Matkakirja, Matkakohde, Matkaopas, Matkustaminen

Opas Saariston rengastielle

Kaupallinen yhteistyö: Karttakeskus *

Turun ja Ahvenanmaan välillä kiertelevä Saariston rengastie on monipuolinen matkailureitti. Karttakeskuksen uusi matka- ja retkeilyopas esittelee saaristokulttuuria ja reitin varren monipuolisia matkakohteita.

Omatoimimatkailu on Turun saaristossa helppoa. Nähtävää on paljon ja etäisyydet ovat pieniä. Noin 250 kilometrin pituinen Saariston rengastie kulkee Turun, Kaarinan, Paraisten, Kustavin, Taivassalon, Vehmaan, Mynämäen, Maskun ja Naantalin alueella.

Reitti on avoinna kokonaisuudessa ajalla 14.5.–29.8.2021, kun Iniön ja Houtskarin välillä kulkee yhteysalus. Pieni rengastie kulkee Nauvosta Rymättylän kautta lyhyemmän vaihtoehdon. Suurin osa matkailijoista kiertää tämän matkailureitin autolla, moottoripyörällä tai polkupyörällä.

Saariston rengastie – Matka- ja retkeilyopas  soveltuu hyvin sekä autolla että pyörällä liikkuville matkailijoille, mutta myös veneilijöille, sillä monet kohteista ovat vierasvenesatamien läheisyydessä. Rengastie on jaettu kirjassa seitsemään etappiin ja lisäksi Pieni rengastie esitellään erikseen.

  1. Kansallispyhäköltä kalkkilouhoksen reunalle – Turun tuomiokirkolta Paraisten keskustaan 25 km.
  2. Lossilla saariston sykkivään sydämeen – Paraisten keskustasta Nauvon satamaan 33 km.
  3. Kohti Korppoota – Nauvosta Korppoon Galtbyn lauttarantaan 21 km.
  4. Satojen saarten Houtskari – Houtskarin halki Kittuisista Mossalaan 24 km.
  5. Sympaattisen Iniön kautta mantereelle – Iniön halki ja lauttarannasta Kustavin keskustaan 20 km.
  6. Taivassalon tammilta Mannerheimin syntymäkodille – Kustavista Taivassalon ja Askaisten kautta Merimaskuun 58 km.
  7. Ympyrä sulkeutuu – Naantalin ja Raision kautta takaisin Turkuun 23 km.
  8. Pieni rengastie – Nauvosta Seilin ja Rymättylän kautta Naantaliin 25 km.

Oppaan on kirjoittanut naantalilainen tietokirjailija Tuomo Kesäläinen. Hän on kulkenut alueella noin parinkymmenen vuoden ajan ja viihtyy erityisen hyvin kallioisilla saarilla ja luontopoluilla.

Päiväretkestä pitempään lomaan

–Turun saaristo on koko maailmankin mittakaavassa upea kokonaisuus ja se tarjoaa todella paljon nähtävää ja koettavaa. Matkailupalvelut ovat monipuoliset, joten reissaajan on helppo koota juuri itseä kiinnostava kokonaisuus, Kesäläinen kertoo.

Oppaaseen on valikoitu kaikki saariston helmet: kauniit nähtävyydet, upeat luontoretkikohteet, monenlaiset majoitus-, ruokailu-, ostos- ja aktiviteettipaikat, vuokraamot ja uimarannat

Saariston rengastien tarjonnan varaan voi suunnitella useiden päivien lomamatkan, mutta opas palvelee hyvin myös päiväkävijöitä, retkeilijöitä ja veneellä saaristossa kulkevia matkailijoita.

Kätevän kokoinen kirja, kartta mukana

Kohteet on koottu tekstien ja kuvien lisäksi selkeille kartoille. Kirjan liitteenä on lisäksi erillinen taitettu kartta koko Saariston rengastien alueesta.

Kirjassa on 160 sivua ja liitteenä on erillinen taitettu kartta. Opaskirja on sopivan kokoinen (12,5 x 18 cm) mahtuakseen käsilaukkuun, repun sivutaskuun tai takin povitaskuun.

Tuomo Kesäläinen; Saariston rengastie – Matka- ja retkeilyopas. Karttakeskus. 2021.

* Sain Saariston rengastie -kirjan pyynnöstä kustantajalta.

PS. Hiukan bloggaajaa hämää, että matkailureitin loppuosa kirjoitetaan joko rengastie tai Rengastie.

Normaali
Kahvila, Kirkko, Matkakertomus, Matkakohde, Tapahtuma

Tarinoita talvisesta Taalintehtaasta

Taalintehtaan vierasvenesatamaa
Bio Pony -elokuvateatteri sekä Stall`s Bar & Food ja Ravintola Portside sijaitsevat 1800-luvulla rakennetuissa makasiineissa vierasvenesataman rannassa.

