Elokuvat, Henkilö, Kulttuuri, Teatteri

Niin kuin taivaassa – teatterin lavalla ja katsomossa

Palvelu/tuote saatu: Helsingin Kaupunginteatteri*

Helsingin Kaupunginteatteri – Niin kuin taivaassa. Kuvassa Tuukka Leppänen ja Oona Airola. Kuva: Otto-Ville Väätäinen.

Helsingin Kaupunginteatterin Niin kuin taivaassa -esitys on taattua Jakob Höglund -laatua.

Ensimmäisen kirjamessupäivän torstain 28.10. jatkoksi illan ohjelmaan sopi teatteriesitys. Olin varannut majoituksen läheltä Helsingin Kaupunginteatteria, joten kulku sinne ennen ja jälkeen teatterin sujui kätevästi kävellen.

Höglundin houkuttamana

Halusin nähdä Helsingin Kaupunginteatterin musikaalin Niin kuin taivaassa. Olen nähnyt elokuvankin jo vuosia sitten, mutta suurimpana vetovoimatekijänä oli esityksen ohjaaja ja koreografi Jakob Höglund, jonka aikaansaannoksia olen nähnyt aikaisemmin, Kalevalan Åbo Svenska Teaterissa ja Cabaretin Turun Kaupunginteatterissa. Olen tunnustautunut hänen fanikseen, niin upeita nuo teatterikokemukset ovat olleet.

Jakob Höglund on saanut työstään tunnustusta paitsi katsojilta, myös Svenska Kulturfondenilta. Hän sai säätiön suuren kulttuuripalkinnon vuonna 2020. Perusteluissa häntä kuvaillaan tekijäksi, joka ”ylittää rajoja ei tyyli- ja taidelajien välillä ja haastaa perinteistä teatteritaidetta.”

Ohjaaja ja koreografi Jakob Höglund. Kuva: Tage Rönnqvist.

Elokuvasta musikaaliksi

Elokuvan Niin kuin taivaassa (Så som i himmelen) ohjasi ruotsalainen Kay Pollak (s. 1938) vuonna 2004. Käsikirjoituksen siihen on tehnyt Carin Pollak yhdessä Anders Nybergin ja Ola Olssonin kanssa. Musiikin on säveltänyt Ruotsin tunnetuin Euroviisu-säveltäjä Fredrik Kempe. Laulujen sanat ovat Carin Pollakin ja Fredrik Kempen. Elokuva menestyi kansainvälisesti ja se oli Oscar-ehdokkaana parhaaksi ulkomaiseksi elokuvaksi vuonna 2005.

Kantaesitys Så som i himmelen oli Oscarsteaternissa Tukholmassa vuonna 2018. Käsikirjoitus oli Kay ja Carin Pollakin ja mukana oli myös Edward af Sillén, säveltäjänä Fredrik Kempe, laulujen sanat Carin Pollak ja Fredrik Kempe ja ohjaus Markus Virta.

Kaupunginteatteria varten käsikirjoituksen on suomentanut Aino Piilola ja laulut Maija Vilkkumaa.

Suuresta maailmasta kotiseudulle

Teatterin ohjelmaesityksessä kerrotaan juonesta seuraavasti: ”Musikaali kertoo menestyneen kapellimestarin Daniel Daréuksen paluusta lapsuuden kotiseudulleen pieneen pohjoisruotsalaiseen kylään. Terveysongelmista kärsinyt huippumuusikko haluaisi elää hiljaiseloa, mutta löytää pian itsensä johtamasta kyläläisten kirkkokuoroa, ja keskeltä värikästä ja elinvoimaista yhteisöä. Monenkirjavan maalaiskuoron joukosta löytyy paitsi ystäviä, myös vanhoja haavoja ja lopulta todellinen rakkaus.”

Helsingin Kaupunginteatteri – Niin kuin taivaassa. Kuvassa Tuukka Leppänen – Kuva Otto-Ville Väätäinen.

Pietarsaaressa kasvaneella Jakob Höglundilla on kokemusta kirkkokuoroista, joista hän kertoo löytäneensä yhteisöllisyyden ja ilon aivan kuin näytelmän Ljusåkerin ihmiset. Hän kertoo, että tämän musikaalin ohjaaminen on ollut hänen suuri unelmansa aina siitä lähtien, kun hän näki sen Oscarsteaternissa Tukholmassa. Tai pikemminkin pakkomielle.

Musikaalin näkeminen sai hänet ajattelemaan myös omaa tulevaisuuttaan ja hänelle oikeaa paikkaa: ulkomailla vai kotimaassa? Pohdinnat ohjasivat hänet Suomeen ja Helsingin Kaupunginteatteriin kymmenen ulkomailla vietetyn vuoden jälkeen. Hän on nyt myös Lilla Teaternin taiteellinen johtaja.

