Luovat ladyt Houtskärissä

Houtskärissä oli paljon viehättäviä venevajoja. Piirros: Ulla Pyysalo.

Muistojen joukkoon siirtyi Luovien ladyjen kesäinen viikko Turun saaristossa mukavien puuhien ja kivan porukan kanssa.

Melkein kaikki ladyt koolla. Kuvan otti Saaristohotellin työntekijä.

Luovat ladyt -nimellä tunnettu naisjoukko on viettänyt jo kahdeksana vuonna heinäkuista lomaviikkoa Ruissalossa, Turussa. Majoituspaikkamme Kesäkoti Toivonniemi on menossa remonttiin, emmekä päässeet sinne.

Suunnaksi Saaristokoulu

Löysimme uuden paikan Luovien ladyjen viikolle Saaristokoulusta Houtskäristä. Se tarjoaa aamiaismajoitusta koulun tilavissa asuntoloissa 1–2 hengen huoneissa tai suuremmissa perhehuoneissa. Saaristokoulu on myös kurssi- ja majoituskeskus, jossa järjestetään myös leiri- ja rippikouluja sekä erilaisia kursseja. Joku ladyistä olikin ollut Saaristokoulun järjestämällä kuvataidekurssilla, joten paikka oli hänelle tuttu.

Houtskär, suomeksi Houtskari, on entinen kunta noin 100 kilometriä Turusta. Siitä tuli kuntaliitoksen myötä osa Paraisten saaristokaupunkia. Se koostuu noin 700 yli hehtaarin kokoisesta saaresta.

Saaristokoulu sijaitsee Näsbyn niemellä (teräväkärkinen niemi ylhäällä oikealla). Kirkko on merkitty karttaan ristillä.

Luovasti ja laiskotellen lomalla

Jaanan luovuus löysi kanavansa.

Viikon tarkoituksena oli, että jokainen voi toteuttaa itseään ja viettää edullisen loman meren rannalla. Mukaan oli otettu maalaus- ja kontaktivärjäystarvikkeita, luonnoslehtiöitä, kanavatöitä, läppäreitä, kameroita sekä muuta välineistöä luovuuden toteuttamiseen.

Ladyt eivät kuitenkaan ole millään muotoa suorituskeskeisiä – jokainen tekee sitä, mikä sattuu huvittamaan ja josta saa iloa. Paljon aikaa menee myös kuulumisten vaihtamiseen ja maailmanparantamiseen.

Valtasimme koko keltaisen talon, joka on toiminut aikoinaan tyttöjen majoitustilana. Suurimmalla osalla oli oma huone, jotkut olivat kahden hengen huoneessa. WC:t ja suihkut ovat käytävällä. Alakerrassa on iso luokkahuone, jota käytimme muun muassa maalaustilana.

Rantasauna oli käytössämme joka ilta kahden tunnin ajan. Vesi oli kylmää, mutta jotkut meistä olivat jo hyvin karaistuneita. Reippaimmat kävivät uimassa aamuisinkin.

Majoitustilamme olivat tämän talon yläkerrassa, yhteiset tilat alakerrassa. Ovet ovat avoinna Saaristokoulun vastaanottoon. Paikka oli suosittu Saariston Rengastietä kulkevien motoristien ja pyöräilijöiden keskuudessa.

Saaristokoulun naapurissa oleva Lähetyspuoti on auki vain pari tuntia viikossa. Olimme heti paikalla penkomassa ja tekemässä löytöjä.

Omaa kokkausta ja valmiita aterioita

Kukkahattutädit tarkkailemassa vilkasta vierasvenesatamaa Näsby Gästhamnia.

Käytössämme oli myös tilava keittiö. Osa meistä nautti ruokalassa valmiista aamupalasta, osa valmisti sen itse. Päivisin tehtiin lounasta, jos siltä tuntui, kuka mitenkin tai käveltiin kylille syömään.

