Juomakulttuuri, Luonto, Matkakohde, Ruokakulttuuri, Tapahtuma, Valokuvaus

Kymmenen kivaa kesätapahtumaa 2019

Heinäkuu on jo yli puolenvälin, mutta vielä on kesää jäljellä! Ja tapahtumia, festareita ja kilpailuja. Tässä listaus muutamasta kiinnostavasta tapahtumasta. Osa on sellaisia, joihin itsekin osallistun, osa tapahtumista menee osaltani päällekkäin jonkun muun menoni kanssa. Kyllä harmittaa. Kesää olen venyttänyt hiukan syyskuun puolelle.

Luonnonvalokuvaajien Kesäpäivät 26.–28.7.2019 Tammelassa

Suomen Luonnonvalokuvaajien kaikille avoimet Kesäpäivät järjestetään 26.–28.7.2019 yhteistyössä Eerikkilä Sport & Outdoor Resortin kanssa Tammelassa. Kävijöillä on mahdollisuus tutustua luontokuvaukseen, luontokuvanäyttelyihin, yhteistyökumppaneiden tarjontaan sekä Eerikkilän monipuoliseen ympäristöön Etelä-Suomen kasvukeskusten keskiössä, Hämeen järviylängöllä. Eerikkilä Sport & Outdoor Resortissa on tarjolla edullista majoitusta.

Tapahtuman aikana on myös mahdollisuus tutustua sadan vuoden takaiseen elämäntapaan Korteniemen perinnetilalla ja kävellä Kyynäränharjun polkua Liesjärven kansallispuistossa sekä kiivetä näköalatorniin Torronsuon kansallispuistossa.

Kesäpäivät tarjoavat runsaasti mielenkiintoista ohjelmaa. Tule kuuntelemaan tunnettua suurpetokuvaajaa Seppo Pöllästä ja palkittua vedenalaiskuvaajaa Pekka Tuuria perjantaina 26.7., palkittua kirjailijaa, luontokuvaajaa ja toimittajaa Kimmo Ohtosta lauantaina 27.7. sekä tunnettua lintubongaria ja -kuvaajaa Kalle Larssonia sunnuntaina 28.7. Ja mikä hienointa, luontokuvauksen Grand Old Man Hannu Hautala on myös paikalla.

Hämeen Luontokeskuksessa on ainutlaatuinen tilaisuus nähdä Vuoden luontokuvia: VLK2018-näyttely, VLK2017-näyttelyn sarjavoittajat ja VLK2019-kilpailun semifinalistikuvia esityksenä tasatunnein: perjantaina ja lauantaina klo 12–16 alkaen ja sunnuntaina klo 12-14. Vapaa pääsy.

Jos et ole ostanut etukäteen lippua tapahtumaan, niin ilmoittaudu messualueella Luonnonvalokuvaajien infopisteessä, jossa voit esimerkiksi ostaa päivälippuja, liittyä jäseneksi tai saada infoa tapahtumasta.

Mikäli haluat majoittua Kesäpäivä-viikonloppuna, niin ota yhteyttä 17.7. jälkeen Eerikkilän vastaanottoon, p. 0201 108 200 tai reception@eerikkila.fi.

Kuva: Eerikkilä.

Unikeonpäivät 26.–28.7.2019 Naantalissa

Kuva: VisitNaantali.

Suomen ja Valtakunnan Virallinen Unikeko™ 2019 heitetään mereen perinteitä noudattaen lauantaina 27.7.2019 klo 7.00 Naantalin vanhassa kaupungissa.

Vuorossa on 60. Unikeko, joka saa herätyksen perinteiseen tyyliin. Unikeonpäivän vietto on Naantalissa alkanut jo 1800-luvun puolella. Nykyinen Unikeon historia alkaa kuitenkin vuodesta 1959, tuolloin Unikeoksi valittiin vahtimestari Jaakko Sajo. Vuodesta 1970 alkaen Unikeon titteli on annettu kunnianosoituksena ja kiitoksena kaupunkilaisten hyväksi tehdystä työstä. Kuka saa nyt kylmän kylvyn?

Naantalin Unikeonpäivää vietetään nyt juhlatunnelmissa ja peräti kolme päivää. Päivän ohjelmaan kuuluu muun muassa aamulla alkava herätyskulkue, Unikeon mereen heitto, Unikeon kulkue, lasten pukukilpailu, kakkukisa sekä musiikki- ja teatteriesityksiä. Uudistuneilla markkinoilla voi käydä tänä vuonna Naantalin rannassa perjantaista sunnuntaihin.