Sata tapaa käyttää pylväitä ja laatikoita

Helsingin Kaupunginteatteri – Niin kuin taivaassa. Kuva: Otto-Ville Väätäinen.

Lavastus suurella näyttämöllä on minimalistista, mutta vaikuttavaa. Se muodostuu enimmäkseen mustista pylväistä ja valkoisista laatikoista, joista saadaan nopeasti ja näyttävästi erilaisia tiloja metsästä kirkkosaliin. Lavastajana on Sven Haraldsson, jonka kanssa ohjaaja on tehnyt aiemminkin yhteistyötä, muun muassa Turun Cabaret-esityksessä.

Yksinkertaiset elementit yhdistyvät Jakob Höglundin tekniikkaan, jossa ”näyttelijät ja esineet yhdessä muodostavat lavastuksen, ja jatkuva liike ja muuntuvat kehot luovat uusia todellisuuksia.”

Helsingin Kaupunginteatteri – Niin kuin taivaassa. Kuvassa Oona Airola ja Tuukka Leppänen. Kuva: Otto-Ville Väätäinen.

Lisätehoa tuovat valot, videotehosteet ja varjoteatteri. Puvustuksesta vastaa Samu-Jussi Koski.

Musikaali – suuren ryhmän työn tulos

Teatterin musikaaliin meneminen ei ole mitenkään halpaa. Otsaan saattaa syntyä pieni ryppyjono, kun katselee teatterin hinnastoa. Niin kuin taivaassa -musikaalin lippujen hinnat permannolla hipovat jo yhdeksääkymppiä (88 €/ 83 € (parveke) / 22 € (aitiopaikat: osittainen näkörajoite). Pariskunnalta se tekee lähes 200 euroa yhden illan kulttuurinautinnosta, jos vaikka ostaa ohjelman sekä nauttii väliajalla leivoskahvit.

Hintaan suhtautuu ymmärtävämmin, kun katselee käsiohjelmasta esitykseen osallistuneiden nimilistaa. Se on suuri jo tarinan synnyttämisestä alkaen käsikirjoittajista säveltäjiin, laulujen sanoittajiin ja suomennoksiin sekä esityksen toteutuksen suunnittelijoihin.

Näyttelijäjoukkoakin rooleissa on puolenkymmentä ja heille on vielä varanäyttelijät, ns. understudyt ja swingit. Mukana on myös lapsinäyttelijöitä, joita on kaksi tai kolme yhtä roolia kohden. Kapellimestari Eeva Konnulla on noin 20 hengen muusikkojoukko ohjattavanaan.

Lisäksi noin satakunta henkilöä on osallistunut esityksen toteuttamiseen tarpeiston, lavastuksen, puvustuksen, naamioinnin, valojen, äänen ja käsiohjelman saralla. Tarpeen ovat myös kuiskaaja sekä lastenhoitajat, kun nuorimmat lavalla olijat ovat 7-vuotiaita.

Valoja ja varjoja

Helsingin Kaupunginteatteri – Niin kuin taivaassa. Kuva: Otto-Ville Väätäinen.

Musikaalin tarina korostaa musiikin voimaa, yhteisöllisyyttä, toivoa ja elämäniloa. Mukana on myös tummia sävyjä sairastumisesta, kiusaamisesta, perheväkivallasta ja uskonnollisesta ahdasmielisyydestä. Ja loppu on surullinen. Paikoin oli nenäliinalle käyttöä, se täytyy tunnustaa.

Monet koronan vuoksi teatterin väliin jättäneet saattoivat tuumia itsekseen illan aikana, että olo on kuin taivaassa. Kotoa on päästy vihdoin kulttuurin pariin.

Samassa tunnetilassa lienee koko ensemble. Jakob Höglund tiivistää käsiohjelman tekstissä esiintyjien tunnelman: ”Rakas yleisö! Tänään seisomme edessäsi ja olemme valmiita tekemään sitä, mikä on ollut niin pitkään kiellettyä. Kädet toistemme ympärillä laulamme sydämien ilossa, ja silloin katto nousee taivaisiin. Tervetuloa.”

Teatterin esittelyssä luvattiin, että ”tämä elämänvoimainen, koskettavia kohtaloita ja vapauttavaa iloa sisältävä tarina tarjoaa katsojalle lämpöä ja balsamia sielulle.” Sen se totisesti tarjosikin.

Seuraavaksi pitääkin mennä katsomaan Lilla Teaterniin Jakob Höglundin ohjaama musikaali Once.

Lue myös: Kalevala på svenska ja Mua kutsuu Cabaret.

*Sain teatterista kaksi bloggaajalippua.