Viihdyin hyvin maaliskuussa Taalintehtaalla. Etätöiden ja omien projektieni lisäksi ehdin tutustumaan parin viikon aikana paikkakunnan elämänmenoon. Hiljaistahan se oli, mutta elettiin poikkeusaikaa. Kesällä taitaa kylän raiteilla ja rannoilla olla vilinää.

Taalintehtaan rantaa, merellä poijuja
Meri oli vielä jäässä maaliskuussa.
Puunoksia, rantaheiniä ja jäistä merta
Vene rannalla
Valoin koristeltuja ovia ja ikkunoita
Nybyggningen-rakennuksen yhden asunnon ikkunat ja ovet oli valaistu.

Vietin Taalintehtaalla pari viikkoa maaliskuussa Norpas ry:n residenssissä 1800-luvun lopusta peräisin olevassa Nybyggningen-rakennuksessa. Talvi piti vielä otteessaan, mutta ilmassa oli jo pieniä lupauksia keväästä. Meno oli rauhallista osittain myös koronarajoitusten vuoksi, jotka toisella viikolla sulkivat lounaspaikatkin.

Voi vain kuvitella, miten vierasvenesatamassa vilkastuu kesällä. Olisipa hauskaa palata lämpimään vuodenaikaan istuskelemaan rantaterassille, havainnoimaan kulkijoita ja lepuuttamaan silmiään vierasvenesataman värikkäässä maisemassa.

Valmiiseen lounaspöytään

Strandhotellet ulkoa
Ravintola Strand tarjosi lounaita vielä maaliskuun alussa.
Strandhotelletin ruokasali
Ravintola Strandin ruokasali. Vasemmanpuoleisista ikkunoista on näköala merelle ja vierasvenesatamaan.

Etätyöläisen helppo lounaspaikka oli Restaurang Strand, jossa oli tarjolla lounasbuffet. Ruokailijoina oli ainakin rakennusmiehiä, eläkeläisiä ja meitä turisteja. Keskustelu soljui enimmäkseen toisella kotimaisella.

Torin reunalla sijaitsevassa Cafe Four C:ssä nautin yhtenä päivänä lohikeiton ja jälkiruoaksi köyhiä ritareita. Sulkuviikolla hain sieltä yhtenä päivänä noutoruokaa.

Kahvila Cafe Four C.
Cafe Four C:n valikoimissa on suolaista ja makeaa. Lisäksi löytyy myös erillinen kalatiski keskiviikkoisin ja lauantaisin.
Sinisellä päällystetty kakku, jossa on teksti Poliisi.
Prinsessakakun tapainen leivonnainen on saanut jämäkämmän ulkomuodon.

Kahvilasta saa suolaisia ja makeita herkkuja ja ainakin tilauksesta poliisikakkua. Kahvilan pitäjät, kalastajaperhe Holmbergin tyttäret Clara ja Carina, ovat toimineet aikaisemmin noin 15 vuoden ajan poliiseina – siinä syy sinivalkoiseen kakkuun. Carinalla on myös monivuotinen koulutus ja työkokemus ravintola-alalta.

Cafe Four C:n erikoisuutena on kalatiski, jossa myydään kalaa pääasiassa keskiviikkoisin ja lauantaisin. Perheen vanhemmat Börje ja nyt jo edesmennyt Marianne Holmberg ovat toimineet ammattikalastajina.

Kahvila sai Vuoden kemiönsaarelainen yrittäjä -palkinnon vuonna 2020.

Cafe Four C tarjosi kylillä liikkujien käyttöön potkukelkkoja ota-ja-palauta-systeemillä. Potkukelkkojen parkkipaikka oli kahvilan takana.

Potkukelkkoja lainattavaksi.
Värikkäitä menopelejä lainattavaksi lumiseen aikaan. Maaliskuun alussa näille ei ollut enää käyttöä.

Hiiliuunit osana museota

Hiiliuuneja.
Taalintehtaan rannassa on jäljellä 11 hiiliuunia.
Hiiliuuneja

Taalintehtaalla historia tulee vastaan melkein joka askeleella. Rannan hiiliuunit kertovat ajasta, jolloin niissä poltettiin puuhiiltä takkirautaa varten. Kylän teollisuushistoria ulottuu 1600-luvulle; ensimmäinen masuuni rakennettiin vuonna 1686.

Hiiliuuneja oli enimmillään 26, nyt niitä on jäljellä kaikkiaan 11 ja ne muodostavat ainutlaatuisen alueen, sillä tällaista määrää ei ole säilynyt missään muualla Euroopassa.

