Tiän pääl jälles! Tiän pääl! Tiän!
Kuis see nyy taas läks? Yrittäkäs itte ol menemät ja tulemat niin päivin, ko ollakka ei voi. Jo kolmanten kotopäivän en muist, et olissin ikinä missän käyny. Olen koht yht luutunu ko toi kynnysmatto. Ja sää jääkaappiki voissit joskus keksi uussi hurinoi!
Koitan pääst karkku itteäni, vaik tiärän et peräs see tule niinko olis narul kii.
Rauhattomuutte autta mul onneks vähänenki siirtyily, simmone mitä toiset nimittäis ulkoiluks. Esimerkiks Leimäe vesimylly o hiano. En ol koskan käyny Euroopa ulkopual. Itäsin paik, misä olen ollu, o Vuanislahre rautatiäasema Liaksas. Läntisin paik o Lontoo. Pohjosin Norjan Kautokeino ja eteläisin Nizza Ranskanmaal.
Hajenk mää jotta, mitä ei kotopihas ol? Hajen! Sananjalan kukkassi esimerkiks.
Heli Laaksonen: Lähtisiks föli? Mitä mää tiärän lähtemisest? Seven. Kustannusosakeyhtiö Otava. 2016. S. 7.
Parasta lähteä nyt 