Juomakulttuuri, Luonto, Matkakohde, Ruokakulttuuri, Tapahtuma, Valokuvaus

Kymmenen kivaa kesätapahtumaa 2019

Heinäkuu on jo yli puolenvälin, mutta vielä on kesää jäljellä! Ja tapahtumia, festareita ja kilpailuja. Tässä listaus muutamasta kiinnostavasta tapahtumasta. Osa on sellaisia, joihin itsekin osallistun, osa tapahtumista menee osaltani päällekkäin jonkun muun menoni kanssa. Kyllä harmittaa. Kesää olen venyttänyt hiukan syyskuun puolelle.

Luonnonvalokuvaajien Kesäpäivät 26.–28.7.2019 Tammelassa

Suomen Luonnonvalokuvaajien kaikille avoimet Kesäpäivät järjestetään 26.–28.7.2019 yhteistyössä Eerikkilä Sport & Outdoor Resortin kanssa Tammelassa. Kävijöillä on mahdollisuus tutustua luontokuvaukseen, luontokuvanäyttelyihin, yhteistyökumppaneiden tarjontaan sekä Eerikkilän monipuoliseen ympäristöön Etelä-Suomen kasvukeskusten keskiössä, Hämeen järviylängöllä. Eerikkilä Sport & Outdoor Resortissa on tarjolla edullista majoitusta.

Tapahtuman aikana on myös mahdollisuus tutustua sadan vuoden takaiseen elämäntapaan Korteniemen perinnetilalla ja kävellä Kyynäränharjun polkua Liesjärven kansallispuistossa sekä kiivetä näköalatorniin Torronsuon kansallispuistossa.

Kesäpäivät tarjoavat runsaasti mielenkiintoista ohjelmaa. Tule kuuntelemaan tunnettua suurpetokuvaajaa Seppo Pöllästä ja palkittua vedenalaiskuvaajaa Pekka Tuuria perjantaina 26.7., palkittua kirjailijaa, luontokuvaajaa ja toimittajaa Kimmo Ohtosta lauantaina 27.7. sekä tunnettua lintubongaria ja -kuvaajaa Kalle Larssonia sunnuntaina 28.7. Ja mikä hienointa, luontokuvauksen Grand Old Man Hannu Hautala on myös paikalla.

Hämeen Luontokeskuksessa on ainutlaatuinen tilaisuus nähdä Vuoden luontokuvia: VLK2018-näyttely, VLK2017-näyttelyn sarjavoittajat ja VLK2019-kilpailun semifinalistikuvia esityksenä tasatunnein: perjantaina ja lauantaina klo 12–16 alkaen ja sunnuntaina klo 12-14. Vapaa pääsy.

Jos et ole ostanut etukäteen lippua tapahtumaan, niin ilmoittaudu messualueella Luonnonvalokuvaajien infopisteessä, jossa voit esimerkiksi ostaa päivälippuja, liittyä jäseneksi tai saada infoa tapahtumasta.

Mikäli haluat majoittua Kesäpäivä-viikonloppuna, niin ota yhteyttä 17.7. jälkeen Eerikkilän vastaanottoon, p. 0201 108 200 tai reception@eerikkila.fi.

Kuva: Eerikkilä.

Unikeonpäivät 26.–28.7.2019 Naantalissa

Kuva: VisitNaantali.

Suomen ja Valtakunnan Virallinen Unikeko™ 2019 heitetään mereen perinteitä noudattaen lauantaina 27.7.2019 klo 7.00 Naantalin vanhassa kaupungissa.

Vuorossa on 60. Unikeko, joka saa herätyksen perinteiseen tyyliin. Unikeonpäivän vietto on Naantalissa alkanut jo 1800-luvun puolella. Nykyinen Unikeon historia alkaa kuitenkin vuodesta 1959, tuolloin Unikeoksi valittiin vahtimestari Jaakko Sajo. Vuodesta 1970 alkaen Unikeon titteli on annettu kunnianosoituksena ja kiitoksena kaupunkilaisten hyväksi tehdystä työstä. Kuka saa nyt kylmän kylvyn?

Naantalin Unikeonpäivää vietetään nyt juhlatunnelmissa ja peräti kolme päivää. Päivän ohjelmaan kuuluu muun muassa aamulla alkava herätyskulkue, Unikeon mereen heitto, Unikeon kulkue, lasten pukukilpailu, kakkukisa sekä musiikki- ja teatteriesityksiä. Uudistuneilla markkinoilla voi käydä tänä vuonna Naantalin rannassa perjantaista sunnuntaihin.