Unikeonpäivän vietto aloitetaan jo perjantaina 26.7. Markkinat avautuvat klo 15 ja klo 17 alkaen tanssitaan Sekahaku ry:n ja Semitesin johdolla Kirkkopuistossa. Samassa paikassa on tuttuun tapaan ohjelmaa koko päivän lauantaina 27.7. Illalla on Unikekokonsertti: Kimmo Blomin ja Miracle Bandin Queen Show.

Maininta Naantalin juhlapäivästä löytyi myös yhdysvaltalaisten Anneli S. Rufuksen ja Kristan Lawsonin omalaatuisia turistikohteita kartoittavasta matkakirjasta Europe – Off The Wall. A Guide to Unusual Sights. Opas on julkaistu vuonna 1988.

Viime vuonna vietin Unikeonpäivää Ostravassa, Tšekissä ja tapasin yöasuisia pyöräilijöitä. Mutta olivatko he Unikekoja? Tarinan voit lukea täältä.Unikeonpäivän vietolla on pitkät perinteet ja siihen liittyy monia sanontoja. Velkualaiset ovat uskoneet: ”Jos unikeonpäivänä sataa, sataa seitsemän viikkoa yhtä perää.” Toivottavasti Naantalin aurinko karkottaa pois sadepilvet lauantaina 27.7.

Pentinkulman päivät 28.7.-4.8. Urjalassa

Pentinkulman päivät on valtakunnallinen kirjallisuustapahtuma, joka järjestetään heinä-elokuun vaihteessa Urjalassa, noin 50 kilometriä Tampereelta etelään. Siihen osallistuu vuosittain pari tuhatta kävijää. Tänä kesänä kirjallisuuspäivillä nautitaan lihan iloista ja pohditaan niiden kääntöpuolta sunnuntaista sunnuntaihin 28.7.–4.8.2019.

Monissa tapahtumissa yhdistyvät sanat ja sävelet Suomen eturivin kirjailijoiden ja muusikoiden esittäminä. Vuoden 2019 tähtinä tapahtumassa ovat: Mikael Saari, Sinikka Vuola, Tomi Kontio, Merja Larivaara, Laura Lindstedt, Jaakko Hämeen-Anttila, Pete Poskiparta, Anu Ojaranta, Leena Lehtolainen, Christian Rönnbacka, Kristiina Vuori, Arja Hopsu-Neuvonen, Anna-Leena Härkönen, Riku Korhonen, Karo Hämäläinen, Marja-Leena Kouki ja Mira Kivilä, Waltteri Torikka sekä Tomi Pulkkinen Trio.

Ohjelmassa on muun muassa Ruumis tulessa– eroottisen runon iltamat, Seniorisoppaa yli 65-vuotiaille, keskustelua erotiikasta ja rakkaudesta kirjoissa, Nainen – aina parhaassa iässä -konsertti, runousaamiainen, Kirjatori, Suuri valheilta ja mentalismiesitys, Kirjan juhla ja kirkkokonsertti.

Pentinkulmalla on tarjolla ohjelmaa myös lapsille ja kierroksia Pentinkulman kansallismaisemassa. Päivien aikana järjestetään myös legendaarinen E80-esikoiskirjailijaseminaari ja kirjoittajakursseja eri kohderyhmille.

Pentinkulman päiviä on järjestetty vuodesta 1978 alkaen kirjailija Väinö Linnan synnyinpitäjässä, Täällä Pohjantähden alla -trilogian idyllisissä maalaismaisemissa. Tapahtuman on perustanut Väinö Linnan seura ry, ja nykyisin se järjestetään yhteistyössä Urjalan kunnan kanssa.

Vegånia-tapahtuma 2.–3.8.2019 Turussa

Pienpanimo-oluen ja ruoan yhdistäminen onnistuu tänä vuonna Vegånian ja Ølfest-panimofestivaalin yhteistyön kautta entistä mukavammin. Kuva: Peetu Sillanpää.

Suomen ensimmäinen vegaaninen katuruokatapahtuma Vegånia muuttaa Turun Vanhan Suurtorin herkuttelijoiden keitaaksi perjantaista lauantaihin 2.–3.8.2019. Pääosassa on maukas, laadukas, kestävästi tuotettu ja eettinen ruoka.

Vegånia on koko kansan ruokakulttuuritapahtuma ihmisille, jotka haluavat nauttia kesästä, hyvästä ruuasta ja leppoisasta tunnelmasta. Tapahtumaan ovat tervetulleita kaikki uteliaista sekasyöjistä elämäntapavegaaneihin ja ohikulkijoista turisteihin. Ruokatori on pääsymaksuton.