Normaali
Kaupunki, Teatteri

Teatteria ja katutaidetta Lontoossa

Hiirenloukku on Agatha Christien menestysnäytelmä St Martin’s Theatressa.

Jos käyt Lontoossa, niin nauti myös metropolin runsaasta teatteri- ja musikaalitarjonnasta.

Lontoo on kuuluisa monista menestysmusikaaleistaan ja teatteriesityksistään, jotka saattavat olla näyttämöllä vuosia, ellei vuosikymmeniä. Ennätys tällä saralla lienee Agatha Christien näytelmällä Hiirenloukku (The Mousetrap), jota on esitetty jo 67 vuotta. Sen ensi-ilta oli Nottinghamissa lokakuussa 1952, josta se siirtyi pian Lontooseen. Nykyisin sitä esitetään St Martin’s Theatressa West Streetillä.

Teatteriin ex tempore

Oopperan kummitus, Leijonakuningas, Mamma Mia, TINA – The Tina Turner Musical, Thriller Live, Les Miserables, Evita, Frozen, Maija Poppanen ja monet muut musikaalit odottavat katsojiaan Lontoossa. Jos haluaa nähdä jonkun tietyn hyvin suositun esityksen, lienee syytä hankkia liput ajoissa. Tarjolla on useita verkkokauppoja.

Olen nähnyt Lontoossa muutaman musikaalin, mutta olen valinnut näytöksen ex tempore -tyyliin eli lähinnä katsonut, mitä on tarjolla haluamanani päivänä ja valinnut niistä mieleiseni. Säänkin voi ottaa huomioon, sateen sattuessa teatteri on mitä sopivinta ajanvietettä, kuivalla kelillä voi nauttia kaupungilla ja puistoissa kuljeskelusta.

Broadway-musikaalia esitetään 42nd Street Theatre Royal Drury Lane -teatterissa.

Lippuja verkosta tai myyntikojusta

The London Box Office palveli hyvin; lipun voi ostaa verkosta vaikka samana päivänä ja noutaa sen kassalta viimeistään puolta tuntia ennen näytöksen alkua. Vastaavia palveluja on monia muitakin. Myös Time Out -sivustolta voi löytää hyviä vinkkejä.

Kävin toukokuussa katsomassa Oopperan kummituksen (Phantom of the Opera), paikkana oli Her Majesty ’s Theatre. Lippu maksoi 38,70 puntaa päivänäytökseen permantopaikalta.

Kuhunkin esitykseen on tarjolla monen hintaisia lippuja riippuen paikasta ja esityksestä. Lipun voi saada 20–30 punnalla taikka halutessaan voi maksaa vaikka 150 puntaa. Joistain paikoista on huono näkyvyys ja lippukin on halvempi.

Tarjolla on monenlaista Oopperan kummitus -matkamuistoa.

Jos paikan kohdalla mainitaan näköesteestä, niin edessä voi olla pylväs.

Come From Away -musikaalia esitettiin Phoenix Theatressa.

Katsojat ovat kiinnittäneet Come from away -karttaan oman kotipaikkansa.

TKTS-myyntikojusta Leicester Squarelta voi ostaa viime hetken teatterilippuja alennettuun hintaan. Myynnissä ovat saman päivän, huomisen ja ylihuomisen näytösten liput.

Her Majesty´s Theatre.

Theatre Royal Haymarket.

Ilmaisia esityksiä kadulla

Lontoossa on nähtävissä myös runsain määrin katuteatteria ja esiintyjiä tanssijoista koomikkoihin ja elävistä patsaista taiteilijoihin. He odottavat tietysti muutaman punnan antamista katsomisen jälkeen, mutta se on vapaaehtoista.

Yksi varma paikka taidokkaiden esiintyjien bongaamiseen on Covent Gardenilla oleva aukio.

Kullattu prinsessa Piccadilly Circuksessa.

Breakdance-esitys keräsi runsaasti yleisöä Piccadilly Circukseen.

Koomikko tarvitsi esitykseensä avustajia Covent Gardenissä.

Normaali
Arkkitehtuuri, Taiteilija, Teatteri

Frida Kuopiossa

Kuopion kaupunginteatterissa on yllättävään suosioon noussut Frida-näytelmä. Se kertoo meksikolaisen taidemaalarin Frida Kahlon elämästä. Teatterirakennuksestakin löytyy mielenkiintoisia yksityiskohtia.

Virpi Rautsiala Frida Kahlon roolissa.

Virpi Rautsiala Frida Kahlon roolissa.

Näytelmän on kirjoittanut ja ohjannut Anne Rautiainen. Hänen mukaansa Frida Kahlo (1907‒1954) edustaa klassista taiteilijamyyttiä.