Unikeonpäivän vietto aloitetaan jo perjantaina 26.7. Markkinat avautuvat klo 15 ja klo 17 alkaen tanssitaan Sekahaku ry:n ja Semitesin johdolla Kirkkopuistossa. Samassa paikassa on tuttuun tapaan ohjelmaa koko päivän lauantaina 27.7. Illalla on Unikekokonsertti: Kimmo Blomin ja Miracle Bandin Queen Show.

Maininta Naantalin juhlapäivästä löytyi myös yhdysvaltalaisten Anneli S. Rufuksen ja Kristan Lawsonin omalaatuisia turistikohteita kartoittavasta matkakirjasta Europe – Off The Wall. A Guide to Unusual Sights. Opas on julkaistu vuonna 1988.

Viime vuonna vietin Unikeonpäivää Ostravassa, Tšekissä ja tapasin yöasuisia pyöräilijöitä. Mutta olivatko he Unikekoja? Tarinan voit lukea täältä.Unikeonpäivän vietolla on pitkät perinteet ja siihen liittyy monia sanontoja. Velkualaiset ovat uskoneet: ”Jos unikeonpäivänä sataa, sataa seitsemän viikkoa yhtä perää.” Toivottavasti Naantalin aurinko karkottaa pois sadepilvet lauantaina 27.7.

Pentinkulman päivät 28.7.-4.8. Urjalassa

Pentinkulman päivät on valtakunnallinen kirjallisuustapahtuma, joka järjestetään heinä-elokuun vaihteessa Urjalassa, noin 50 kilometriä Tampereelta etelään. Siihen osallistuu vuosittain pari tuhatta kävijää. Tänä kesänä kirjallisuuspäivillä nautitaan lihan iloista ja pohditaan niiden kääntöpuolta sunnuntaista sunnuntaihin 28.7.–4.8.2019.

Monissa tapahtumissa yhdistyvät sanat ja sävelet Suomen eturivin kirjailijoiden ja muusikoiden esittäminä. Vuoden 2019 tähtinä tapahtumassa ovat: Mikael Saari, Sinikka Vuola, Tomi Kontio, Merja Larivaara, Laura Lindstedt, Jaakko Hämeen-Anttila, Pete Poskiparta, Anu Ojaranta, Leena Lehtolainen, Christian Rönnbacka, Kristiina Vuori, Arja Hopsu-Neuvonen, Anna-Leena Härkönen, Riku Korhonen, Karo Hämäläinen, Marja-Leena Kouki ja Mira Kivilä, Waltteri Torikka sekä Tomi Pulkkinen Trio.

Ohjelmassa on muun muassa Ruumis tulessa– eroottisen runon iltamat, Seniorisoppaa yli 65-vuotiaille, keskustelua erotiikasta ja rakkaudesta kirjoissa, Nainen – aina parhaassa iässä -konsertti, runousaamiainen, Kirjatori, Suuri valheilta ja mentalismiesitys, Kirjan juhla ja kirkkokonsertti.

Pentinkulmalla on tarjolla ohjelmaa myös lapsille ja kierroksia Pentinkulman kansallismaisemassa. Päivien aikana järjestetään myös legendaarinen E80-esikoiskirjailijaseminaari ja kirjoittajakursseja eri kohderyhmille.

Pentinkulman päiviä on järjestetty vuodesta 1978 alkaen kirjailija Väinö Linnan synnyinpitäjässä, Täällä Pohjantähden alla -trilogian idyllisissä maalaismaisemissa. Tapahtuman on perustanut Väinö Linnan seura ry, ja nykyisin se järjestetään yhteistyössä Urjalan kunnan kanssa.

Vegånia-tapahtuma 2.–3.8.2019 Turussa

Pienpanimo-oluen ja ruoan yhdistäminen onnistuu tänä vuonna Vegånian ja Ølfest-panimofestivaalin yhteistyön kautta entistä mukavammin. Kuva: Peetu Sillanpää.

Suomen ensimmäinen vegaaninen katuruokatapahtuma Vegånia muuttaa Turun Vanhan Suurtorin herkuttelijoiden keitaaksi perjantaista lauantaihin 2.–3.8.2019. Pääosassa on maukas, laadukas, kestävästi tuotettu ja eettinen ruoka.

