Matkoja on toki vaikka minkämoisia, myös päänsisäisiä. Matkoja muistoihin, mielikuvitusmatkoja, ja matkakohteita, jotka ovat parhaimmillaan seurassa, ja toisia, joista kannattaa nautiskella yksin. Matkoja menneisyyteen ja tulevaisuuteen. Matkoja uneen, ja niin, eräillä myös hulluuteen. Matka on metafora elämästä, osuvuudessaan meikkipussin luokkaa ellei enemmänkin. Eikä matkoja voi panna järjestykseen, edes suunnitelmia. Sen verran olen konkretian ystävä että nuo kalenteriin merkityt tulevat matkat ovat tärkeimpiä, koska ne toteutuvat eivätkä jää vain päiväunelmoinniksi.
Kaisa Haataja: Ylipainolisämaksu. Johnny Kniga. 2016, s. 13‒14.
Parasta lähteä nyt 