Suurtorin tapahtumakokonaisuus täydentyy uudella musiikkitapahtuma VØLUMElla. Estradille nousevat esimerkiksi Cleaning Women, Teksti-TV 666, Aavikko ja Maustetytöt.

Pienpanimofestivaali Ølfest kuuluu myös kokonaisuuteen. Ølfest kerää pienpanimoita yhteen taatakseen asiakkailleen huurteisia makuelämyksiä. Tapahtuman tarkoituksena on fuusioida perinteikäs saksalainen Biergarten ja moderni käsityöläisolut yhteen.

Vegånian Ravintolaviikot laajentavat festivaalin myös muualle Turun katukuvaan. Ravintolaviikkojen aikana 22.7.–4.8. tusina turkulaista yhteistyöravintolaa tarjoaa tapahtuman mukaan nimettyjä erikoismenuja/-annoksia.

Rauma Blues 9.–10.8.2019

Elokuun toisena viikonloppuna, nyt jo 33. kerran, juhlitaan bluesin parhaimmiston tahtiin Rauma Bluesin teltta-areenalla kaupungin ydinkeskustassa. Lavalle nousee sekä kansainvälisiä että kotimaisia juurimusiikin huippuartisteja ja -kokoonpanoja.

– Olemme jo Rauma Bluesin alkumetreillä lukinneet musiikillisen linjamme juurimusiikkiin eli bluesiin ja sen johdannaisiin. Olemme siis keskittyneet tarjoamaan aitoa bluesia ja juurimusiikin ykkösartisteja, kertoo Rauma Bluesin Tunnu Pärssinen.

Perjantain 9.8. klubitilaisuuksissa esiintyvät The Blues According To John Primer, Café Sali klo 19.00–20.30, Haavisto, Roots & Partanen Play Elmore, Ravintola Buena Vista klo 20.30–22.00 ja Ilkka Rantamäki $ The Bluesbrokers Feat. Jukka Gustavson, Ravintola Kallio, klo 22.30 alkaen.

Lauantain 10.8. pääkonsertin esiintyjinä ovat Shemekia Copeland, John Primer & The Real Deal Blues Band, John Németh, Trickbag sekä Wentus Blues Band.

Porilaisten ja turkulaisten on mahdollista päästä vierailemaan kodikkailla pikkufestareilla, Rauma Bluesin pääkonsertissa, kätevän festarikuljetuksen kyyditsemänä: bussi tuo festarivieraat Porin ja Turun keskustasta suoraan pääkonserttiin ja vie konsertin päätyttyä takaisin kotiin.

Kullanhuuhdonnan MM-kilpailut Tankavaarassa 5.–10.8.2019

Tankavaaran Kultakylässä järjestetään Kullanhuuhdonnan maailmanmestaruuskilpailut. Ne avataan maanantaina 5. elokuuta ja ne jatkuvat aina lauantaihin 10. päivään saakka, jolloin kisataan finaalissa. Myös ensikertalaiset ovat tervetulleita kilpailuun. Ennen MM-kisoja järjestetään Kullanhuuhdonnan SM-kisat 2.–3. elokuuta.

Kukin kisaaja saa huuhdottavakseen ämpärillisen hiekkaa, johon on kätketty kultajyväsiä. Jokaisesta hukatusta jyväsestä tulee aikasakko. Kaikki hiput nopeimmin löytänyt voittaa.

Laajasti maailmalle levinnyt tapahtuma on alkanut Tankavaaran Kultakylästä vuonna 1977. Nyt kilpailu palaa jälleen Suomeen – Lapin kultaryntäyksestä tulee kuluneeksi tasan 150 vuotta. Ennen varsinaisia kisoja ohjelmassa on ilmoittautuneille Kulta-Lapin historiaan tutustumista.

Tankavaarassa riittää tekemistä. Siellä voi tutustua Tankavaaran Kultamuseoon, joka esittelee kultaryntäysten historiaa maailmanlaajuisesti. Lisäksi lapsille on maailmanmestaruuskisojen kunniaksi luvassa ohjattua toimintaa. Iltaisin nautitaan livemusiikista: Kultakylän tapahtumateltassa esiintyy kisojen ajan joka ilta rock- ja bluesbändejä.

Tankavaara sijaitsee aivan Urho Kekkosen kansallispuiston rajalla. Tankavaaran läheisyydessä hienoja päiväretkikohteita ovat myös kuuluisa Pyhä-Nattanen sekä Tankajoki.

