Kymmenen kivaa tapahtumaa vuonna 2017

Vuoden 2017 kalenteriin mahtuu monta merkintää.

Uusi kalenteri on varmaan jo käytössä? Mikäs sen mukavampaa puuhaa kuin suunnitella tulevaa vuotta ja merkitä kalenteriin sopivasti kohokohtia. Tässä muutamia poimintoja oman makuni mukaan.

Lux Helsinki tammikuussa Helsingissä

Lux In // Janne Parviainen: Dhamma // Photo: Eija Väliranta

Lux Helsinki -valofestivaali on jo menossa, mutta vielä sen ehtii nähdä. Festivaali tuo sopivaa vaihtelua talviseen tammikuuhun, jolloin eletään vielä suuri osa päivästä pimeydessä. Helsingin kaupungin järjestämä tapahtuma valaisee ajalla 5.‒9.1.2017 historiallisia arvorakennuksia ja hämäriä sisäpihoja. Viisitoista valoteosta on nähtävillä päivittäin klo 17–22.

Taideteoksia Helsingin keskustaan toteuttavat niin suomalaiset kuin kansainväliset taiteilijat. Lisätietoja teoksista ja taiteilijoista löytyy täältä.

Lux Helsingin uusi reitti kulkee Kauppatorilta Mariankatua pitkin Kruununhakaan, Helsingin yliopiston kortteleissa sijaitsevalle Topelian pihalle ja Kansalliskirjaston sisäpihan kautta takaisin Kauppatorille. Reitin keskipisteenä on Tuomiokirkko, joka valaistaan neljältä sivulta.

Yhdeksättä kertaa järjestettävä Lux Helsinki sopii koko perheelle ja tapahtumaan on vapaa pääsy.

En osallistu tähän tapahtumaan, mutta Amsterdamin valofestivaalin näkemisen jälkeen uskon, että tarjolla on hieno kokemus.

Matkamessut tammikuussa Helsingissä

Pohjois-Euroopan suurin matkailualan tapahtuma Matkamessut järjestetään 19.–22.1.2017 Messukeskuksessa Helsingissä.

Messut ovat avoinna matkailualan ammattilaisille ja medialle .– myös bloggareille – 19.1. ja kuluttajille 20.–22.1.

Matkamessujen partnerimaana on Turkki. Tapahtuman ohjelmassa on ajankohtaisia ilmiöitä, kohdevinkkejä sekä puheenvuoroja alan vaikuttajilta. Matkamessuilla juhlitaan myös satavuotiasta Suomea. Messuilta saattaa löytää hyviä tarjouksia.

Jutun viime vuoden Matkamessuilta voit lukea täältä.

Olen mukana Matkamessuilla.

Vanhan kirjallisuuden päivät kesä-heinäkuussa Sastamalassa

Kjell Westö kertoi elämänsä tietokirjoista Vanhan kirjallisuuden päivillä vuonna 2016.

Vanhan kirjallisuuden päivät järjestetään perinteisesti juhannuksen jälkeen 30.6.–1.7.2017 Sastamalassa. Teemana on Itsepäinen Suomi ja sitä kuvataan tapahtuman sivuilla näin: ”Pieni ja sitkeä Suomi on tarvinnut historian kuluessa välillä itsepäisyyttäkin selvitäkseen historian melskeissä. Itsepäisyyttä löytyy niin maan historiasta kuin kirjallisuudestakin. Teemaa tullaan käsittelemään useasta näkökulmasta.”

Paikkana on totuttuun tapaan Sylvään koulu.Tapahtuma on pääsymaksuton ja se kerää vuosittain noin 15 000 kävijää.

Tapahtuman järjestää Suomen vanhan kirjallisuuden päivät ry yhteistyössä Sastamalan kaupungin kanssa. Kirjapäivien näytteilleasettajat ja ohjelma julkistetaan kokonaisuudessaan maalis-huhtikuussa.

Olen osallistunut tapahtumaan useampana vuonna. Siellä kuulee mielenkiintoisia esiintyjiä, tapaa tuttuja, tekee kirjallisia löytojä ja voi nauttia kesäisestä järviluonnosta. Viime kesänä tein  venematkan Kutalan Kasinolle.

Luovat ladyt heinäkuussa Turussa

Luovien ladyjen kesäisellä viikolla voi vaihtaa vapaalle ja nauttia heinäkuisesta luonnosta.