Vegånia on koko kansan ruokakulttuuritapahtuma ihmisille, jotka haluavat nauttia kesästä, hyvästä ruuasta ja leppoisasta tunnelmasta. Tapahtumaan ovat tervetulleita kaikki uteliaista sekasyöjistä elämäntapavegaaneihin ja ohikulkijoista turisteihin. Ruokatori on pääsymaksuton.

Suurtorin tapahtumakokonaisuus täydentyy uudella musiikkitapahtuma VØLUMElla. Estradille nousevat esimerkiksi Cleaning Women, Teksti-TV 666, Aavikko ja Maustetytöt.

Pienpanimofestivaali Ølfest kuuluu myös kokonaisuuteen. Ølfest kerää pienpanimoita yhteen taatakseen asiakkailleen huurteisia makuelämyksiä. Tapahtuman tarkoituksena on fuusioida perinteikäs saksalainen Biergarten ja moderni käsityöläisolut yhteen.

Vegånian Ravintolaviikot laajentavat festivaalin myös muualle Turun katukuvaan. Ravintolaviikkojen aikana 22.7.–4.8. tusina turkulaista yhteistyöravintolaa tarjoaa tapahtuman mukaan nimettyjä erikoismenuja/-annoksia.

Rauma Blues 9.–10.8.2019

Elokuun toisena viikonloppuna, nyt jo 33. kerran, juhlitaan bluesin parhaimmiston tahtiin Rauma Bluesin teltta-areenalla kaupungin ydinkeskustassa. Lavalle nousee sekä kansainvälisiä että kotimaisia juurimusiikin huippuartisteja ja -kokoonpanoja.

– Olemme jo Rauma Bluesin alkumetreillä lukinneet musiikillisen linjamme juurimusiikkiin eli bluesiin ja sen johdannaisiin. Olemme siis keskittyneet tarjoamaan aitoa bluesia ja juurimusiikin ykkösartisteja, kertoo Rauma Bluesin Tunnu Pärssinen.

Perjantain 9.8. klubitilaisuuksissa esiintyvät The Blues According To John Primer, Café Sali klo 19.00–20.30, Haavisto, Roots & Partanen Play Elmore, Ravintola Buena Vista klo 20.30–22.00 ja Ilkka Rantamäki $ The Bluesbrokers Feat. Jukka Gustavson, Ravintola Kallio, klo 22.30 alkaen.

Lauantain 10.8. pääkonsertin esiintyjinä ovat Shemekia Copeland, John Primer & The Real Deal Blues Band, John Németh, Trickbag sekä Wentus Blues Band.

Porilaisten ja turkulaisten on mahdollista päästä vierailemaan kodikkailla pikkufestareilla, Rauma Bluesin pääkonsertissa, kätevän festarikuljetuksen kyyditsemänä: bussi tuo festarivieraat Porin ja Turun keskustasta suoraan pääkonserttiin ja vie konsertin päätyttyä takaisin kotiin.

Kullanhuuhdonnan MM-kilpailut Tankavaarassa 5.–10.8.2019

Tankavaaran Kultakylässä järjestetään Kullanhuuhdonnan maailmanmestaruuskilpailut. Ne avataan maanantaina 5. elokuuta ja ne jatkuvat aina lauantaihin 10. päivään saakka, jolloin kisataan finaalissa. Myös ensikertalaiset ovat tervetulleita kilpailuun. Ennen MM-kisoja järjestetään Kullanhuuhdonnan SM-kisat 2.–3. elokuuta.

Kukin kisaaja saa huuhdottavakseen ämpärillisen hiekkaa, johon on kätketty kultajyväsiä. Jokaisesta hukatusta jyväsestä tulee aikasakko. Kaikki hiput nopeimmin löytänyt voittaa.

Laajasti maailmalle levinnyt tapahtuma on alkanut Tankavaaran Kultakylästä vuonna 1977. Nyt kilpailu palaa jälleen Suomeen – Lapin kultaryntäyksestä tulee kuluneeksi tasan 150 vuotta. Ennen varsinaisia kisoja ohjelmassa on ilmoittautuneille Kulta-Lapin historiaan tutustumista.