Loviisan Wanhat Talot 24.-25.8.2019

Loviisan Wanhat Talot avaavat jälleen ihastuttavien vanhojen loviisalaistalojen ja puutarhojen ovet suurelle yleisölle. Loviisa toivottaa kävijät tervetulleiksi historian, antiikin, taiteen, musiikin, hyvän ruuan ja kirpputorien keskelle.

Tapahtuman aikana on avoinna 38 talokohdetta Vanhasta viinatornista Pitkänpöydän taloon ja Kuukerpallista Everstin linnaan. Jälkimmäinen on vuonna 1901 rakennettu kivinen jugendtalo. Loviisan uusi kaupunginjohtaja Jan D. Oker-Blom hankki isänäidinisän talon haltuunsa viime vuonna. Linnassa on nyt meneillään mittava peruskorjaus.

Päivien aikana on paljon oheisohjelmaa, muun muassa Aleksanterinkadun käsityömarkkinat, Keräily- ja antiikkimarkkinat, Umo Helsinki Jazz Orchestran konsertti, Herkkupuisto, kävelykierros historiallisessa alakaupungissa sekä Wanhassa Wara Parempi -seminaari.

Talokohteet ovat avoinna lauantaista sunnuntaihin klo 10–17. Rannekkeen hinta on 18 euroa, ja se on voimassa koko viikonlopun; alle 12-vuotiaat lapset veloituksetta ja yli 20 hengen ryhmä á 15 euroa.

Juttuni vuoden 2016 tapahtumasta voit lukea täältä.

TIETOKIRJA.FI 28.–29.8.2019 Helsingissä

Tietokirjallisuusfestivaali TIETOKIRJA.FI järjestetään keskiviikkona ja torstaina 28.─29.8.2019 Tieteiden talolla Helsingissä. Teemana on tänä vuonna Rikottuja rajoja.

Tapahtumassa kuullaan erilaisia paneelikeskusteluja ja haastatteluja muun muassa maapallon rajoista, tekoälystä, faktan ja fiktion rajankäynnistä, poliittisesta puheesta, elämäkerran kirjoittamisesta ja kansallisten kuvien rikkomisesta. Lisäksi aiheina ovat esimerkiksi työelämän rajat, arjen ilmastoteot, lasikaton rikkojat, rakoileva Eurooppa, median murros, sankaritarinat lastenkirjallisuudessa ja sukupuolen moninaisuus.

Mukana on noin sata esiintyjää eri aloilta. Kahden päivän aikana lavalle nousevat esimerkiksi Irja Askola, Pekka Haavisto, Kaarina Hazard, Antti Heikkinen, Karo Hämäläinen, Sirkka Hämäläinen, Kari Enqvist, Mia Kankimäki, Teemu Keskisarja, Anna Kortelainen, Elina Lappalainen, Antti Nylén, Helena Petäistö, Helena Ruuska, Minna Rytisalo, Syksy Räsänen, Ville Tietäväinen ja Johanna Vehkoo. Lisätietoja esiintyjistä löydät täällä.

TIETOKIRJA.FI järjestetään joka toinen vuosi, tänä vuonna seitsemättä kertaa. Aiemmista tapahtumista tutut ohjelmanumerot Elämäni tietokirjat ja Miten minusta tuli tietokirjailija saavat jatkoa. Lisäksi Tietokirjaraati arvioi ajankohtaisia tietokirjoja.

TIETOKIRJA.FI on osa maanantaista sunnuntaihin 26.8.–1.9.2019 vietettävää tietokirjaviikkoa. Sen aikana on päivittäin tietokirjallista ohjelmaa. Kaikkiin tapahtumiin on vapaa pääsy.

Fotofestival 7.9.2019 Hangossa

Valokuvaustapahtuma Hanko Fotofestival on syntynyt rakkaudesta luontoon, valokuvaan ja Hangon ihanaan valoon. Hanko ja sen lumoava luonto on kautta aikojen inspiroinut valokuvaajia. Järjestäjänä on Hanko Foto Festival ry. Olen ollut mukana kaikkina vuosina.

Valokuvafestivaali alkaa jo perjantaina 06.09.2019 klo 18.00–20.00 Pre-Fotoparty-tilaisuudella HSF Marinessa, vierasvenesatamassa.