Hiiliuunien seinien slagi- eli kuonatiilissä välkähtelevät monet sinisen, violetin, vihreän ja ruskean sävyt. Tiilien materialina on raudan valmistuksen sivutuotteena syntyvä kuona-aine. Raudantekoajan rakennukset toimivat nykyisin osana Taalintehtaan Ruukinmuseota. Sinne pääsee varsinaisesti tutustumaan vasta kesällä.

Slagitiilestä on rakennettu myös talojen kivijalkoja, asuinrakennuksia ja myös kirkko on tehty tästä materiaalista.

Slagikiviseinää
Slagitiilet ovat värikkäitä.
Slagikivi
Turkoosia kuonakiveä
Taalintehtaan kirkko
Arkkitehti Karl Andströmin piirtämä Taalintehtaan kirkko rakennettiin vuosina 1921-22 alunperin metodisti-episkopaaliseurakunnalle. Rakennusmateriaalina on Taalintehtaan masuuneista saatua kuonakiveä. Vuonna 1934 kirkko vihittiin evankelis-luterilaiseksi.

Ruukinpuiston Musta leski

Ruukinpuisto odotteli vielä vihreää kukoistustaan. Suihkulähde oli peitetty. Opaskartta kertoi mielenkiintoista tarinaa ruukinkartanoiden menneisyydestä. Jos olisin kiinnostunut kummituksista, voisi tulla öiseen aikaan ihmettelemään, ilmestyykö paikalle ihka oikea aave.

Aikoinaan koko Taalintehtaan omistaneen Petersenin suvun kolmannen polven edustajan Wolter af Petersén nuoremman Charlotte-rouva eli Svarta Damen kummittelee kuulemma paikkakunnalla edelleen.

Onnettoman elämänsä lopuksi Charlotte af Petersén eli eristyksissä Corps de logis -nimisessä talossa, joka oli ruukin ensimmäinen päärakennus vuodelta 1762. Se on tyypillinen herraskartanoarkkitehtuurin edustaja.

Charlotte af Petersénillä oli kolme lasta, joista molemmat pojat kuolivat jo lapsina, tytär aikuistui. Ankeaan henkilöhistoriaan liittyy myös isän mestaaminen Ruotsin kuningas Kustaa III:n käskystä ja leskeksi jääminen vuonna 1841.

Musta leski sai lempinimensä siitä, että hän pukeutui surupukuun sekä maalautti ja verhoilutti kodissaan kaiken mustaksi. Hän kuoli vuonna 1850. Mutta tarinan mukaan kummittelee Taalintehtaalla.

Keisarinnalle oma käymälä

Ruukinpuistoon liittyy myös toinen mielenkiintoinen nainen. Kuinka menetellään paikkakunnalla, jonne saapuu keisaripari vierailulle, kun pitäisi varautua myös korkea-arvoisten vieraiden ns. luonnollisiin tarpeisiin? No, rakennetaan sitä varten oma käymälä.

Keisarinnan puuceeksi nimetty pieni rakennus löytyy Ruukinpuistosta. Tarinan mukaan se on rakennettu Venäjän keisari Aleksanteri III:n puolisolle Maria Feodorovnalle / Maria Fjodorovnalle. Keisaripari vieraili Taalintehtaalla vuonna 1885.

Keisarinnan käymälä
Mukavuuslaitos hallitsijoille. Keisarinnan uusrenesanssityyliin rakennetussa puuceessä on myös miesten puoli.

Honolulusta Siperiaan

Taalintehdas tuntuu olevan mielikuvituksekkaiden ja huumorintajuisten ihmisten paikkakunta. Siellä monet paikat ja talotkin ovat saaneet kuvaavia nimiä.

Siperian talot sijaitsevat rannalla ja hatarat talot olivat kylmiä merituulen puhaltaessa – siitä nimi. Kartalla Siperiasta itään sijaitsee Jokohama ja siksi itäpuolen talot sijaitsevat sen nimisessä paikassa. Honolulunkujakin löytyy ja siellä samannimisten asuintalojen ryhmä.

Taalintehtaan talojen nimistä löytyvät myös Ikuisuus, Nälkäkuolema, Piikojen rauha, Rotanloukku, Akan kaipuu, Lapseton, Linna ja Koirankoppi.

Dalsbruks byalag – Taalintehtaan kyläyhdistys rf. on julkaissut kirjan Honolulusta Siperiaan – valokuvia Taalintehtaalta -kirjan. Sen tekijöinä ovat Leif Lindgren, Hans Ginlund, Maria Manelius ja Juha Ruusuvuori. Kirjan lopusta löytyy kuvia ja tekstejä noin 120 talosta.