Tankavaarassa riittää tekemistä. Siellä voi tutustua Tankavaaran Kultamuseoon, joka esittelee kultaryntäysten historiaa maailmanlaajuisesti. Lisäksi lapsille on maailmanmestaruuskisojen kunniaksi luvassa ohjattua toimintaa. Iltaisin nautitaan livemusiikista: Kultakylän tapahtumateltassa esiintyy kisojen ajan joka ilta rock- ja bluesbändejä.

Tankavaara sijaitsee aivan Urho Kekkosen kansallispuiston rajalla. Tankavaaran läheisyydessä hienoja päiväretkikohteita ovat myös kuuluisa Pyhä-Nattanen sekä Tankajoki.

Loviisan Wanhat Talot 24.-25.8.2019

Loviisan Wanhat Talot avaavat jälleen ihastuttavien vanhojen loviisalaistalojen ja puutarhojen ovet suurelle yleisölle. Loviisa toivottaa kävijät tervetulleiksi historian, antiikin, taiteen, musiikin, hyvän ruuan ja kirpputorien keskelle.

Tapahtuman aikana on avoinna 38 talokohdetta Vanhasta viinatornista Pitkänpöydän taloon ja Kuukerpallista Everstin linnaan. Jälkimmäinen on vuonna 1901 rakennettu kivinen jugendtalo. Loviisan uusi kaupunginjohtaja Jan D. Oker-Blom hankki isänäidinisän talon haltuunsa viime vuonna. Linnassa on nyt meneillään mittava peruskorjaus.

Päivien aikana on paljon oheisohjelmaa, muun muassa Aleksanterinkadun käsityömarkkinat, Keräily- ja antiikkimarkkinat, Umo Helsinki Jazz Orchestran konsertti, Herkkupuisto, kävelykierros historiallisessa alakaupungissa sekä Wanhassa Wara Parempi -seminaari.

Talokohteet ovat avoinna lauantaista sunnuntaihin klo 10–17. Rannekkeen hinta on 18 euroa, ja se on voimassa koko viikonlopun; alle 12-vuotiaat lapset veloituksetta ja yli 20 hengen ryhmä á 15 euroa.

Juttuni vuoden 2016 tapahtumasta voit lukea täältä.

TIETOKIRJA.FI 28.–29.8.2019 Helsingissä

Tietokirjallisuusfestivaali TIETOKIRJA.FI järjestetään keskiviikkona ja torstaina 28.─29.8.2019 Tieteiden talolla Helsingissä. Teemana on tänä vuonna Rikottuja rajoja.

Tapahtumassa kuullaan erilaisia paneelikeskusteluja ja haastatteluja muun muassa maapallon rajoista, tekoälystä, faktan ja fiktion rajankäynnistä, poliittisesta puheesta, elämäkerran kirjoittamisesta ja kansallisten kuvien rikkomisesta. Lisäksi aiheina ovat esimerkiksi työelämän rajat, arjen ilmastoteot, lasikaton rikkojat, rakoileva Eurooppa, median murros, sankaritarinat lastenkirjallisuudessa ja sukupuolen moninaisuus.

Mukana on noin sata esiintyjää eri aloilta. Kahden päivän aikana lavalle nousevat esimerkiksi Irja Askola, Pekka Haavisto, Kaarina Hazard, Antti Heikkinen, Karo Hämäläinen, Sirkka Hämäläinen, Kari Enqvist, Mia Kankimäki, Teemu Keskisarja, Anna Kortelainen, Elina Lappalainen, Antti Nylén, Helena Petäistö, Helena Ruuska, Minna Rytisalo, Syksy Räsänen, Ville Tietäväinen ja Johanna Vehkoo. Lisätietoja esiintyjistä löydät täällä.

TIETOKIRJA.FI järjestetään joka toinen vuosi, tänä vuonna seitsemättä kertaa. Aiemmista tapahtumista tutut ohjelmanumerot Elämäni tietokirjat ja Miten minusta tuli tietokirjailija saavat jatkoa. Lisäksi Tietokirjaraati arvioi ajankohtaisia tietokirjoja.

TIETOKIRJA.FI on osa maanantaista sunnuntaihin 26.8.–1.9.2019 vietettävää tietokirjaviikkoa. Sen aikana on päivittäin tietokirjallista ohjelmaa. Kaikkiin tapahtumiin on vapaa pääsy.