Tapahtuma järjestetään lauantaina 7.9.2019 ja sen teemana on Citylife. Luennot pidetään Hangon kaupungintalolla klo 9 alkaen. Päivän aloittaa BioFoto Finlandin  PechaKucha-esitys. Aamupäivän esiintyjinä ovat Tiina Puputti aiheenaan Hetken kuvia – valoa, varjoja ja ohikiitäviä hetkiä katukuvauksessa. Mikael Rantalainen puolestaan kertoo Stadin lumosta.

Iltapäivän luennoijina ovat Stefan Bremer otsikolla Keskeltä ja täysillä, Markku Pajunen aiheenaan Valokuvia huumorilla tai ilman – ideasta kuvaksi ja Cata Portin otsikolla 5 minuutin potretti.

Klo 18.30 alkaen nautitaan perinteinen FotoDinner Ravintola Makasiinissa. Klo 21.30 alkaen katsellaan valokuvia Regatta Span ulkoseinässä.

Vuoden 2017 tapahtumasta voit lukea täältä.

Mitkä ovat sinun lempitapahtumasi kesäaikana?

Normaali
Kirja, Matkakohde, Matkaopas, Matkustaminen, Museo, Tapahtuma

Omalaatuisia matkailukohteita II: Suomi

Jatkan kokeellista reissua oppaanani yhdysvaltalaisten Anneli S. Rufuksen ja Kristan Lawsonin matkakirja Europe – Off The Wall. A Guide to Unusual Sights vuodelta 1988. Mitä on jäljellä Suomesta mainituista omalaatuisista turistikohteista?

Oppaassa on kahdeksan sivuja Suomesta ja sen omalaatuisista matkailunähtävyyksistä.

Oppaassa on kahdeksan sivua Suomesta ja sen omalaatuisista matkailunähtävyyksistä.

6 500 pullon museo

Off The Wall -opas mainitsee Kansainvälisen pullomuseon Iisalmesta. Museo sijaitsee kuitenkin edelleenkin Museokujalla Sonkajärvellä, jonne se avattiin vuonna 1986. Idean isänä oli Kuopion yliopiston fysiologian professori Osmo Hänninen. Hän oli aloittanut pullojen keräämisen 1970-luvulla.

Museossa on noin 6 500 pulloa vanhasta suomalaisesta mahapullosta kiinalaiseen akupunktio-, hajuste-, hyttyskarkotepulloon. Kokoelmaan kuuluu myös apteekkilasia ajalta, jolloin lääkkeitä säilytettiin pulloissa sekä maitopulloja eri puolilta maailmaa.

Pullokokoelmat ovat kiehtovan värikäs katsaus Suomen ja muiden maiden kulttuurihistoriaan. Suurin osa pulloista on saatu lahjoituksina eri puolilta maailmaa.

Pullomuseon verkkosivujen mukaan ”museo on esteettisesti nautittava nähtävyys. Valaistuissa vitriineissä lasin kauneus, herkät värit ja muotojen rikkaus pääsevät oikeuksiinsa. Pullojen paljoudesta johtuen kokoelmia vaihdetaan aika ajoin.”

Pullomuseo löytyy myös Orimattilasta hiukan pienemmällä eli 1 500 pullon kokoelmalla. Orimattilan Pullomuseo on avoinna vapunpäivänä klo 1018 sekä muulloin sopimuksen mukaan. Museota ylläpitää keräilijä, valokuvaaja ja nuohousyrittäjä Panu Hakama.

Saunakylässä savusaunoja ja saunojen kulttuurihistoriaa

Off The Wall -opas esittelee myös Saunakylän, joka tuolloin sijaitsi vielä Muuramessa Jyväskylän läheisyydessä. Tuolloin saunoja oli 20, joista vanhimmat olivat noin 150 vuotta vanhoja.

Saunakylä syntyi 1980-luvun alussa saunakulttuurin erikoismuseoalueeksi. Saunat oli siirretty eri puolilta Suomea. Ne edustavat erilaisia savusaunatyyppejä, pääosin 1800-luvun lopulta ja 1900-luvun alkupuolelta. Saunakokoelma esittelee kattavasti savusaunan kehitystä Suomessa, sen alueellisia eroja, perinteistä suomalaista hirsirakentamista sekä saunojen kulttuurihistoriaa.

Muuramesta Saunakylä on siirretty Jämsän Juokslahteen vuodesta 2015 alkaen. Hankkeen takana on vuonna 2011 perustettu Suomen Saunakulttuuri ry.