Tunnustusta kylälle ja vierasvenesatamalle

Varsinais-Suomen Kylät ry valitsi Taalintehtaan Varsinais-Suomen kyläksi vuonna 2016. Seuraavana vuonna se pääsi kisaamaan valtakunnallisessa kyläkilpailussa ja sai kunniamaininnan Vuoden kylänä 2017.

Tunnustusta on saanut myös Taalintehtaan vierasvenesatama, joka nimettiin vuonna 2004 Vuoden vierasvenesatamaksi. Ja satama on nyt kohentumassa ja uudistumassa. Majakkalaiturille on tulossa ravintola ja kauppa. Maaliskuussa tästä ei ollut vielä merkkejä, mutta ehkä on rakennetaan ripeästi palvelemaan kesäkauden vierailijoita.

Satamaan on myös asennettu kaksi uutta, käveltävillä puomeilla varustettua laituria ja sitä suojaa uusi 120 metrinen aallonvaimenninlaituri, johon sijoittuvat myös päiväpaikat ja uusi imutyhjennysasema. Näihin uudistuksiin on saatu rahoitusta Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta, Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 2014–2020. DB Marina palvelee veneilijöitä.

Jos ei ole omaa paattia, pääsee vierasvenesatamasta muualle saaristoon, muun muassa Högsåraan, Hiittisiin, Rosalaan ja Vänöhön, yhteysaluksilla. Kesällä järjestetään maksullisia risteilyjä.

Yhteysaluksen lastausta
Yhteysaluksen lastausta Taalintehtaan vierasvenesatamassa.
Gustland-alus
Taalintehtaan meriliikenteen kalustoon kuuluva Gustland on jäissä kulkeva teräsalus. Se on valmistunut alunperin vuonna 1950 ja on toiminut aiemmin Ruotsissa luotsikutterina.

Miten käy kesän tapahtumien?

Taalintehtaalla järjestetään kesätapahtumia. Baltic Jazzin aika on 9.–11.7.2021. Sen ohjelmasta kerrotaan: ”Baltic Jazz 2021 tarjoaa kieltolain ajan tunnelmaa ja luvassa on mm. musiikkia salakapakoiden kukoistuskaudelta, tanssiesityksiä ja mykkäelokuvia live-säestyksellä. Kotimaisten muusikoiden lisäksi festivaalilla esiintyy myös kansainvälisiä artisteja Ranskasta, Virosta ja Ruotsista. Lapsiperheille järjestetään suosittu ohjelmakokonaisuus Baltic Jazz Kids.”

Lippuja tapahtumaan on jo nyt myynnissä rajoitetusti.

Monitaidetapahtuma Norpas-festivaali järjestetään kuukautta myöhemmin 4.–8.8.2021. Festivaali tarjoaa taiteellisesti korkeatasoista ei-kaupallista kulttuuria sekä järjestää taidetyöpajoja. Lue lisää tapahtumasta postauksestani Toisenlaisia todellisuuksia Festival Norpaksessa elokuussa.

September Open järjestetään 11.9.2021, jonka mainitaan olevan syksyn kohokohta Kemiönsaarella. Päivään sisältyvät niin Keskiaikaiset saaristolaismarkkinat, September Expo, Sadonkorjuumarkkinat ja September Open Kids.

Näiden kuten kaikkien muidenkin tapahtumien osalta kannattaa tietysti seurata tilannetta, joka voi muuttua koronatilanteen vaatimusten mukaisesti.

Aion ottaa Taalintehtaan kesäretkikohteeksi joko jonain sopivan aurinkoisena päivänä tai viikonloppuna tai sitten vaikka Norpas-festivaalin aikaan. Jos siis tämä on mahdollista. Turusta pääsee hyvin Taalintehtaalle bussillakin, vaihto Kemiössä.

Norpas-festivaali menossa masuunin alueellä. Kuva: Norpas ry/ Oskari Härmälä.

Lue myös postaus Residenssielämää Taalintehtaalla.

Normaali
Matkakertomus, Matkakohde, Matkustaminen, Tapahtuma, Vinkki

Luovat ladyt Houtskärissä

Houtskärissä oli paljon viehättäviä venevajoja. Piirros: Ulla Pyysalo.

Muistojen joukkoon siirtyi Luovien ladyjen kesäinen viikko Turun saaristossa mukavien puuhien ja kivan porukan kanssa.

Melkein kaikki ladyt koolla. Kuvan otti Saaristohotellin työntekijä.

Luovat ladyt -nimellä tunnettu naisjoukko on viettänyt jo kahdeksana vuonna heinäkuista lomaviikkoa Ruissalossa, Turussa. Majoituspaikkamme Kesäkoti Toivonniemi on menossa remonttiin, emmekä päässeet sinne.