Fotofestival 7.9.2019 Hangossa

Valokuvaustapahtuma Hanko Fotofestival on syntynyt rakkaudesta luontoon, valokuvaan ja Hangon ihanaan valoon. Hanko ja sen lumoava luonto on kautta aikojen inspiroinut valokuvaajia. Järjestäjänä on Hanko Foto Festival ry. Olen ollut mukana kaikkina vuosina.

Valokuvafestivaali alkaa jo perjantaina 06.09.2019 klo 18.00–20.00 Pre-Fotoparty-tilaisuudella HSF Marinessa, vierasvenesatamassa.

Tapahtuma järjestetään lauantaina 7.9.2019 ja sen teemana on Citylife. Luennot pidetään Hangon kaupungintalolla klo 9 alkaen. Päivän aloittaa BioFoto Finlandin  PechaKucha-esitys. Aamupäivän esiintyjinä ovat Tiina Puputti aiheenaan Hetken kuvia – valoa, varjoja ja ohikiitäviä hetkiä katukuvauksessa. Mikael Rantalainen puolestaan kertoo Stadin lumosta.

Iltapäivän luennoijina ovat Stefan Bremer otsikolla Keskeltä ja täysillä, Markku Pajunen aiheenaan Valokuvia huumorilla tai ilman – ideasta kuvaksi ja Cata Portin otsikolla 5 minuutin potretti.

Klo 18.30 alkaen nautitaan perinteinen FotoDinner Ravintola Makasiinissa. Klo 21.30 alkaen katsellaan valokuvia Regatta Span ulkoseinässä.

Vuoden 2017 tapahtumasta voit lukea täältä.

Mitkä ovat sinun lempitapahtumasi kesäaikana?

Normaali
Tapahtuma

TIETOKIRJA.FI ‒ Keskusteluja tietokirjoista

Helsingissä vietettiin kaksipäiväistä tietokirjafestivaalia elokuun viimeisinä päivinä 30.‒31.8.2017 Tieteiden talolla. Tarjolla oli runsaus kattaus esityksiä tietokirjoista, keskusteluja ja Tietokirjaraati. Kaikkiaan esiintyjiä oli yli sata.

TIETOKIRJA.FI-festivaali oli osa Tietokirjaviikkoa 28.8.‒3.9.2017, jolloin joka päivä oli tapahtumia Tietokirjaraadista pubivisaan. Viikko päättyi sunnuntaiseen Lue tietokirjaa -päivään.

Tietokirjallisuus kansakuntaa rakentamassa

Keskiviikkona 30.8. pidetyissä avajaisissa tietokirjallisuuden professori Pirjo Hiidenmaa puhui aiheesta Tietokirjallisuus kansakuntaa rakentamassa. Hän toi muun muassa esiin tietosanakirjojen roolin suomalaisissa kodeissa.

Ensyklopedioita, tietosanakirjoja, julkaistiin Suomessa noin sadan vuoden ajan vuosina 1909‒2005. Koteihin tietosanakirjoja hankittiin lasten koulunkäynnin tueksi ja vanhemmat saattoivat sanoa: ”Ei meille, mutta meidän lapsillemme.”

Nyt vain harvojen kotien hyllyjhin on jäänyt tietosanakirjoja; ne on poistettu vanhentuneina ja liiaksi tilaavievinä. Tieto löytyy enimmäkseen verkosta.

Pirjo Hiidenmaan mukaan lukeminen on kuitenkin taito, jota on kehitettävä. Sitä voidaan tukea julkaisemalla mielenkiintoista, innostavaa tietokirjallisuutta. Lukeminen on yksilölle hyväksi, mutta se on kuitenkin sosiaalinen laji.

Palkinnot Reetta Niemelälle ja Heikki Haapavaaralle

Avajaisissa myönnettiin Suomen tietokirjailijat ry:n lasten ja nuorten tietokirjapalkinto Tietopöllö. Tämä palkinto myönnetään tietokirjailijalle tai tietokirjailijaryhmälle, joka on julkaissut ansiokkaasti lapsille ja nuorille tarkoitettuja tietoteoksia.

Palkinnon sai tietokirjailija Reetta Niemelä. Hän on lastenkirjailija, runoilija ja sanataideohjaaja. Hän on opiskellut ekologiaa ja kansatiedettä Turun yliopistossa. Kirjoittamisen lisäksi Niemelä on työskennellyt muun muassa opettajana, museo-oppaana ja puutarhurina. Hän on ollut lasten kirjallisuuslehti Vinskin päätoimittaja vuodesta 2011.

