Seppänä Strömforsin ruukin alueella

*Tuote/palvelu saatu Cursor Oy:n kautta

Strömforsin ruukin alueen vanhoja rakennuksia kuvattuna Pajamuseon ikkunan takaa.

Strömforsin ruukin alue on mielenkiintoinen käyntipaikka historiasta, kulttuurista ja luonnosta kiinnostuneille. Jos olet aina halunnut kokeilla raudan takomista, niin sekin onnistuu.

Olen käynyt parina kesänä Loviisan Wanhat Talot -tapahtumassa, joka on ulottunut myös Strömforsin ruukin alueelle Ruotsinpyhtäälle saakka, nykyisin Loviisan aluetta sekin. Harmittelin, etten päässyt tutustumaan siellä sijaitseviin taloihin, koska julkisen liikenteen varassa se oli liian hankalaa. Niinpä ilahduin, kun minulla oli mahdollisuus vierailla tällä vanhalla ruukkialueella osana Cursor Oy:n järjestämää käsityöteemaista pressimatkaa marraskuun alussa.

Ajoimme Helsingissä puolitoista tuntia ja saavuimme Strömforsiin, jossa toimi aikoinaan yksi Suomen vanhimmista rautaruukeista. Sen perusti vapaaherra Johan Creutz vuonna 1698. Strömfors on keksitty nimi, joka otettiin käyttöön vuonna 1744. Se on yhdistelmä ruukin uusien omistajien sukunimistä Nohrström ja Forsell (aateloituna af Forselles).

A´la Tallista käsitöitä ja herkkuja

Ensimmäisenä kohteenamme oli Anne Laakson luotsaama kädentaito- ja herkkupuoti A´la Talli, jossa saimme kahvia ja suolaista ja makeaa piirakkaa.

Puodin valikoimissa on muun muassa kotimaisia laadukkaita käsintehtyjä tuotteita: puisia vanhan ajan leluja, keppihevosia, huovutettuja tossuja ja hattuja, kankaisia kasseja, pussukoita, pipoja, koruja sekä kierrätystuotteita esimerkiksi farkusta ja nahasta.

Piian Herkut -elintarvikevalikoimista löytyy mm. mehuja, hilloja, siirappeja ja sinappeja. Puodista voi ostaa myös ekologista, luonnonmukaista kosmetiikkaa sekä siivoustuotteita. Puoti on avoinna ympäri vuoden ja aukioloajat löytyvät Facebook-sivuilta.

A´la Tallista löytyy monenlaista käsityö- ja herkkutuotetta.

Rauta taipui sydämeksi

Strömforsin Ruukin Sepät palveluksessanne.

Tällä matkalla ei tarvinnut tyytyä vain katselemaan kädentaitojen tuloksia, vaan pääsimme tekemään pieniä tuotteita erilaisin tekniikoin. Strömforsin Ruukin Seppien pajassa saimme kokeilla, kuinka rauta taipuu. Seppä Tiia-Riitta Lahti opasti ryhmäämme. Pieni rautatanko muokkautui sydämeksi. Valmis lopputulos syntyi monien vaiheiden jälkeen ja Tiia-Riitan apua kaivattiin useasti.

Seppä Tiia-Riitta Lahti näytti mallia. Tulen ja kuuman raudan kanssa työskenneltäessä on turvallisuus tärkeää; silmät ja kädet suojattiin.

Sepänpajan vasaravalikoimaa.

Pressimatkalaiset työn touhussa. Vasemmalla Viktoria Shishkova, takana Kirsti Sergejeff, Kaarina Korventaka ja Heidi Kormano.

Riitta Mustosen hehkuva rauta taipuu sydämeksi. Kaarina Korventaka iloitsee.

Tämän blogin kirjoittaja seppänä sepän pajassa. Kuva: Päivi Arvonen.

Heidi Kormano viiksellisenä.

Rautatanko taipuu sydämeksi kuumuudessa ja takomalla ja taittamalla.

Sydän täyttä rautaa.

Meillä oli hiukan aikaa tutustua myös Strömforsin pajamuseoon Yläpajassa eli ”Hänen Armonsa pajassa”. Se on nimetty vuorineuvoksetar Virginia af Forsellesin mukaan. 31-vuotiaana leskeksi jäänyt ja rautarouvaksikin mainittu af Forselles hallitsi ruukkia lähes 60 vuotta aina kuolemaansa saakka vuonna 1847. Hänet voi tavata ”elävänä” alueella järjestettävissä opastuksissa.

Pajamuseoon on entisöity täysin toimiva rautapaja vesivasaroineen ja ahjoineen. Museossa voi tutustua entisajan rautaruukin toimintaan ja seppien työskentelyyn sekä nähdä millaisia välineitä käytettiin rautaesineiden, kuten naulojen ja työkalujen valmistamiseen.

Pajamuseon tunnelmaa.

Strömforsin tehtaan tuotteita.

Helene Schjerfbeckin maalaama alttaritaulu

Ruotsinpyhtään kirkko on Suomen vanhin keskeiskirkko.

Kävimme myös Ruotsinpyhtään kirkossa, joka on valmistunut vuonna 1770. Sen on suunnitellut yliluutnantti ja miekkaritari Olof Glansenstjerna; rakennusmestarina toimi Nils Gimberg. Kirkko on kahdeksankulmainen ja vuonna 1898 toteutetun peruskorjauksen jälkeen vaaleasävyinen ja ns. nikkarityylinen.

Kirkon Ylösnousemus-alttaritaulun on maalannut Helene Schjerfbeck vuonna 1898. Se on hänen ainut alttaritaulunsa. Kattokruunut ovat vuodelta 1898 ja ne on valmistanut berliiniläinen C. Krammer.

Helene Schjerfbeckin maalaama Ylösnousemus-alttaritaulu.

Kulttuuria ja luontoelämyksiä

Ruukin alueen rakennuksissa on kauniita ikkunoita.

Näimme vain pienen osan Strömforsin ruukin alueesta. Varsinkin kesäisin siellä on monipuolista toimintaa, muun muassa kesäteatteria ja taidenäyttelyitä. Elokuinen Kymijokipäivä tarjoaa ohjelmaa ja koettavaa koko perheelle. Alueen läpi virtaavan Kymijoen haara tarjoaa luontoelämyksiä retkeilijöille, suppailijoille sekä kajakki- ja kanoottiretkeläisille. Välineitä voi vuokrata paikan päältä.

Joulukuun alussa alueella järjestetään Strömforsin ruukin joulu -tapahtumaa, jossa on mukana kymmeniä käsityö- ja jouluherkkumyyjiä sekä muuta toimintaa.

Strömforsin ruukkiin on noin tunnin matka Helsingistä ja Kotkasta puolisen tuntia E18-moottoritietä pitkin. Kouvolasta Strömforsiin ajaa Länsi-Kymen kulttuuritietä pitkin 50 minuuttia.

Strömforsin Ruukki
Ruukintie 11
07970 Ruotsinpyhtää

Lisätietoja: https://stromforsinruukki.com/

*Pressimatka Loviisaan, Kotkaan ja Haminaan 4.–5.11.2021.