GrillCafé Skagen vierasvenesatamassa (Näsby Gästhamn) tarjosi muun muassa paistettuja ahvenia, katkarapuvoileipiä, lehtipihvejä ja hampurilaisia. Sen terassilta oli mukava seurata saapuvia ja lähteviä venekuntia.

Torstai-iltana laittauduimme oikein kunnon kolmen ruokalajin illalliselle Hyppeis Värdshusiin.

Iltaisin luovista ladyistä tuli syöviä ladyja. Menu oli laaja grillatuista makkaroista herkkusieniin ja kasviksiin ja paahdetuista leivistä vaahtokarkkeihin. Kävi ilmi, että metiä on kahteen koulukuntaan: toisten mielestä vaahtokarkit ovat parhaimmillaan paahdettuina, toisen mielestä sellaisenaan.

Marja K. toimi monena iltana grillimestarinamme. Kuva: Ulla Leino.

Ullan nimi on Ulla

Joukossamme on peräti kaksi Ullaa, joten nimipäiväjuhlista on jo tullut perinne. Päivänsankarittaret tarjosivat mansikkakakkua ja kuohuviiniä. Me muut onnittelimme lauluin ja kortein.

Nimipäiväsankaritar Ulla L. vatkaamassa kermaa mansikkakakkuun.

Nimipäiväkakku on Ulla L:n ja Marja K:n yhteistyön tulos.

Hehän ovat kuin kaksi Ullaa! Nimipäivää juhlittiin kakulla ja kuohuviinillä.

Heidi-lady valmiina yhteiskuvaan, illalliselle tai muuhun kesäiseen rientoon. Kuva: Hannele Mikkola.

Ullanpäivänjuhlintaan yhdistimme myös taidenäyttelyn avajaiset sekä kirpputorilöytöjen esittelyn. Kummasti Lähetyspuodista tarttui jotain mukaamme: kermanekka, kristallilampetti, leipälaatikko, kirjoja, CD-levy, Meissenin posliinilautanen, uunivuokia, villamyssy, vauvan potkupuku ja ties mitä.

Hannelella oli isoin saalis: täyspuinen vanha piironki kymmenellä eurolla. Se luokiteltiin heti löydöksi.

Lähetyspuodin löytöjäni.

Lady on luova lomallakin

Luovuus on ilomme! Leenan räjähtävä nauru kaikui taideluokassa.

Mukana oli tusina naista sekä yksi yhden päivän ja yön vierailija, joka saapui paikalle kätevästi bussilla ihan Saaristokoulun pihaan. Kolme tuntia Turusta.

Samaan majoituspaikkaan osuneet motoristimiehet ihmettelivät, kuinka saamme siellä kulumaan kokonaisen viikon. No, ladythän eivät olisi nimensä veroisia, jos eivät löytäisi mielenkiintoista tekemistä tai näkemistä.

Maalasimme, teimme kanavatöitä, luimme, laitoimme ruokaa, saunoimme, uimme, joogasimme, grillasimme, geokätköilimme, matkailimme saarilla, bloggasimme, valokuvasimme, pelasimme Scrabblea ja Nähdään Täl Puol Jokke -peliä, kävimme urkukonsertissa, fine dining -ravintolassa, vierasvenesatamassa, Saaristomuseossa ja kirpputorilla.

Houtskärissa bussipysäkit ovat ihan viimeisen päälle. Björkön katoksesta löytyi pölli-istuimien lisäksi koronanalle, tähtivalot, Suomen lippu, sydäniskuri eli defibrillaattori ja jatkuvasti soiva radio. ”Kyytiä odottamassa” Ulla P., Marja T. ja Ritva L.

Päivävierailijamme Teija ihaili saaristomaisemaa Saverkeitissa. Saaressa oli hiukan peppimäistä tunnelmaa: ”Kaikki on vinksin vonksin tai ainakin heikun keikun.”

Saverkeitin rantaan oli ankkuroitunut tämä jo paremmat päivänsä nähnyt paattikin.