Reetta Niemelän Milja-sarjan kuvatietokirjat kertovat muun muassa vuodenajoista, kädentaidoista ja kaupunkiympäristöstä. Yhdessä Mia Röngän ja Sanna Pelliccionin kanssa tehdyt Nähdään majalla, lintuagentit (2017) ja Nähdään majalla, pörriäisagentit (2016) avaavat luonnon ihmeitä lapselle soveltuvin tekstein ja kuvin.

Palkintoperusteluissa todetaan muun muassa: ”Reetta Niemelän tietokirjoista välittyy humaanilla ja lämpimällä tavalla voimakas luonnonkokemisen tunnelma. Hän kuvaa arvostavasti ympäristöä, jossa ihmisen vaikutus on koko ajan näkyvillä. Painokas sanoma tulee tyrkyttämättä perille: luonto kaikkineen on arvokas, ja sitä kannattaa vaalia ja rakastaa.”

Suomen tietokirjailijat ry:n myöntämän Tietokirjallisuuden edistämispalkinnon sai tietokirjailija ja toimittaja Heikki Haapavaara. Tietokirjallisuuden edistämispalkinto myönnetään henkilölle, joka on edistänyt ansiokkaasti tietokirjallisuuden ja tietokirjailijoiden asemaa.

Heikki Haapavaara on tietokirjailija, toimittaja ja tietokirjakriitikko, joka työskentelee Kauppalehdessä. Hänen teoksiaan ovat tietokirjat Aika lentää ‒ Finnair 75 (1998), Iso-Masa ‒ Laivanrakentaja (2002), Koillisväylä (2014) ja Luoteisväylä (2016).

Haapavaara sai palkinnon useista eri syistä: ”Hän pitää tietokirjallisuuden puolta ja huolehtii tietokirjallisuuden asemasta lukuisissa eri kanavissa. Haapavaara julkaisee myös säännöllisesti arvioita uusista tietokirjoista. Hän on ollut vuosia myös TIETOKIRJA.FI-tapahtumissa järjestettävien Tietokirjaraatien vakiojäsen.”

Palkintoperusteluissa kerrotaan myös: ”Ensimmäisessä TIETOKIRJA.FI-tapahtumassa vuonna 2007 Heikki Haapavaara sanoi: ”Elämä on parhaimmillaan saunan jälkeen, kun lapsi nukkuu ja saa istua suosikkinojatuoliinsa lukemaan kirjaa, jossa Suomi ja Neuvostoliitto kamppailevat”. Voiko hienompaa onnenkuvausta ja tietokirjan ylistystä olla?”

Monipuolisia esityksiä

Tietokirjafestivaalissa oli kahtena päivänä tarjolla kolme rinnakkaista ohjelmaa. Välillä oli vaikea valita, kun samaan aikaan saattoi olla kaksi kiinnostavaa esitystä.  Näkemättä jäivät muun muassa Tuomas Kyrö, Erkki Tuomioja, Juha Itkonen sekä Pekka Seppänen ja Helena Åhman.

Kuuntelin keskiviikkona kansanedustaja Timo Harakan esitystä aiheesta Tietokirjallisuuden merkityksestä ja Teemu Keskisarjan esitystä aiheesta Tietokirjallisuus internetin ja englannin kielen puristuksessa sekä kansanedustaja Li Andersonin haastattelua aiheesta Elämäni tietokirjat.

Suomen tietokirjailijat ry:n toiminnanjohtaja Jukka-Pekka Pietiäinen haastattelee kansanedustaja Li Anderssonia aiheesta Elämäni tietokirjat.

Valitsin myös Kolme pointtia Stubbista. Miksi poliitikot tölvivät asiantuntijoita? -keskustelun, johon osallistuivat Helsingin Sanomien politiikantoimittaja Marko Junkkari ja kirjailija Tiina Raevaara, Yleisradion toimittaja Seppo Puttosen haastattelun aiheesta 101 kirjaa. Tietoa kaunon taustalla ja Henkka Hyppösen haastattelun aiheesta Elämäni tietokirjat.