Luovat ladyt kokoontuvat ensi kesänä kuudetta kertaa ajalla 3.–9.7.2017 (varmistuu kevään aikana). Paikkana on Turun Seudun Hengitysyhdistyksen kesäkoti Toivonniemi.

Osa osallistujista on Exlibris Aboensis -yhdistyksen jäseniä ja heidän ystäviään, mutta viikko on avoin kaikille asiasta kiinnostuneille naisille. Tilaa on reilulle tusinalle ladylle.

Viikon  tarkoituksena on, että jokainen voi toteuttaa itseään ja viettää edullisen loman meren rannalla omien toiveiden mukaan.

Ladyilla on mukana ehkä neule- tai virkkaustyö, maalaustarvikkeita ja kamera. Lisäksi nautitaan joutilaisuudesta, auringosta, seurustelusta, grillauksesta, sanomisesta, merestä ja ruotsinlaivojen katselusta. Yhtenä iltana on mahdollisuus käydä kesäteatterissa ja Toivonniemeen saatetaan tilata hieroja tai jalkahoitaja hemmottelemaan ladyjä.

Viime kesän tunnelmia olen kuvannut tässä jutussa.

Ruisrock heinäkuussa Turussa

Ruisrock-festivaali vietetään 7.–9.7.2017 Turussa Ruissalon Kansanpuistossa. Viikonlopun aikana festivaalilla nähdään kymmeniä bändejä, artisteja ja alueohjelmaesiintyjiä.

48. kerran vietettävä Ruisrock on Suomen vanhin ja Euroopan toiseksi vanhin yhtäjaksoisesti järjestetty rockfestivaali. Viime kesänä Ruisrockin kävijämäärä oli ennätykselliset 100 000 musiikin ystävää.

Ruisrockille ojennettiin Vuoden festivaali -palkinto Industry Awards Gaalassa 2016.

Olen ollut Ruisrockissa ensimmäistä kertaa vuonna 1976 ja muutamia kertoja sen jälkeen. Festivaali on kuitenkin vaikuttanut elämääni useampana viime kesänä, koska se osuu samalle viikolle kuin Luovat ladyt -loma. Ruisrock sulkee muutamia Ruissalon lounaspaikkoja ja rajoittaa liikennettä. Sopuisasti olemme kuitenkin samalle saarelle sopineet.

Tall Ships Races -tapahtuma heinäkuussa Turussa

Suuri purjelaivatapahtuma ja -kilpailu Tall Ships Races nähdään jälleen Turussa 20.–23.7.2017. Se starttaa Ruotsin Halmstadista, josta alukset purjehtivat Kotkaan. Sieltä alukset saapuvat Turkuun, josta niiden matka jatkuu Liettuan Klaipedaan, kilpailun päätesatamaan.

Purjelaivatapahtumassa nähdään muun muassa Omanin kuninkaallisen laivaston ylpeys Shabab Oman II. Se on 85-metrinen alus, jolla on 90-henkinen miehistö. Lisäksi mukana on venäläinen Mir. Alus on 109 metrin pituinen ja se on maailman toiseksi suurin edelleen kulussa oleva purjelaiva.

Turkuun on ilmoittautunut saapuvaksi yhteensä 72 alusta. Näistä suuria A-luokan aluksia on 14. Alusten lukumäärä tulee kasvamaan edelleen talven ja kevään aikana.

Tapahtuma on aikaisempina vuosina kerännyt noin puoli miljoonaa kävijää ympäri maata ja Eurooppaa. Luvassa lienee yksi Suomi 100 -juhlavuoden näyttävimmistä tapahtumista.

Purjelaivatapahtuma tarjoaa silmänruokaa Aurajoessa.

Kansanperinnetapahtuma Europeade heinäkuussa Turussa

Europeade on Euroopan suurin kansanperinnetapahtuma. Se saadaan ensimmäistä kertaa Suomeen ja isäntäkaupunkina on Turku. Heinäkuun lopussa 26.–30.7.2017 lähes 5 000 kansanmusiikin ja kansantanssin harrastajaa sekä kymmeniä tuhansia katsojia osallistuu tapahtumaan.

”Europeade on taiteen ja kulttuurin kohtauspaikka, jossa juhlitaan avointa ja monikulttuurista Eurooppaa. Tapahtuman aikana kansallispukuiset musiikki- ja tanssiryhmät kymmenistä eri maista tekevät tunnetuksi osaamistaan. Näytöksiä, konsertteja ja paraateja on luvassa niin esiintymislavoilla kuin kaduilla ja toreillakin.”