Hannele katsoo kaukaisuuteen Mossalan kallioilta. Viikon aikana satoi, paistoi ja tuuli navakasti. Ladyt luovivat säällä kuin säällä. Kuva: Jaana Tolvanen.

Matkabloggaajan on syytä ottaa kaikki info irti. Tietoa Houtskärista löytyy Paraisten kaupungin matkailuinfosta Houtskärissa Lyckebon torilta; avoinna 15.8. saakka torstaista lauantaihin kello 11-19. Kuva: Teija Holst.

Yksi ladyistä käytti osan ajastaan antamalla hoitoja hieronnasta vyöhyketerapiaan.

Mitähän jäi mainitsematta? Television katselu? Keittiön isoa tv-ruutua ei avattu kertaakaan viikon aikana.

Kasvien kontaktivärjäykseen paperille tarvitaan: iso kattila, rauta- ja alumiinilevyt, akvarellipaperia, kasveja/lehtiä, keittolevy, suojahanskat ja pyyheliina. Tämä on Eira-Erikan erikoisalaa, jota hän on opettanut muillekin.

No, olihan ohjelmassa myös posliininmaalausta. Tainan käsi pysyy vakaana.

– Parasta oli ladyjen yhteisöllisyys, tuki, avunanto ja yhdessä tekeminen. Päivisin liikuttiin eri porukoissa omien intressien ja mielenkiinnon mukaan, mutta iltaisin kokoonnuttiin herkuttelemaan grillillä ja myöhemmin keittiöön pelaamaan erilaisia pelejä, muun muassa uutta ja mielenkiintoista Turku-peliä, jossa paikallistietous on valttia, toteaa tämänvuotinen koollekutsujamme Eira-Erika.

Käsi pakettiin

Ladyn hymy ei hyydy, vaikka käsi on paketissa. Tästä tuli kuitenkin Eira-Erikalle monen tunnin päivystysreissu Turkuun. Kuvan otti Joku Lady.

Emme selvinneet ilman draamaa ja haaveria. Eira-Erikan jalka lipesi saunan terassilla ja sormiin sattui. Käsi paketoitiin ensin omin avuin, mutta hänen piti turvautua seuraavana päivänä paikalliseen terveydenhoitoon, josta ohjattiin päivystykseen Turkuun.

–Terveydenhoitajat olivat erittäin ystävällisiä, kuten myös henkilökunta kaupassa ja postissa, jossa oli myös apteekkikaappi. Täytyy kuitenkin sanoa, että oli kovin pitkä matka sairaalaan, Tyksiin. Sairaalareissu kesti yhdeksän tuntia. Saaressa ei saisi sairastua vakavasti, kertoo Eira-Erika käsi vielä kipsissä.

Idean saa ottaa käyttöön

Kirjoitin tämän postauksen ainakin kahdesta syystä. Olkoon teksti ja kuvat meille mukana olleille ladyille muistoksi. Tähän voi palata joskus syksyn ja talven pimeinä iltoina ja kutsua luokseen kesän kauniita hetkiä ja tunnelmia.

Toisena syynä on tarjota lukijoille valmis ja hyväksi havaittu malli järjestää jollekin porukalle kiva lomaviikko. Tarvitaan vain joukko samanhenkisiä tai ainakin toistensa kanssa viihtyviä tyyppejä, sopiva majoituspaikka ja puuhaihminen, joka huolehtii käytännön järjestelyistä ja viestittelystä. Meillä on Facebook- ja WhatsApp-ryhmät sekä sähköposti tiedonjakokanavina.

Kysy lisätietoja, jos olet kiinnostunut järjestämään tällaisen lomaviikon.

Ensi vuonna meillä on 10-vuotisjuhlavuosi. Eläköön loma, luovuus ja ladyt!

Saariston Rengastie on turisteja tulvillaan

Saaristotiet tulivat meille tutuiksi lauttamatkoineen.