Fridan kaksi onnettomuutta

Frida joutui selviytymään traagisen elämänsä aikana muun muassa nuorena koetusta raitiovaunutapaturmasta, joka aiheutti vammautumisen ja elinikäiset kivut.

Frida avioitui 20 vuotta vanhemman ja mainetta saavuttaneen taidemaalari Diego Riveran kanssa. Diego oli naistenmies ‒ omien sanojensa mukaan kykenemätön uskollisuuteen. Avioliitto oli vaikea, mutta toisaalta Frida pääsi esille taiteilijana Riveran avulla ja sai tältä tukeakin.

Näytelmässä tuodaan esille Fridan elämä viitteellisesti. Esitys on visuaalisesti vaikuttava lavastuksineen, puvustuksineen ja videoprojisointeineen kuten taiteilijatarinalle sopiikin.

Ohjaajan mukaan tavoitteena on väläyttää Frida Kahlon unenomaista, miltei surrealistista maailmaa. Fridan roolissa on Virpi Rautsiala ja Diegoa näyttelee Jarmo Perälä.

Frida on menossa Pariisiin järjestämään näyttelyä, Diego on Meksikossa.

Frida on menossa Pariisiin järjestämään näyttelyä, Diego on Meksikossa.

Näytelmän esitelytekstissä todetaan Fridan sanoin: ”Minä en ole sairas. Minä olen rikki. Mutta olen onnellinen että olen elossa niin kauan kun voin maalata.”

Kuolema kulkee alituiseen Fridan kannoilla.

Kuolema kulkee alituiseen Fridan kannoilla.

Näytelmää esitetään keväälläkin

Näytelmän kantaesitys oli Kuopion kaupunginteatterissa huhtikuussa 2016 ja esityksiä oli sovittu lokakuun lopulle.

Teatteri kertoo esityksestä näin: ”Anne Rautiaisen käsikirjoittama ja ohjaama Frida on ollut yksi tämän vuoden suurimmista yllättäjistä. Esitysten oli määrä loppua lokakuun 29. päivä, mutta yleisön pyynnöstä tämä katsojat ja kriitikot hurmannut näytelmä tuodaan takaisin ohjelmistoon helmikuussa, ja se jatkaa huhtikuun loppuun. Kevään liput Fridan esityksiin nousevat myyntiin lähipäivinä.” (17.10.2016)

1960-luvun arkkitehtuuria

Kuopion kaupunginteatterin julkisivua isoine ikkunoineen.

Kuopion kaupunginteatterin julkisivua isoine ikkunoineen.

Kuopion kaupunginteatterin ovat suunnitelleet arkkitehdit Helmer Stenros ja Risto-Veikko Luukkonen ja se on valmistunut vuonna 1963. Mittava teatterirakennuksen laajennus ja peruskorjaus toteutettiin vuosina 2012‒2014.

On yllättävää joutua käymään Kuopiossa asti tullakseen tietämään oman kotikaupunkinsa teatterin arkkitehdit: Helmer Stenros ja Risto-Veikko Luukkonen ovat suunnitelleet myös vuonna 1962 valmistuneen Turun kaupunginteatterin yhdessä Aarne Hytösen kanssa.

Kuopiolaiset saivat kunnostettua Thalian temppelinsa hiukan ripeämmin kuin turkulaiset, jotka pääsevät ensi vuonna 2017 nauttimaan peruskorjatun teatterinsa tiloista.

Pyramidiportaita lämpiöön

Teatterirakennuksen sisustuksessa on pari vaikuttavaa yksityiskohtaa: portaat ja seinämaalaus.

Aulan portaikko on massiivinen: se nousee jyrkästi ylöspäin yläaulan lämpiöön. Onneksi pyramidiportaikon keskellä ja reunoilla on kaide, josta ottaa mielellään tukea.

Hissi on toki käytettävissä ja molempien näyttämöiden (Minna ja Maria) katsomossa on muutama pyörätuolipaikka.

Pyramidiportaat

Taidetta teatterikävijöille

Ravintolan yhtä seinää peittää taidegraafikko ja taidemaalari Lauri Ahlgrénin secco- eli kuivalle kalkkilaastipinnalle tehty seinämaalaus. Se on nimeltään Yhtäaikaisia tapahtumia sinisessä tasossa. Maalaus on vuodelta 1963.

Seccomaalaus

Ravintolatilassa on pari muutakin mielenkiintoista taideteosta, joiden nimiä ja tekijöitä en huomannut selvittää.

Kasvot seinällä

Nämä palasista muodostuneet kasvot katselevat vastapäisen seinän maalausta.

violettisävyinen taideteos

Seinän yläosan koristeiden väri vaihtuu valojen mukaan.

Normaali