Smakbyn, Stallhagenin, Silverskärin, Ålands Utveckling Ab:n ja Havsviken Investin välillä.

Stallhagen – mainio käyntikohde

Ahvenanmaalaiset oluenystävät perustivat Stallhagen Ab -pienpanimon vuonna 2004. Se on nykyisin Ahvenanmaan vanhin ja suurin olutpanimo. Nimi Stallhagen tulee kuninkaankartanosta, jonka mailla panimo sijaitsee 18 km päässä Maarianhaminasta osoitteessa Getavägen 196, Godby.

Stallhagenin uusi, nykyaikainen, tuotantolaitos valmistui vuonna 2018 ja siellä valmistuu nykyään yli 2,5 miljoonaa litraa olutta vuodessa. Ahvenanmaan lisäksi panimon olutta myydään Manner-Suomessa, Ruotsissa ja Itämeren risteilyaluksilla, mutta tuotetta on viety myös Japaniin ja Belgiaan.

Stallhagen valmistaa panimomestari Mats Ekholmin johdolla 12–20 eri olutlaatua vuodessa. Tunnetuimmat ovat Delikat, Hunajaolut, Baltic Porter, US Red Ale ja Julbock.

Jos olet kiinnostunut oluenvalmistuksesta, raaka-aineista sekä oluen historiasta ja oluttrendeistä, voit varata opastetun panimovierailun olutmaistajaisineen. Kierroksia järjestetään ryhmille ympäri vuoden suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Ryhmien minimikoko opastuksesta ja tarjoiluista riippuen on 6–10 henkeä ja hinnat 18–69 euroa.

Panimon yhteydessä toimii Green Key -ympäristösertifioitu Pub Stallhagen, joka tarjoaa ruokaa, panimokierroksia ja olutmaistajaisia. Pubilla on iso terassi, mutta me istuimme sisällä viihtyisässä, hiukan englantilaispubia muistuttavassa ravintolassa.

Söimme lounaan, joka oli herkullinen; minulla paahtopaistia ja perunoita valkosipulivoilla höystettynä, seuralaisella lämminsavustettua lohta ja perunamuusia rakuunalla ja sinapilla maustetun remouladekastikkeen kanssa.

Pubista sai paikallista olutta kahdestatoista hanasta. Hanaoluen ystävänä se ilahdutti; yleensä Stallhagenin olutta saa vain pullosta tai tölkistä. Vesikin maistui ja huomasin, että pub käyttää ilmeisesti Svenskt Vattenin luomaa Kranmärkt-merkkiä ilmoittaakseen, että se tarjoilee hanavettä, ei pullotettua. Ihan fiksua – säästää luonnonvaroja.

Paahtopaistia lounaaksi.
Pubissa oli monipuolinen valikoima oman panimon tuotteita.
Hanaveden lisäksi nautin lasillisen Stallhagenin olutta.

Panimomyymälästä voi ostaa Stallhagenin olutta, paikallisia ruokatuotteita, hunajaa ja lahjatavaroita.

Stallhagenin pihamyymälästa helposti hankkia mukaan tuliaisia.

Hiukan matkan päässä pubi- ja myymälärakennuksesta oli rakenteilla erikoinen, puolipallon muotoinen paikka puusta ja lasista, vähän kuin pyöreämuotoinen kasvihuone. Siitä on ilmeisesti tulossa juhlatilaisuuksien pitopaikka; lienee käytössä jo tänä kesäkautena.

Kävin tutustumassa paikkaan ja juttelin rakentajan kanssa. Hän sanoi puhuvansa vain vähän suomea ja minä puhun huonosti ruotsia, mutta pystyimme jotenkin kommunikoimaan. Vastaavanlainen rakennelma löytyy kuulemma ainakin Kööpenhaminasta.

Tästä on tulossa juhlatila.

Ahvenanmaasta jäi hyvä maku suuhun.

Normaali

Yksi kommentti artikkeliin ”Kulinaristin Ahvenanmaa

  1. Vi hinner nästan aldrig smaka på annan mat än Mickes när vi är på Åland! Trivs i Smakbyn, jag tycker om att ”prata” med Micke, vi ljuger och skojar och håller på tills någon ger sig! Har känt honom ganska länge. Jag tycker inte om öl, så jag har endast tittat på Stallhagen. I närheten finns Fotografiska muséet, och där har jag trivts länge!

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.