Suunnaksi Saaristokoulu

Löysimme uuden paikan Luovien ladyjen viikolle Saaristokoulusta Houtskäristä. Se tarjoaa aamiaismajoitusta koulun tilavissa asuntoloissa 1–2 hengen huoneissa tai suuremmissa perhehuoneissa. Saaristokoulu on myös kurssi- ja majoituskeskus, jossa järjestetään myös leiri- ja rippikouluja sekä erilaisia kursseja. Joku ladyistä olikin ollut Saaristokoulun järjestämällä kuvataidekurssilla, joten paikka oli hänelle tuttu.

Houtskär, suomeksi Houtskari, on entinen kunta noin 100 kilometriä Turusta. Siitä tuli kuntaliitoksen myötä osa Paraisten saaristokaupunkia. Se koostuu noin 700 yli hehtaarin kokoisesta saaresta.

Saaristokoulu sijaitsee Näsbyn niemellä (teräväkärkinen niemi ylhäällä oikealla). Kirkko on merkitty karttaan ristillä.

Luovasti ja laiskotellen lomalla

Jaanan luovuus löysi kanavansa.

Viikon tarkoituksena oli, että jokainen voi toteuttaa itseään ja viettää edullisen loman meren rannalla. Mukaan oli otettu maalaus- ja kontaktivärjäystarvikkeita, luonnoslehtiöitä, kanavatöitä, läppäreitä, kameroita sekä muuta välineistöä luovuuden toteuttamiseen.

Ladyt eivät kuitenkaan ole millään muotoa suorituskeskeisiä – jokainen tekee sitä, mikä sattuu huvittamaan ja josta saa iloa. Paljon aikaa menee myös kuulumisten vaihtamiseen ja maailmanparantamiseen.

Valtasimme koko keltaisen talon, joka on toiminut aikoinaan tyttöjen majoitustilana. Suurimmalla osalla oli oma huone, jotkut olivat kahden hengen huoneessa. WC:t ja suihkut ovat käytävällä. Alakerrassa on iso luokkahuone, jota käytimme muun muassa maalaustilana.

Rantasauna oli käytössämme joka ilta kahden tunnin ajan. Vesi oli kylmää, mutta jotkut meistä olivat jo hyvin karaistuneita. Reippaimmat kävivät uimassa aamuisinkin.

Majoitustilamme olivat tämän talon yläkerrassa, yhteiset tilat alakerrassa. Ovet ovat avoinna Saaristokoulun vastaanottoon. Paikka oli suosittu Saariston Rengastietä kulkevien motoristien ja pyöräilijöiden keskuudessa.

Saaristokoulun naapurissa oleva Lähetyspuoti on auki vain pari tuntia viikossa. Olimme heti paikalla penkomassa ja tekemässä löytöjä.

Omaa kokkausta ja valmiita aterioita

Kukkahattutädit tarkkailemassa vilkasta vierasvenesatamaa Näsby Gästhamnia.

Käytössämme oli myös tilava keittiö. Osa meistä nautti ruokalassa valmiista aamupalasta, osa valmisti sen itse. Päivisin tehtiin lounasta, jos siltä tuntui, kuka mitenkin tai käveltiin kylille syömään.

GrillCafé Skagen vierasvenesatamassa (Näsby Gästhamn) tarjosi muun muassa paistettuja ahvenia, katkarapuvoileipiä, lehtipihvejä ja hampurilaisia. Sen terassilta oli mukava seurata saapuvia ja lähteviä venekuntia.

Torstai-iltana laittauduimme oikein kunnon kolmen ruokalajin illalliselle Hyppeis Värdshusiin.

Iltaisin luovista ladyistä tuli syöviä ladyja. Menu oli laaja grillatuista makkaroista herkkusieniin ja kasviksiin ja paahdetuista leivistä vaahtokarkkeihin. Kävi ilmi, että metiä on kahteen koulukuntaan: toisten mielestä vaahtokarkit ovat parhaimmillaan paahdettuina, toisen mielestä sellaisenaan.

Marja K. toimi monena iltana grillimestarinamme. Kuva: Ulla Leino.

Ullan nimi on Ulla

Joukossamme on peräti kaksi Ullaa, joten nimipäiväjuhlista on jo tullut perinne. Päivänsankarittaret tarjosivat mansikkakakkua ja kuohuviiniä. Me muut onnittelimme lauluin ja kortein.

Nimipäiväsankaritar Ulla L. vatkaamassa kermaa mansikkakakkuun.

Nimipäiväkakku on Ulla L:n ja Marja K:n yhteistyön tulos.

Hehän ovat kuin kaksi Ullaa! Nimipäivää juhlittiin kakulla ja kuohuviinillä.

Heidi-lady valmiina yhteiskuvaan, illalliselle tai muuhun kesäiseen rientoon. Kuva: Hannele Mikkola.