Tämäkin tapahtuma on mukana Suomi 100 -ohjelmassa. Europeadessa tähdätään myös Guinnesin ennätystenkirjaan perisuomalaisella tanssilla. Tavoitteena on saada yhden illan aikana enemmän ihmisiä humppaamaan yhtä aikaa kuin koskaan missään aikaisemmin.

Lisätietoja Suomen Europeaden ja taustaorganisaation sivuilta.

Wanhat Talot -tapahtuma elokuussa Loviisassa

Loviisan historiallisissa, yli satavuotiaissa taloissa sijaitsevat yksityiset kodit avaavat ovensa ja puutarhansa jälleen elokuun viimeisenä viikonloppuna 26.–27.8.2017 Loviisan Wanhat Talot -tapahtumassa.

Paikalliset asukkaat pitävät myös lukuisia kirpputoreja ja pop up -kahviloita ja samana viikonloppuna kaupungissa on paljon erilaisia tapahtumia, muun muassa tori, kirpputoreja sekä antiikki- ja käsityöläismarkkinat.

Olin tapahtumassa mukana viime vuonna ensimmäistä kertaa ja tyytyväinen näkemääni ja kokemaani. Aikaa kannattaa varata reilusti, jos haluaa tutustua useampaan kohteeseen ja nauttia myös oheistapahtumista.

Hanko Fotofestival syyskuussa Hangossa

Hanko Fotofestival järjestetään taas syyskuussa 2017. Tilaisuuden ajankohtaa en vielä löytänyt, mutta se lienee kuukauden ensimäisenä lauantaina.

Hanko Fotofestival on jo perinteinen, kansallisesti jo merkittäväksi kasvanut tapahtuma, jossa kuvaajat, kameravalmistajat ja asiantuntijat kohtaavat. Osana festivaalia on ollut myös Fotodinner, jonne osallistujat esiintyjistä yleisöön kokoontuvat yhteiselle illalliselle.

Tapahtuman ja siihen liittyvän valokuvauskilpailun järjestää Hanko Foto Festival r.y.

Jutun vuoden 2015 tapahtumasta voi lukea täältä.

Vuoden Luontokuva -gaala lokakuussa Helsingissä

Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry:n 37. Vuoden Luontokuva -kilpailu välittää katsojille tuoreita näköaloja suomalaiseen luontoon. Kyseessä Pohjoismaiden suurin luontokuvakilpailu. Vuonna 2016 siihen osallistui 904 kuvaajaa noin 13 009 kuvalla.

Näistä kilpailun tuomarit Tarmo Auvinen, Jussi Leppänen, Timo Nieminen ja Matti Pukki valitsivat finaaliin 270 kuvaa yhteensä 161 kuvaajalta. Vuoden Luontokuvaksi valittiin Juha-Pekka Paanasen Kiiruna maailman laidalla.

Vuoden Luontokuva 2017 -kilpailuun voi osallistua 31.1.2017 asti. Kilpailun tulokset julkistetaan Vuoden Luontokuva -gaalassa lokakuussa 2017. Paikkana lienee tänä vuonna Helsinki. Gaalassa nähtävä kuvien kokonaisuus kertoo luontomme moni-ilmeisyydestä. Tilaisuudessa nähdään varmaan entiseen tapaan myös kansainvälisesti tunnettujen valokuvaajien esityksiä.

Lempitapahtumasi?

Löysitkö näistä tapahtumista jonkun kalenterimerkinän arvoisen? Entä mitkä ovat sinun lempitapahtumiasi? Kerro vinkkisi.

Merenkulkua maakravuille Maarianhaminassa

Ahvenanmaan merenkulkumuseo on oivallinen tutustumiskohde.

Jos käyt Maarianhaminassa, niin kannattaa ehdottomasti käydä myös tutustumassa Ahvenanmaan merenkulkumuseoon ja museolaiva Pommerniin.

Merenkulkumuseo ja maailman ainut alkuperäisessä kunnossaan säilytetty nelimastoinen rahtipurjelaiva s/v Pommern sijaitsevat Maarianhaminan Länsisatamassa Hamngatanilla. Sinne on vain 500 metriä lauttaterminaalista. Maarianhaminan keskustasta museoon kävelee vartissa.