Dinosauruksia ja Vahakabinetti Visulahdessa

Mikkelistä mainitaan Dinosauria, Minimaa ja Vahakabinetti Visulahdesta. Minimaasta en löytänyt mainintaa Visulahden verkkosivuilta. Vahakabinetissa on noin 80 nukkea: kaikki Suomen presidentit, valtion päämiehiä muun muassa Venäjältä ja Ruotsista, kulttuurihahmoja ja eri alojen julkkiksia, urheilijoita ja myös Joulupukki.

Saimaan rannalla sijaitsevasta Visulahden matkailukeskuksesta on muodostunut koko perheen huvipaikka, enemmän kuin pelkkä puuhapuisto. Visulahdessa on myös leirintäalue, lomamökkejä sekä ravintoloita ym.

Unikeolle kylmä kylpy Naantalissa

Unikeko

Vuoden 2014 Valtakunnan Virallinen Unikeko oli Naantalin seurakunnan kirkkomuusikko, urkuri Kari Vuola. © Naantalin Matkailu Oy, kuvaaja Esko Keski-Oja.

Naantalista mainitaan Unikeonpäivä, joka on edelleen voimissaan. Tapahtumaa vietetään tietysti unikeonpäivänä 27. heinäkuuta ja sen historia ulottuu Naantalissa ainakin 1880-luvulle.

Tapahtumassa valitaan vuosittain valtakunnan virallinen Unikeko. Perinne alkoi vuonna 1958. Ensimmäiset kymmenen vuotta Unikeon virkaa toimittivahtimestari Jaakko Sajo. Vuodesta 1970 alkaen Unikeon titteli on annettu kunnianosoituksena ja kiitoksena kaupunkilaisten hyväksi tehdystä työstä.

Päivän ohjelmaan kuuluu muun muassa aamulla alkava herätyskulkue, Unikeon mereen heitto, Unikeon kulkue, lasten pukukilpailu, musiikki- ja teatteriesityksiä sekä markkinatori.

Helisnummen siunauskappeli Salossa

Salosta opas mainitsee Helisnummen siunauskappelin osoitteessa Hämeenkyläntie 2. Kappeli on arkkitehti Eero Eerikäisen suunnittelema ja se vihittiin käyttöön vuonna 1964. Arkkitehti Erkki Niinistön suunnittelema kappelin laajennus ja peruskorjaus valmistui vuonna 1998.

Rakennusta hallitsee kolmio, joka on uskonnollisessa symboliikassa Pyhän Kolminaisuuden vertauskuva. Valoisan kappelin kattoa kannattaa kolmen pisteen varassa lepäävä ”himmeli”, viiden tonnin painoinen putkirakennelma. Oppaasta ei selviä, miksi juuri tämä kappeli on kirjaan valittu – ilmeisesti arkkitehtuurin vuoksi.

Napapiirin Joulupukki

Joulupukki ehti vierailemaan Turussakin ainakin vuoden 2013 joulukuussa.

Joulupukki ehti vierailemaan Turussakin ainakin vuoden 2013 joulukuussa.

Off The Wall -opas mainitsee Rovaniemeltä Joulumaan, Joulupukin asuinpaikan. Hänet löytää edelleen Napapiirillä sijaitsevasta Pajakylässään. Se on kohtaamispaikka, jossa Joulupukki tapaa ympäri maailmaa tulevia satojatuhansia ystäviään vuoden jokaisena päivänä.

Jos haluat lähettää Joulupukille kirjeen, osoite on Joulupukki, Joulupukin Pääposti, 96930 Napapiiri. Voit myös tilata Joulupukilta kirjeen ilahduttamaan läheistäsi.

Suomen suurin nukkemuseo Haihara

Nukkemuseo 50 vuotta. Tiedotuskuvat, Tampereen museot.

Tyttönukke biskviiposliinia 1910-luvulta. Valmistaja Armand Marseille, Saksa. © Haiharan nukkekokoelmat, Vapriikki. Kuvaaja Saana Säilynoja.

Tampereelta mainitaan Haiharan nukkemuseo, joka on lajissaan Suomen suurin. Museon perusti kartanonrouva Gunvor Ekroos (1907–1982) ja se avasi ovensa ensimmäisen kerran Haiharan kartanon vanhassa kanalarakennuksessa syyskuussa 1966. Pukumuseo perustettiin vuonna 1972.

Gunvor Ekroosin omaisuus siirtyi Haiharan museosäätiölle vuonna 1982. Nukke- ja pukumuseo lopetti toimintansa Haiharan kartanossa 1992.

Nukkemuseo on nykyisin esillä Museokeskus Vapriikissa, joka toimii Tampellan tehtaan entisessä verstaassa Tammerkosken partaalla. Kokoelmasta vastaa Tampereen kaupungin museopalvelut.

