Ulkomaanmatkan voi ottaa oppituntina erilaisuudesta. Ja ulkomaiden viehätys on juuri siinä – tai ainakin oli muutama vuosikymmen sitten – että kaikki on erilaista: kieli, maisemat, ihmiset ja heidän ulkonäkönsä, talot ja arkkitehtuuri, puistot ja niiden puut ja kasvit, eteläinen urbanismi, joskus karnevalistiseksi vapautunut liikenne, avoin mentaliteetti, kaurismäkeläisen sosiaalisuuden tai epäsosiaalisuuden poissaolo, eri tavalla valmistetut ja maustetut ja joskus ennenkokemattomista aineksista tehdyt ruoat, omaleimaiset ravintolat ja kahvilat, joissa ei saa suomalaisia säilykkeitä. Vierasmaalaisten kohtaaminen on jännittävä asia. Heidän kielensä ja tapansa puhua, elehtiä, käyttää ruumiinkieltä ja laskea leikkiä – kaikki on kiinnostavaa ja opettavaa. Ja sitä kiinnostavampaa, mitä etäämmällä ollaan Suomesta ja Euroopasta, vaikkapa Burmassa, Laosissa ja Vietnamissa.
Tarmo Kunnas: Hyvää kotiseutua etsimässä. Eurooppalainen matkakirja. Nemo. 2018. S. 91.