Merenkulkumuseo sisältää perusnäyttelyn lisäksi vaihtuvia näyttelyitä. Vuonna 1954 valmistunut museo on rakennettu sisältä laivanmuotoiseksi. Rakennus on peruskorjattu ja laajennettu vuosina 2008–2012.

Merenkulkumuseon seinassä oleva teos havainnollistaa museon teemoja.

Kuriositeeteista kaphornareihin

Museon esineistöön kuuluu keulakuvia, yli 200 laivamaalausta, navigointivälineitä ja laivojen pienoismalleja. Lisäksi kokoelmissa on arkistomateriaalia, valokuvia ja kirjoja, jotka kaikki ovat osa Ahvenanmaan merenkulkuperintöä.

Suurin osa esineistöstä on saatu museoon lahjoituksina yksityishenkilöiltä, laivanvarustamoilta ja yrityksiltä. Vapaaehtoisten lahjoitusten ansiosta Ahvenanmaan merenkulkumuseon kokoelmista on tullut museon oman arvion mukaan yksi maailman parhaista.

Museon kokoelmat on sijoitettu teemoittain: navigointi, merellinen Maarianhamina, elämää laivalla, viimeiset purjealukset, maapallon ympäri, talonpoikaismerenkulku, A. I. C. H. Kap Horn, kuriositeettien kabinetti, koneellinen merenkulku, meriturvallisuus ja laivanrakennus.

A. I. C. H. Kap Horn viittaa ranskalaisen merikapteenin perustamaan kansainväliseen kerhoon Association Amicale Internationale des Capitaines au Long-Cours-Cap Horniers. Yhdistyksen jäseniksi pääsivät Kap Hornin purjelaivalla kiertäneet merikapteenit. Kerho on jo lakkautettu.

Isokokoinen valokuva merimiehistä toivottaa tervetulleeksi museoon.

Herzogen Cecilie, karille ajanut kaunotar

Museosta löytyy myös esineistöä maineikkaasta nelimastoparkista, Herzogen Ceciliesta, joka oli syvänveden rahtipurjelaiva. Laivan voitti neljä kertaa kuuluisan Sinisen nauhan ns. Grain Race -viljapurjehduskilpailussa Australiasta Englantiin.

Laiva ajoi karille Englannin kanaalissa huhtikuun 25. päivänä 1936. Laivan omistaja Gustaf Eriksson määräsi kaiken laivasta pelastettavissa olevan rahdattavaksi Maarianhaminaan. Museossa on esillä Herzogen Cecilien kapteeninsali, makuuhytti, konttori ja apukeittiö.

Herzogen Cecilien maalasi Dennis Adams Sydneyssä vuonna 1977.

Merirosvolipusta matkamuistoihin

Museon matkamuistojen kokoelmasta saattaa moni pikkupoika löytää ihailtavakseen ihka oikean merirosvolipun, joita on maailmassa tiettävästi tallessa ja esillä vain kaksi. Lippu on 1700-luvulta ja se on peräisin Pohjois-Afrikan rannikolta. Lipun mustaan pohjaan on applikoitu vaalea pääkallon kuva. Pääkallon lisäksi merirosvojen tunnuksina lipuissa olivat luuranko, aseet ja tiimalasi. Entä missä se toinen lippu on? Sitä pääsee katsomaan floridalaisessa merihistoriallisessa museossa.

Merirosvolippu on osa kuriositeettien kokoelmaa, johon kuuluu merimiesten ympäri maailmaa hankkimia outoja ja eksoottisia matkamuistoja simpukkakoristeisista rasioista täytettyyn kilpikonnaan.

Museossa on myös useita vuorovaikutteisia näyttelykohteita sekä mahdollisuus löytää uusia ja erilaisia näkökulmia merenkulkuun, historiaan ja kulttuuriperintöön. Näyttelyissä voit kulkea eri aikoihin ja paikkoihin, esimerkiksi raakapurjealuksen isomastoon, matkustajalautan karaokebaariin ja öljytankkerin komentosillalle.

Kuriositeettien kabinetti sisältää merimiesten tuomia matkamuistoja ympäri maailmaa.

Erityisesti lapsille suunnattu näyttely perustuu Sally Jones -kirjaan.

Matkalla Chiiffin ja Sally Jonesin kanssa

Merenkulkumuseossa on parhaillaan sekä lapsille että aikuisille sopiva erikoisnäyttely täynnä jännittäviä seikkailuja ja mielikuvituksellisiä leikkejä satujen maailmasta. Näyttely on nimeltään Matkalla Chiiffin ja Sally Jonesin kanssa.