Vapriikki juhlistaa 50-vuotiasta Haiharan nukkemuseota 10.6.2016 avautuvalla Nukkekekkerit-näyttelyllä.Se tuo ihmeteltäväksi Haiharan kokoelman hienoimmat ja erikoisimmat nuket. Mukana on hahmoja, jotka olivat mukana jo museon ensimmäisessä näyttelyssä. Näyttelyn yhteydessä on myös uusi lasten leikkipaikka.

Naisvoimistelun historiaa

Toinen Tampereelta mainittu kohde on vuonna 1971 perustettu Varala-museo, Suomen ainoa liikuntamuseo. Se toimii Varalan urheiluopiston yhteydessä 1890-luvun nikkarityylisessä jugendhuvilassa osoitteessa Varalantie 36.

Museo esittelee naisvoimistelun historiaa: valokuvia, voimisteluasuja ja -välineitä.

Kultamuseo Tankavaarassa

Sodankylän Tankavaarassa sijaitseva Kansainvälinen Kultamuseo – ainoa lajissaan myös maailmanlaajuisesti – on myös mainittu oppaassa. Museota ylläpitää Kultamuseosäätiö.

Museo on edelleen olemassa osoitteessa Tankavaarantie 11 C. Sen perusnäyttely kertoo Lapin värikkäästä kultahistoriasta. Siellä voi tutustua myös yli 20 muun maan kultahistoriaan vaskoolinmuotoisessa Golden World -rakennuksessa.

Museo on kasvanut reilussa 40 vuodessa vaatimattomasta alusta kansainväliseksi tiedekeskukseksi. Kultamuseon ensimmäinen rakennus, Mutterikämppä, kuljetettiin Sompion luonnonpuistosta Tankavaaraan talvella 1974-75. Alunperin kämppä oli rakennettu 1940-luvulla malminetsijöiden tukikohdaksi.

Suomi hakee lupaa järjestää Tankavaarassa Kullanhuuhdonnan Maailmanmestaruuskisat vuonna 2019, joka on Lapin Kullan löytymisen 150. -juhlavuosi ja Lapin Kullankaivajainliiton 70. -juhlavuosi.

Juhana-herttuan pidot Turun linnassa

Turun linnassa voi päästä viettämään renesanssijuhlia 1500-luvun tyyliin.

Turun linnassa voi päästä viettämään renessanssijuhlia 1500-luvun tyyliin.

Kotikaupungistani Turusta on mainittu keskiaikaiset Juhana-herttuan pidot, joita järjestetään Turun linnassa. Pitojen nykyaikainen vietto juontaa juurensa vuoteen 1979, jolloin Turku valmistautui viettämään 750-vuotisjuhlia. Niihin haluttiin saada jotain elävöittävää toimintaa.

Juhana III oli Kustaa Vaasan poika, joka sai Suomen hallittavakseen vuonna 1556. Hän oli Suomen herttua vuoteen 1563. Hän kunnosti Turun linnan mahtavaksi renessanssipalatsikseen, jossa hän vietti ylellistä hovielämää loistokkaine pitoineen vaimonsa, puolalaisen prinsessa Katariina Jagellonican kanssa.

Turun linnan juhlatiloja.

Turun linnan juhlatiloja.

Renessanssijuhlassa vieraat siirtyvät linnan juhlakerrokseen, jossa musikantit toivottavat heidät tervetulleiksi. Illallispöydässä herkutellaan aitoon tyyliin. Herttuapari johdattaa vieraat kertomuksillaan ja lauluillaan 1560-luvulle.

Turun linna tarjoaa upean ympäristön juhliin. Kuva Turku Touringin järjestämästä markkinointitilaisuudesta vuodelta 201o.

Turun linna tarjoaa upean ympäristön juhliin. Kuva Turku Touringin järjestämästä markkinointitilaisuudesta vuodelta 201o.

Apteekkimuseo 1700-luvun puutalossa

Apteekkimuseo toimii punaisessa rakennuksessa. Kuva: © Turun kaupunki.

Toisena kohteena Turusta mainitaan Apteekkimuseo, joka toimii 1700-luvulta peräisin olevan Qwenselin talon yhteydessä. Museossa voi tutustua entisajan lääkekauppaan 1800-luvun apteekissa, johon kuuluu materiaali- ja yrttihuone, kaksi laboratoriota sekä offisiini tai toimitushuone, joka oli vanhanajan apteekkien asiakaspalvelutila. Apteekkimuseon offisiinissa on Suomen vanhin säilynyt apteekkisisustus.