Ullanpäivänjuhlintaan yhdistimme myös taidenäyttelyn avajaiset sekä kirpputorilöytöjen esittelyn. Kummasti Lähetyspuodista tarttui jotain mukaamme: kermanekka, kristallilampetti, leipälaatikko, kirjoja, CD-levy, Meissenin posliinilautanen, uunivuokia, villamyssy, vauvan potkupuku ja ties mitä.

Hannelella oli isoin saalis: täyspuinen vanha piironki kymmenellä eurolla. Se luokiteltiin heti löydöksi.

Lähetyspuodin löytöjäni.

Lady on luova lomallakin

Luovuus on ilomme! Leenan räjähtävä nauru kaikui taideluokassa.

Mukana oli tusina naista sekä yksi yhden päivän ja yön vierailija, joka saapui paikalle kätevästi bussilla ihan Saaristokoulun pihaan. Kolme tuntia Turusta.

Samaan majoituspaikkaan osuneet motoristimiehet ihmettelivät, kuinka saamme siellä kulumaan kokonaisen viikon. No, ladythän eivät olisi nimensä veroisia, jos eivät löytäisi mielenkiintoista tekemistä tai näkemistä.

Maalasimme, teimme kanavatöitä, luimme, laitoimme ruokaa, saunoimme, uimme, joogasimme, grillasimme, geokätköilimme, matkailimme saarilla, bloggasimme, valokuvasimme, pelasimme Scrabblea ja Nähdään Täl Puol Jokke -peliä, kävimme urkukonsertissa, fine dining -ravintolassa, vierasvenesatamassa, Saaristomuseossa ja kirpputorilla.

Houtskärissa bussipysäkit ovat ihan viimeisen päälle. Björkön katoksesta löytyi pölli-istuimien lisäksi koronanalle, tähtivalot, Suomen lippu, sydäniskuri eli defibrillaattori ja jatkuvasti soiva radio. ”Kyytiä odottamassa” Ulla P., Marja T. ja Ritva L.

Päivävierailijamme Teija ihaili saaristomaisemaa Saverkeitissa. Saaressa oli hiukan peppimäistä tunnelmaa: ”Kaikki on vinksin vonksin tai ainakin heikun keikun.”

Saverkeitin rantaan oli ankkuroitunut tämä jo paremmat päivänsä nähnyt paattikin.

Hannele katsoo kaukaisuuteen Mossalan kallioilta. Viikon aikana satoi, paistoi ja tuuli navakasti. Ladyt luovivat säällä kuin säällä. Kuva: Jaana Tolvanen.

Matkailuinfo Houtskärissä.

Matkabloggaajan on syytä ottaa kaikki info irti. Tietoa Houtskärista löytyy Paraisten kaupungin matkailuinfosta Houtskärissa Lyckebon torilta; avoinna 15.8. saakka torstaista lauantaihin kello 11-19. Kuva: Teija Holst.

Yksi ladyistä käytti osan ajastaan antamalla hoitoja hieronnasta vyöhyketerapiaan.

Mitähän jäi mainitsematta? Television katselu? Keittiön isoa tv-ruutua ei avattu kertaakaan viikon aikana.

Kasvien kontaktivärjäykseen paperille tarvitaan: iso kattila, rauta- ja alumiinilevyt, akvarellipaperia, kasveja/lehtiä, keittolevy, suojahanskat ja pyyheliina. Tämä on Eira-Erikan erikoisalaa, jota hän on opettanut muillekin.

Nainen maalaamassa lautasta posliinivärein.

No, olihan ohjelmassa myös posliininmaalausta. Tainan käsi pysyy vakaana.

– Parasta oli ladyjen yhteisöllisyys, tuki, avunanto ja yhdessä tekeminen. Päivisin liikuttiin eri porukoissa omien intressien ja mielenkiinnon mukaan, mutta iltaisin kokoonnuttiin herkuttelemaan grillillä ja myöhemmin keittiöön pelaamaan erilaisia pelejä, muun muassa uutta ja mielenkiintoista Turku-peliä, jossa paikallistietous on valttia, toteaa tämänvuotinen koollekutsujamme Eira-Erika.

Käsi pakettiin

Ladyn hymy ei hyydy, vaikka käsi on paketissa. Tästä tuli kuitenkin Eira-Erikalle monen tunnin päivystysreissu Turkuun. Kuvan otti Joku Lady.

Emme selvinneet ilman draamaa ja haaveria. Eira-Erikan jalka lipesi saunan terassilla ja sormiin sattui. Käsi paketoitiin ensin omin avuin, mutta hänen piti turvautua seuraavana päivänä paikalliseen terveydenhoitoon, josta ohjattiin päivystykseen Turkuun.

