Kesällä voi ihastella lummelammikkojen kukkaloistoa.
Ruissalo kokonaisuudessaan on tutustumisen arvoinen, mutta jos sieltä pitäisi valita ehdoton ykköskohde, niin se olisi Kasvitieteellinen puutarha. Niin paljon kauneutta ja tietoa upeina kokonaisuuksina, joita voi ihastella kaikkina vuodenaikoina.
Kasvitieteellinen puutarha toimii osana Turun yliopiston biologian laitosta. Puutarhan päätehtävät ovat opetus-, tutkimus- ja valistustoiminta. Vuonna 1924 perustettu puutarha sijaitsi ennen Iso-Heikkilässä, mutta se siirtyi Ruissaloon vuonna 1956.
Kartan avulla voi valita itselleen mieluisimmat tutustumiskohteet puutarhasta – ellei sitten halua tutkia koko aluetta.
Puutarhassa on noin 21 hehtaarin ulkoalue sekä useita kasvihuoneita. Puutarhassa on kaikkiaan yli 5 000 lajia. Kasvien nimet on merkitty opaskilpiin, joten niistä voi opetella sekä tieteelliset nimet että suomenkieliset nimet ‒ jos sellainen on.
Kahvilassa on tarjolla myös lounasta.
Ulkoalueet ovat avoinna joka päivä ja niille on vapaa pääsy. Kasvihuoneisiin on pääsymaksu, joka on aikuisilta 6 euroa. Puutarhaan pääsee kätevästi Kauppatorilta lähtevällä bussilla 8. Sisäänkäynti kasvihuoneisiin on Wanhan Tammen Kahvilasta, jossa voi syödä myös lounaan.
Sisääntuloaulan yhteydessä on pienimuotoista siemen-, taimi- ja matkamuistomyyntiä, muun muassa postikortteja. Jos kasvit kiinnostavat, kannattaa ostaa Kasvihuoneopas, joka kertoo puutarhasta ja sen kasveista.
Hyötykasvitarhasta pionimäkeen
Ulkoalueet on ryhmitelty kasvityypeittäin. Puutarhasta löytyy muun muassa kivikkoterassi, maitikkaniitty, hyötykasvitarha, ruusutarha, perennakaari, alppiruusurinne, pionimäki, itämainen lampi, punatammikuja, lammet koti- ja ulkomaisine vesi- ja rantakasveineen sekä kirsikkalehto. Kesällä lummelammet ovat hieno näky valkoisine, keltaisine ja punaisine kukkineen.
Lampien läheisyydessä on kuvanveistäjä Sakari Peltolan näyttely isokokoisine kivisine veistoksineen.
Puutarhaa kiertää luontopolku pääosin sen aitojen ulkopuolella, mutta se käväisee puutarhassa pohjoisimmassa osassaan.
Lypsy-teos on yksi Sakari Peltolan veistoksista.
Kuusi kasvihuonetta
Kasvihuoneissa kokoelmat on sijoitettu kasvillisuusvyöhykkeiden mukaisesti: uuden maailman tropiikki, vanhan maailman tropiikki, välimerenilmasto, araukariahuone, mehikasvihuone ja talvipuutarha. Kasvien lisäksi lasikattojen alla elää ainakin muutama undulaatti ja neitokakadu, kilpikonna ja karppeja.
Undulaatit ja neitokakadut lentävät vapaasti kasvihuoneessa.
Mehikasvihuone sisältää sekä Uuden maailman (Amerikan) kaktuksia että Vanhan maailman tyräkkejä, aaloeita ynnä muita Afrikan ja Aasian aavikoille tyypillisiä kasveja.
Tätä kultasiilikaktusta kutsutaan myös anopinjakkaraksi.
Talvipuutarhan lämpötila on talvisin vain 10-15 ºC. Keväisin kukkaloisto on värikkäin tässä kasvihuoneessa.
Välimeren ilmaston huoneessa kukkivat keväällä oleanterit, meliat, granaattiomena, roseepippuripuu, pelargonit, huonevehkat ja monet muut. Useimmat tämän huoneen isokokoiset ruukkukasvit viettävät kesäkauden ulkopuutarhassa.
Vanhan maailman tropiikkihuoneen kasveista useimmat ovat kotoisin Aasiasta ja Afrikasta, joukossa lukuisia hyötykasveja, kuten kahvi, pippuri, kamferipuu, mango, karambola ja manilahamppu.
Laajimmassa ja korkeimmassa kasvihuoneessa on Amerikan sademetsäkasveja. Sitä kutsutaan neotropiikkihuoneeksi. Suuren osan huoneesta valtaa jättilummeallas.
Jättilummealtaan kasvillisuutta.
Araukariahuone on ilmastoltaan lähinnä subtrooppinen ja sisältää erityisesti eteläisen pallonpuoliskon kasveja.
Kasvitieteellisen puutarhan päärakennus kasvihuoneineen ja kahvioineen.
Lisää kuvia Kasvitieteellisestä puutarhasta löytyy kuvagalleriasta.
Parasta lähteä nyt 