Kuinka ollakaan, heti lomaviikkomme päätyttyä saaristossa on koettu turistiryntäys. Sometimmeko niin tehokkaasti? No, kuvia ja tekstejä lähti ainakin tähän blogiin, Facebookiin ja Instagramiin. Ilta-Sanomat otsikoi: Turun saariston rengastiellä massiiviset autojonot – väkeä jopa nelinkertaisesti normaaliin verrattuna: ”Vaikeuksia päästä koko saarelle”

Mikä paikkakunta haluaa Luovat ladyt ensi kesänä? Yhteystietoni löytyvät Pysy matkassa mukana -sivulta.

Herkuttelua Hyppeisissä

Luovat ladyt ovat nimensä veroisia myös ruoanlaitossa, mutta ainakin kerran viikon aikana on hankkiuduttava valmiiseen pöytään hyvän aterian äärelle. Pääsimme nauttimaan Hyppeis Värdshusin vierailevan kokin aikaansaannoksista.

Luovat ladyt ovat Houtskärin leirillään välillä keittäneet uusia perunoita, tehneet salaattia tai nauttineet muita helpon kokkauksen tuloksia iltaisten grilliaterioiden lisäksi, mutta yhtenä päivänä he päättivät lähteä oikeaan ravintolaan nauttimaan kolme ruokalajin illallisen.

Kansakoulusta majataloksi

Hyppeis Värdshus toimii entisessä vuonna 1906 rakennetussa kyläkoulussa.

Hotelli ja ravintola Hyppeis Värdshusin nimi oli tullut jossain esiin ja sinne varasimme pöydän ja onnistuimme sen saamaan haluamaksemme illaksi. Entisessä kansakoulussa toimivan ravintolan maine on kiirinyt jo sen verran laajalle, että tulijoita riittää. Koulu lakkautettiin vuonna 1969, minkä jälkeen rakennus on ollut muun muassa erilaisessa yrityskäytössä. Nykyisillä omistajilla on menossa kolmas kesä.

Hotelli ja ravintola Värdshus toimii vaaleassa puutalossa kauniilla paikalla Hyppeisin saaressa. Talon ympärillä on puutarhaa, josta saadaan muun muassa yrttejä ravintolan käyttöön.

Värdshusin osoite on Hyppeistentie 540. Saariston Rengastielle on matkaa noin kuusi kilometriä. Polkupyörän ja auton lisäksi paikalle pääsee myös veneellä, sillä meren rannassa sijaitsevalla ravintolalla on oma venelaituri.

Hotelli on auki ympäri vuoden ja siellä järjestetään myös erilaisia tapahtumia, kursseja, juhlia sekä yritysten koulutus- ja virkistyspäiviä. Ravintola on auki kesäisin ja muina aikoina tilauksesta; tänä kesänä 23.8. saakka. Lounasta on tarjolla klo 11.30–14 ja illallista klo 17–22 (viimeinen kattaus klo 20).

Vierailevana kokkina Kasper Salomäki

Ravintolassa työskentelevän vakituisen henkilökunnan lisäksi Hyppeis Värdshusetissa vierailee kesän ajan kokkeja kukin viikon kerrallaan.

Meidän käynnillämme menun suunnittelusta ja toteutuksesta vastasi Kasper Salomäki. Hän on ollut Suomen kokkimaajoukkueessa sekä työskennellyt muun muassa Demo- ja Gate A21-ravintoloissa. Hyppeisten vierailun jälkeen Kasper toimii Ravintola Groteskin keittiössä.

Tulimme paikalle aikaisin. Illan mittaan ravintolasali täyttyi. Kannattaa tehdä pöytävaraus hyvissä ajoin.

Siikaa vai härkää?

Juureen tehty leipä ja voi nautittiin ennen aterioita.