Esillä on myös Åke Lydmanin apteekkiastioiden kokoelma, 1920-luvun lääketutkimuslaboratorio ja farmasiahistorian näyttely. Perusnäyttelyiden lisäksi museossa on vuosittain vaihtuvia pienoisnäyttelyitä ja ohjelmatoimintaa.

Posetiiveja ja orkestrioni Varkaudessa

Tuusniemellä, 130 kilometriä Kuopiosta, sijaitseva Mekaanisen musiikin museo on myös mainittu oppaassa. Nykyisin museo sijaitsee Varkaudessa osoitteessa Pelimanninkatu 8 ja se on kaupungin ykkösnähtävyys.

Museossa on koko mekaanisen musiikin historia vuodesta 1850 nykypäiviin saakka. Museossa on noin neljäsataa instrumenttia. Ne ovat seitsemässä suuressa oman aikakautensa mukaisesti sisustetussa salissa. Museon sanotaan kuuluvan lajissaan Euroopan parhaimpiin ja se mainitaan ulkomaisissa matkaopaskirjoissa Top 10 -vierailukohteena Suomessa.

Museon esineistö muodostuu yhden perheen, saksalais-suomalaisen Kempfin perheen yksityisestä kokoelmasta, joka on yli 30 vuotta kestäneen keräilyn tulos ja joukossa on hyvin harvinaisiakin esineitä. Mukana on soittorasioita, automaattipianoja ja -orkestereita, viuluja ja haitareita sekä posetiiveja pienestä pöytämallista aina valtaisaan Amadeukseen eli Amsterdamissa rakennettuihin katu-urkuihin saakka.

Mahtavin esine on maailman suurin orkestrioni, 75-soittajan Popper Goliath. Se on automaattisoitin, jonka äänentuotto perustuu pääasiassa urkupilleihin.

Museon väki kunnostaa näyttelyyn uusia laitteita vuosittain.

Kouvola?

Entä  Suomen nähtävyyksien esittelyssä alussa mainittu Kouvola? Se on merkitty luvun alussa olevaan karttaan numerolla kolme, mutta sen jälkeen paikkakuntaa ei mainita. Toisaalta kartasta puuttuu paikkakuntia, joista löytyy matkailukohde tekstistä.

Mutta on toki Kouvolassakin nähtävää, muun muassa Pienoisrautatiemuseo Semaforo, Arboretum Mustila, joka on Suomen suurin ja vanhin puulajipuisto sekä Kouvolan Miljöö- ja Radiomuseo eli Putkiradiomuseo.

Omakohtaista kokemusta vain Unikeonpäivistä

Entiset Unikeot heittävät vuoden 2014 Valtakunnan Virallisen Unikeon, Naantalin seurakunnan kirkkomuusikon, urkuri Kari Vuolan mereen Naantalin vierassatamassa. © Naantalin Matkailu Oy, kuvaaja Esko Keski-Oja.

Entiset Unikeot heittävät vuoden 2014 Valtakunnan Virallisen Unikeon, Naantalin seurakunnan kirkkomuusikon, urkuri Kari Vuolan mereen Naantalin vierassatamassa. © Naantalin Matkailu Oy, kuvaaja Esko Keski-Oja.

Anneli S. Rufus ja Kristan Lawson ovat onnistuneet poimimaan Europe – Off The Wall. A Guide to Unusual Sights – kirjaansa sellaisia kohteita, jotka ovat jääneet ainakin minulle vieraiksi. Esimerkiksi Ravintola Kreisistä (mainittu I-osassa) ja Helisnummen siunauskappelista en ollut kuullutkaan. Vain Naantalin Unikeonpäivät oli tuttu tapahtuma ja siihenkin olen osallistunut ehkä joskus 1980-luvulla.

Rufuksen ja Lawsonin kirjailijapariskunnan omalaatuisten matkakohteiden kirjojen tuorein opas on vuodelta 2014. Se on nimeltään Weird Europe: A Guide to Bizarre, Macabre, and Just Plain Weird Sights. Täytyypä hankkia sellainen ja tutkia, mitä kohteita Suomesta nyt mainitaan. Molemmat oppaat löytyvät ainakin Amazonin listoilla.

Tutkin vielä Off The Wall -opasta ja poimin sieltä esimerkkejä muualta Euroopasta.

Anneli S. Rufus & Kristan Lawson: Europe Off the Wall: A Guide to Unusual Sights. John Wiley & Sons. 1988.

Normaali