–Terveydenhoitajat olivat erittäin ystävällisiä, kuten myös henkilökunta kaupassa ja postissa, jossa oli myös apteekkikaappi. Täytyy kuitenkin sanoa, että oli kovin pitkä matka sairaalaan, Tyksiin. Sairaalareissu kesti yhdeksän tuntia. Saaressa ei saisi sairastua vakavasti, kertoo Eira-Erika käsi vielä kipsissä.

Idean saa ottaa käyttöön

Kirjoitin tämän postauksen ainakin kahdesta syystä. Olkoon teksti ja kuvat meille mukana olleille ladyille muistoksi. Tähän voi palata joskus syksyn ja talven pimeinä iltoina ja kutsua luokseen kesän kauniita hetkiä ja tunnelmia.

Toisena syynä on tarjota lukijoille valmis ja hyväksi havaittu malli järjestää jollekin porukalle kiva lomaviikko. Tarvitaan vain joukko samanhenkisiä tai ainakin toistensa kanssa viihtyviä tyyppejä, sopiva majoituspaikka ja puuhaihminen, joka huolehtii käytännön järjestelyistä ja viestittelystä. Meillä on Facebook- ja WhatsApp-ryhmät sekä sähköposti tiedonjakokanavina.

Kysy lisätietoja, jos olet kiinnostunut järjestämään tällaisen lomaviikon.

Ensi vuonna meillä on 10-vuotisjuhlavuosi. Eläköön loma, luovuus ja ladyt!

Saariston Rengastie on turisteja tulvillaan

Saaristotiet tulivat meille tutuiksi lauttamatkoineen.

Kuinka ollakaan, heti lomaviikkomme päätyttyä saaristossa on koettu turistiryntäys. Sometimmeko niin tehokkaasti? No, kuvia ja tekstejä lähti ainakin tähän blogiin, Facebookiin ja Instagramiin. Ilta-Sanomat otsikoi: Turun saariston rengastiellä massiiviset autojonot – väkeä jopa nelinkertaisesti normaaliin verrattuna: ”Vaikeuksia päästä koko saarelle

Mikä paikkakunta haluaa Luovat ladyt ensi kesänä? Yhteystietoni löytyvät Pysy matkassa mukana -sivulta.

Normaali
Majoitus, Matkakertomus, Matkakohde

Kolmen lautan taktiikalla Houtskäriin

Turunmaan saaristo on monipuolinen ja omaleimainen tutustumiskohde. Nyt vuorossa on Houtskär eli Houtskari.

Turkulaisena saaristo on aivan helposti ulottuvillani, mutta en ole tutustunut siihen kunnolla lukuun ottamatta muutamia matkoja Ahvenanmaalle ja pariin muuhun paikkaan, mukaan luettuna Kökar.

Nyt vuorossa on viikko Houtskärissä eli suomeksi Houtskarissa – jostain syystä ruotsinkielinen nimi on minulle tutumpi. Käytän sitä tässä tekstissäkin.

Kyseessä on kesälomareissu ja Luovien ladyjen viikko nyt uudessa paikassa. Olemme aiemmin viettäneet leirimme Ruissalossa, Turussa, mutta remonttiin menossa oleva majoituspaikkamme Kesäkoti Toivonniemi ei tarjonnut enää huoneita lomanviettäjille.

Sadoittain saaria

Houtskärin vaakuna

Houtskärin vaakunan hansalaiva viittaa sekä paikkakunnan vanhoihin merenkulkuperinteisiin että tarinaan saaren asutuksen alkuperästä. Kalat viittaavat merikalastukseen. Vaakunan suunnitteli Gustaf von Numers ja se oli käytössä vuosina 1951–2008.

Houtskär on entinen kunta Turun saaristossa, noin 100 kilometriä Turusta ja aivan Ahvenanmaan rajalla. Siitä tuli kuntaliitoksen myötä osa Paraisten saaristokaupunkia. Houtskär koostuu noin 700 yli hehtaarin kokoisesta saaresta, kuuluu Saaristomeren biosfäärialueeseen ja on osittain Saaristomeren kansallispuiston alueella.

Houtskärissä on yli 500 asukasta, mutta runsaasti myös mökkiläisiä, jotka viettävät siellä vapaa-aikaansa tai asuvat osan vuotta. Asukkaista noin 83 % on ruotsinkielisiä, 15 % suomenkielisiä ja 2 % puhuu muita kieliä.

Houtskärissa on enää vain muutama ammattikalastaja ja lypsylehmätkin ovat kaikonneet saarilta. Siellä viljellään muun muassa perunaa, tomaatteja ja omenoita. Maatalous on täydentynyt kasvihuoneviljelyllä. Tärkeitä elinkeinoja ovat myös matkailu ja liikenne.