Näyttely perustuu ruotsalaiskirjailijan Jakob Wegeliuksen lastenkirjaan Legenden om Sally Jones. Kirja sisältää monta hienoa kuvausta merenkulusta ja merimieselämästä. Päähenkilönä on gorilla nimeltä Sally Jones, joka elää tapahtumarikasta ja traagista elämää. Kun Sally Jones joutuu merelle, hän tapaa suomalaisen konemestarin ja heistä tulee elinikäinen ystävä.

Näyttely koostu muun muussa isosta höyrylaivasta, viidakosta ja satama-alueesta. Kaikkeen saa koskea ja lapsilla on mahdollisuus aktiiviseen leikkiin. Näyttelyn teemoja ovat kirjaan perustuen kauppareitit, työt laivalla, satamaelämä ja salakuljetus. Kirjassa voi myös aavistaa syvemmän tarinan ulkopuolisuudesta ja koti-ikävästä; näyttely myös herättää ajatuksia kodista ja miten sinne löytää.

Samppanjaa 1800-luvulta

Museossa on myös Ahvenanmaan museon tuottama näyttely Samppanjakaljaasi. Siinä voi tutustua mielikuvitusta kutittavaan tarinaan salaperäisestä hylystä, joka löytyi 6. heinäkuuta 2010 Ahvenanmaan eteläisestä saaristosta.

Sukeltajat havaitsivat aluksessa useita tunnistettavia esineitä, muun muassa samppanjapulloja muistuttavia esineitä. Pullot sisälsivät hyvin säilynyttä kuohuvaa samppanjankaltaista nestettä. Korkkien mukaan kolme samppanjataloa oli edustettuina lastissa: Juglar, Veuve Clicquot ja Heidsieck. Juglar oli lopettanut toimintansa vuonna 1829.

Osa pullojen sisällöistä kuuluu maailman vanhimpiin juotavaksi kelpaaviin samppanjoihin.

Merimiehet tekivät vapaa-aikoinaan köysikäsitöitä.

Osmanrinkejä ja apinannyrkkejä

Museon Pienessä galleriassa on vielä toukokuun puoliväliin (14.5.2015) saakka näyttely Osmanrinkejä ja apinannyrkkejä, joka tuo esiin perinteistä köysikäsityötä. Näyttely on tehty yhteistyössä Merimiespalvelutoimiston kanssa.

Purjealuksilla solmut ja erilaiset köysityöt olivat osa sekä merimiesten työtä että vapaa-aikaa. Jäännösköysiä oli aina saatavilla ja miehistön keskuudessa oli suosittua tehdä erilaisia harrastetöitä – kuten köysimattoja, lasipullojen suojuksia, työkalupusseja ja merimieskirstujen kädensijoja.

Muistoja mukaan

Ahvenanmaan merenkulkumuseossa on myös lahjakauppa. Lahjatavaravalikoimassa on muun muassa perinteisillä merimiestatuointikuvioilla koristeltua posliinia, paikallisten käsityöläisten koruja, merirosvotatuointeja ja pehmoeläimiä lapsille. Tarjolla on myös t-paitoja, postikortteja, Pommern-aiheisia matkamuistoja sekä laaja valikoima merenkulkukirjallisuutta.

Museolaiva Pommern auki kesäisin

Merenkulkumuseosta matkaa voi jatkaa museolaiva Pommerniin. Se on koko maailmassa ainoa alkuperäisessä asussaan säilytetty nelimastoparkki. Vuodesta 1957 lähtien Pommern on ollut ankkurissa merenkulkumuseon vierellä. Pommernia voi pitää upeana merenkulun ja koko Ahvenanmaan historian monumenttina.

Pommern rakennettiin Glasgow’ssa Skotlannissa saksalaisvarustamolle. Se laskettiin vesille 1903. Vuonna 1923 aluksen osti maarianhaminalainen laivanvarustaja Gustaf Eriksson. Pommernin ostajasta tuli myöhemmin maailman suurimman purjerahtilaivaston omistaja. Pommernilla purjehdittiin aina toisen maailmansodan puhkeamiseen, vuoteen 1939 saakka.

Merenkulkumuseo on avoinna ympäri vuoden ja Pommern toukokuusta syyskuuhun.

Aukioloajat 2015:

Syyskuu–toukukuu              joka päivä 11.00–16.00
kesäkuu–elokuu                  joka päivä 10.00–17.00