Osa ladyista nautti kolmen ruokalajin illallisen ja osa valitsi pääruoan. Ennen varsinaisia aterioita pöytään tuotiin juureen tehtyä vaaleaa leipää, joka oli tosi maistuvaa. Menu on suppea, valittavana on vain kaksi alkuruokaa, pääruokaa ja jälkiruokaa, mutta löysimme helposti sopivat yhdistelmät.

Minun valintani olivat

• sitruunamarinoitu kirjolohi, tiikerirapu ja kampasimpukkamajoneesi
• grillattu härän dry-aged ulkofilee ja rosmariiniperunagnocchit
• mansikkapavlova.

Alkuruoka-annos oli pieni, mutta maukas. Liemen imeytin vaaleaan leipään eli söin kaiken viimeistä pisaraa myöten. Dry-aged tarkoittaa raakakypsyttämistä, jonka avulla lihaan saadaan voinen ja pähkinäinen maku sekä mureutta. Jälkiruoka oli kaunis ja herkullinen. Kolme ruokalajia täytti vatsan sopivasti.

Alkuruoaksi sitruunamarinoitua kirjolohta, tiikerirapua ja kampasimpukkamajoneesia.

Pääruoaksi grillattua härän dry-aged ulkofilettä ja rosmariiniperunagnoccheja.

Jälkiruoaksi mansikkapavlova.

Vaihtoehtoina ruokalistalla olivat

• karitsatartar, pikkelöity omena ja graavattu keltuainen
• hiillostettu siika, savuvoihollandaise ja kukkakaalipyree
• rikkaat ritarit.

Alkuruoaksi karitsatartaria, pikkelöityä omenaa ja graavattua keltuaista.

Pääruoaksi hiillostettua siikaa, savuvoihollandaisekastiketta ja kukkakaalipyreetä.

Jälkiruokana rikkaat ritarit. Kuva: Ritva Lamberg.

Kolmen ruokalajin menun hinta oli 54 euroa.

Juomalistalla oli viinejä, joita en sen kummemmin tutkinut; olutvalikoimassa oli Kakola Brewing Companyn tuotteita Suomen Turusta.

Ravintolan raaka-aineet tulevat lähiseutujen tuottajilta.

Ravintola käyttää tuoreita, lähituottajilta peräisin olevia raaka-aineita. Lihat, kalat ja kasvikset tulevat Houtskärin eri saarilta tai naapurisaarilta. Palvelu oli ystävällistä ja miljöö viihtyisä. Ihastelimme myös rantaa venevajoineen. Iltamme oli onnistunut ja ateria juhlisti mukavasti leiriviikkoamme.

Etualalla oleva majatalon emäntä Outi Fagerlund palveli seuruettamme.

Nälkäiset luovat ladyt odottavat aterioitaan.

Syksyllä saaristoon?

Olisi joskus syksymmällä kiivaimman matkailusesongin jälkeen houkuttelevaa palata paikalle ja majoittua hotellissa vaikka viikonloppuna. Huoneita on vain kuusi. Niistä neljä on kahden hengen huoneita ja yksi perhehuone, johon mahtuu maksimissaan kuusi henkilöä. Jokaisessa huoneessa on oma suihku ja wc, hyvälaatuinen sänky, pellavavuodevaatteet ja merinäköala.

Rannassa on sauna, josta pääsee uimaan. Värdshusista voi vuokrata pyörän, kajakin, SUP-laudan tai soutuveneen. Majatalon isäntäväki korostaa paikkaansa mahdollisuutena nauttia saariston luonnosta joko aktiivisesti tai vain oleskelemalla.
– Saaristo ja sen luonto on selittämätön kaunis. Me emme ole vieläkään tottuneet siihen kauneuteen ja niihin aistimuksiin, joita saaristo tarjoaa jokaisena vuodenaikana. Siksi toivommekin, että tulet meille kiireettömästi, imet itseesi luontoelämyksiä ja jatkat matkaa levänneenä ja virkistyneenä, sanovat isäntäpari Outi ja Sam Fagerlund.