Tilamyymälä, paprikoita, itsepalvelu

Isaksson´sin tilamyynnin valikoimassa on tomaatteja, kurkkua paprikaa, perunaa ja monia muita sesonkituotteita. Tarjonta vaihtelee satokauden mukaan. Itsepalvelulla toimiva viihtyisä myyntipaikka löytyy osoitteesta Houtskarintie 535.

Houtskarissa on myös useita elinvoimaisia kyliä. Niillä on hauskankuuloisia nimiä: Näsby (Houtskarin kirkonkylä), Storpensar, Saverkeit, Kittuis, Medelby, Hönsnäs, Berghamn, Träsk, Jervis, Hyppeis, Roslax, Kivimo, Björkö, Mossala, Äpplö ja Nåtö. Etenkin Hyppeis ja Björkö ovat tunnettuja kauniista venevajoistaan.

Houtskärin naapurikuntia ovat Brändö, Iniö, Korppoo, Kökar ja Sottunga.

Houtskärissä on oma murteensa, jota paikkakuntalaiset käyttävät puhuessaan keskenään. Sitä on ulkopuolisten vaikea ymmärtää. Murre muistuttaa germaanisia kieliä; siinä on kolme sukua kuten saksan kielessä ja verbit taivutetaan samankaltaisesti kuin saksassa.

Seljakämmekkä on pitäjäkukka

Seljakämmekän kukka on keltainen tai punainen. Kuva on ruotsalaisen kasvitieteilijän C.A.M. Lindmanin (1856–1928) kirjasta Bilder ur Nordens Flora (1901–1905) (Wikimedia Commons).

Saarilta löytyy runsaasti kasvilajeja muun muassa kalkkipitoisen maaperän sekä hyvän ilmaston ansiosta. Orkideojen heimoon kuuluva seljakämmekkä (dactylorhiza latifolia) on harvinaisuus ja siten myös rauhoitettu. Ruotsiksi se on nimeltään Adam och Eva.

Touko- ja kesäkuussa punaisena tai keltaisena kukkivaa kasvia löytyy myös Ahvenanmaalla, mutta muualla maassamme se on harvinainen.

Matkalle monenlaisilla menopeleillä

Houtskäriin pääsee tietysti henkilöautolla. Matkan varrella on kolme lauttamatkaa: ensimmäinen Paraisilta Nauvoon, toinen Nauvosta Korppooseen ja kolmas Korppoosta Houtskäriin. Viimeisin lauttamatka kestää noin 40 minuuttia. Odotusajan voi viettää autossa tai matkustajatiloissa.

Olimme liikkeellä maanantaina puolenpäivän aikaan, ja pääsimme hyvin kaikille lautoille. Viikonloppuisin autot joutuvat jonottamaan, koska mökille menijöitä on paljon.

Houtskäriin pääsee myös ilman omaa autoa. Saaristobussin reittinä on Turku–Parainen–Nauvo–Korppoo–Houtskari linjoilla 901–904.

Houtskär on myös suosittu pyöräilijöiden ja moottoripyöräilijöiden retkikohde sekä veneilijöiden tukikohta. Näsbystä löytyy vierasvenesatama ravintoloineen, Näsby Gästhamn.

opastekyltti, Saariston Rengastie

Saariston Rengastie kulkee Houtskärin kautta.

Ladyt Saaristokoulun suojissa

Löysimme uuden paikan Luovien ladyjen viikolla Saaristokoulusta. Se tarjoaa Bed & Breakfast -majoitusta koulun tilavissa asuntoloissa 1–2 hengen huoneissa tai suuremmissa perhehuoneissa. Saaristokoulu on myös kurssi- ja majoituskeskus, jossa järjestetään myös leiri- ja rippikouluja sekä erilaisia kursseja. Tänä kesänä ja syksynä tarjolla on muun muassa sekatekniikkamaalauksen kursseja.

Valtasimme koko keltaisen talon, ns. tyttöjen talon. Alakerrassa on tilava luokkahuone, jota olemme käyttäneet muun muassa maalaustilana ja keittiökin on käytössämme. Rantasauna ja grilli lämpenee joka ilta.

Mukana on tusina naisia. Olemme tämän alkuviikon aikana ehtineet lepäämisen ja rentoutumisen lisäksi geokätköilemään, tutustumaan kirkonkylään, käymään urkukonsertissa, maalaamaan, lukemaan, valokuvamaan, joogaamaan, bloggaamaan sekä tekemään kanava- ja kontaktitöitä. Vielä on päiviä jäljellä.

Luovat ladyt saunovat joka ilta pari tuntia. Välillä voi vilvoitella terassilla tai uida meressä.

auringonlasku, meri

Laskevan aurinko sävyttää maiseman punaiseen.

Normaali