Torstain esityksistä valitsin tietokirjailija ja toimittaja Katariina Vuoren haastattelun aiheesta Miten minusta tuli tietokirjailija sekä teatteriohjaaja ja kirjailija Juha Hurmeen haastattelun otsikolla Fakta fiktiossa. Nyljettyjen ajatusten todellisuustausta.

Hurme oli sen verran vakuuttava, että ostin hänen kirjansa. Nyljetyt ajatukset -romaanissa on hauska rakenne: kaksi miestä soutaa Kustavista Hailuotoon ja keskustelee kirjallisuudesta ja muista taiteista ja kulttuurista.

Blogista tietokirjaksi -keskustelussa energia-analyytikko ja tietokirjailija Rauli Partanen ja hyvinvointikouluttaja ja Hidasta elämää -sivuston perustaja Sanna Wikström kertoivat siitä, kuinka heidän bloginsa ovat olleet alkulähteenä kirjoille.

Rauli Partanen ja Sanna Wikström kertovat, kuinka blogista tuli tietokirja. Haastattelijana Eveliina Laurila.

Kuinka siivouksesta tuli megatrendi? -keskustelu ei käsitellyt varsinaista siivousta, vaan japanilaisen Marie Kondon myötävaikutuksella suosituksi tullutta konmaritusta ja tavaroista luopumista. Keskustelijoina olivat kuluttajaekonomian professori Visa Heinonen, Konmari Suomi -Facebook-ryhmän ylläpitäjä ja tietokirjailija Mira Ahjoniemi sekä kulttuurihistorioitsija ja ammattijärjestäjä Ilana Aalto.

Keskustelussa tuli esille se, että tavarat eivät ole vain tavaroita, vaan ihmisillä on niihin tunnesuhteita ja ne ovat eräänlaista laajennettua minuutta.

Raati laittoi tietokirjat järjestykseen

Tietokirjaraadissa arvioitiin viisi tietokirjaa.  Tuomaroimassa olivat pääsihteeri Tuija Brax, toimittaja Heikki Haaparanta, käsikirjoittaja ja muusikko Heimo Holopainen ja toimittaja Anna-Stina Nykänen.

Kullakin tuomarilla oli kaksi minuuttia aikaa kertoa kommenttinsa kustakin kirjasta. Lopuksi raatilaiset antoivat pisteitä asteikolla 1‒5.

Tietokirjaraadissa arvioitavina olivat kirjat:

  • Ilkka Taipale (toim.): Sata innovaatiota Suomesta
  • Minna Knus-Galán: Tarkoin varjeltu – Vuosi Panama-papereiden parissa
  • Sakari Nupponen: Ravintola Salve ‒120-vuotias merimieskapakka Helsingin Hietalahdessa
  • Satu Rämö ja Hanne Valtari: Unelmahommissa. Tee itsellesi työ siitä mistä pidät
  • Tuomas Muraja: Faktat tiskiin! Suomalaisen faktantarkistuksen käsikirja.

Eniten pisteitä raadilta sai Vuosi Panama-papereiden joukossa -kirja.

Seuraavan kerran vuonna 2019

Tieteiden talolla Helsingissä joka toinen vuosi järjestettävä TIETOKIRJA.FI on tietokirja-alan yhteinen tapahtuma. Kaksipäiväisen tapahtuman järjestäjinä ovat muun muassa Suomen tietokirjailijat ry, Suomen Kustannusyhdistys, Tietokirjallisuuden edistämiskeskus, Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta, Tieteellisten Seurain valtuuskunta ja Bibliofiilien Seura.

Tapahtuma on järjestetty aiemmin vuosina 2007, 2009, 2011, 2013 ja 2015.

Seuraavan kerran tietokirjafestivaali on siis luvassa vuonna 2019. Merkitse jo kalenteriisi elokuun loppuun. Niin minäkin merkitsen.

Ai miksikö? Jotenkin nämä kirjallisuustapahtumat kiinnostavat minua ja aina niistä saa jotain ideaa ja innostusta kotiinvietäväksi. On lisäksi mielenkiintoista kuunnella lahjakkaita ja omasta asiastaan innostuneita kirjailijoita ja saada tietoa sellaisistakin asioista, jotka eivät ehkä muuten tulisi vastaan.

Tapaan myös tuttuja ja saatan tutustua uusiinkin ihmisiin. Paikallaolijat ja kanssakuuntelijat ovat jossain määrin hengenheimolaisia, joille kirjat ovat osa elämää.

 

 

Normaali