Museo, Näyttely, Taiteilija

Täti Vihreä Turun taidemuseossa

Sigrid Schaumanin maalaukset Turun taidemuseossa tuovat kevään ja kesän kaivattuja värejä katsojan silmien eteen. Vihreää, violettia, vaaleanpunaista – eläköön valo ja värit. Etenkin vihreä hehkuu kauniina taideteoksissa.

Turun taidemuseossa on esillä vielä vajaan kuukauden ajan suosittu näyttely Sigrid Schaumanin taiteesta. Viimeinen näyttelypäivä on 23.5.2021.

Taidemaalari Sigrid Schaumanin (1877–1979) tuotannon ytimessä on kolorismi ja vuosien mittaan yhä näynomaisemmaksi muuttuva ilmaisu. Taidemuseon kuvauksen mukaan hän ”ammensi ranskalaisperäisestä modernismista ja värimaalauksesta suuntautuen erityisesti impressionismiin ja jälki-impressionismiin.”

Näyttelyssä on esillä 120 maalausta vuosilta 1903–1961. Teokset ovat peräisin lainattu 40 eri taholta ympäri Suomea, suuri osa yksityiskokoelmista.

Sigrid Schaumanin värisalkku.

Värit ja valo

Maalauksista nousee esiin voimakas vihreä väri. Sopisikohan ruohonvihreä kuvaamaan sävyä? Ehkä Sigridin eniten käyttämä vihreä on kuitenkin astetta vaaleampaa ja toki sävyjä on useita.

Mieleeni tulikin ruotsalaisen lastenkirjailija Elsa Beskowin luoma hahmo Täti Vihreä, joka on alkanut seikkailunsa vuonna 1918 julkaistussa kirjassa Tant Grön, tant Brun och tant Gredelin. Suomeksi se on ilmestynyt nimellä Täti Vihreä, täti Ruskea ja täti Sinipunainen vuonna 1973. En ollenkaan tunne tarinaa, mutta kirjan nimen tiedän.

Sigrid Schaumanille tärkeintä olivat värit ja valo. Hän maalasi eniten maisemia, erityisesti kulttuurimaisemia ja löysi mieluista ikuistettavaa jo nuorena aloitetuilta Italian ja Ranskan matkoilta. Teosten nimissä esiintyvät muun muassa Menton ja Vence Ranskan Rivieralla, Rooma ja Pohjois-Italia.

Sigrid Schauman: Maisema Ranskasta, 1946.
Öljy kovalevylle 33 x 41 cm. Amos Rex. Kuva: Stella Ojala.
Sigrid Schaumanin maalaus Villa Aurelia.
Sigrid Schauman: Villa Aurelia, 1953. Öljy / Olja / Oil, 31 x 35 cm. Villa Gyllenberg / Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö. Kuva: Matias Uusikylä / Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö.

Kotimaan maisemista taiteilija kelpuutti toisen maailmansodan aikoihin eräänlaisena korvikkeena Helsingin puistot ja puutarhat, jotka saivat osakseen etelämaalaisen värihehkun. Schaumanin suosimia paikkoja olivat Helsingin Kaupunginpuutarha ja Töölö.

Sigrid Schaumanin maaalaus Helsingin kaupunginpuutarhasta.
Sigrid Schauman: Helsingin kaupunginpuutarha, 1947.
Öljy kankaalle.
Mikkelin taidemuseo, Martti Airion kokoelma.
Kuva: Harri Heinonen.

Taidekriitikko ja yksinhuoltaja

Schauman oli syntyjään ukrainalainen, mutta vietti suuren osan lapsuudestaan Puolassa. Isä oli korkea-arvoinen upseeri, joka työskenteli eri puolilla Venäjää. Sigrid Schauman ei saanut perheeltään eikä muualta kannustusta eikä rahallista tukea. Lainojen avulla hän kuitenkin matkusti opiskelemaan muun muassa Kööpenhaminaan.

Sigrid Schauman vuonna 1904 taustallaan purjeveneitä.
Sigrid Schauman sai 1904 Suomen Taideyhdistykseltä lainan ja hän saattoi matkustaa Kööpenhaminaan opiskelemaan. Kuva Helsingistä tuolta ajalta. Kuva: Åbo Akademi.

Epäonnisesta rakkaussuhteesta syntyi Elisabeth-tytär; Sigrid Schauman jäi yksinhuoltajaksi. Hän toimi taidekriitikkona kahdessa ruotsinkielisessä päivälehdessä Helsingissä saadakseen elantonsa pienelle perheelleen. Taiteelle hän saattoi omistautua pääosin kesäisin.

Runsas myöhäistuotanto

Eläkkeelle jääminen 1940-luvun lopussa antoi Sigrid Schaumanille enemmän aikaa maalaamiseen. Taidemuseon näyttelyesittelyssä todetaan: ”Tuloksena oli hämmästyttävän intensiivinen ja runsas myöhäistuotanto, joka pitää valossa kylpevien maisemien ohella sisällään pelkistettyjä, lähes näynomaisia omakuvia, muotokuvia ja alastontutkielmia.”

Myöhäisempää työskentelyä vaikeutti näön heikkeneminen, jonka vuoksi myöhäiset teokset ovat hyvin suurpiirteisiä, vailla yksityiskohtia.

Hänen uransa taiteilijana kesti yli 70 vuotta. Lahjakkuuden lisäksi hänen salaisuutenaan oli peräänantamattomuus. Vielä lähes 72-vuotiaana hän lähti maalausmatkalle Etelä-Ranskaan ja vastasi ihmettelijöille: ”Täytyyhän sitä ajatella omaa kehitystään ja tulevaisuuttaan.” Tämä on hykerryttävän laittamattomasti sanottu ja aivan paikallaan. Hän maalasi vielä 90-vuotiaana ja eli 101-vuotiaaksi.

Taidehistorioitsija, taidekriitikko ja kuraattori Camilla Granbacka on kirjoittanut Sigrid Schaumanin elämäkerran, jonka nimenä on Taide ja tunteet. Se on ilmestynyt vuonna 2019 Parvs-kustantamosta.

Sigrid Schauman Söderlångvikissa.
Liki 84-vuotias Sigrid Schauman maalasi kesällä 1961 taidemesenaatti Amos Andersonin kesäasunnolla Kemiön Söderlångvikissa. Kuva: Huvudstadsbladet.

Kiitokset, Täti Vihreä, Sigrid Schauman, harmaata kevättalvea valaisseista kesäisistä sävyistä ja näkymistä.

Turun taidemuseo: Sigrid Schauman 11.2.–23.5.2021.

Turun taidemuseoon pääsee enintään 10 vierailijaa kerrallaan. Aika tulee varata ennakkoon museon sivuilla olevasta varauskalenterista. Vierailuajat alkavat tasatunnein ja kestävät 60 minuuttia siirtymineen. Jos haluat tutustua näyttelyyn kauemmin, voit varata kaksi perättäistä vierailuaikaa.

Kuvat ja kuvatekstit ensimmäistä lukuunottamatta Turun taidemuseon kuvapankista.

Normaali

Jätä kommentti

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.