Luonto, Matkakertomus, Matkakohde

Kuvauksellista luontoa Mathildedalissa

Kuva: Risto Savolainen.

Ryhmä luonnonvalokuvaajia tutustui Teijon kansallispuiston maisemiin ja Mathildedalin kylän palveluihin. Moni meistä lupasi itselleen palata alueelle paremmalla ajalla.

Turun Seudun Luonnonvalokuvaajat ry ja retkivastaava Jaana Kotamäki olivat valinneet tämänvuotiseksi kohteeksi Teijon kansallispuiston. Yhdistys tekee perinteisesti keväällä viikonloppuretken johonkin kuvaukselliseen paikkaan. Viime vuonna kävimme Kökarissa.

Kylänraiteilla ja luontoreiteillä

Teimme retkemme toukokuun toisena viikonloppuna perjantaista sunnuntaihin. Majoituksemme oli Matildan, ruotsiksi Mathildedalin kylässä. Käytän jatkossa ruotsinkielistä nimitystä, koska se näyttää olevan enemmän käytössä.

Kylä sijaitsee Salon kaupungin Perniössä, Halikonlahden itärannalla ja Teijon kansallispuiston länsipuolella.

Mathildedal tarjoaa paitsi vireän ja viehättävän maalaisidyllin, myös luontoa kansallispuistoineen, merenrantoineen ja järvineen. Valinnanvaraa löytyi siis kuvaajillemme, joita oli tällä kertaa pieni joukko; Jaanan lisäksi viisi yhdistyksen jäsentä.

Kohde oli meille sikäli oivallinen, että se tarjosi niin luontoa kuin urbaanimpia kuvaus- ja tutustumiskohteita. Minä kuljin enimmäkseen kylällä tutustuen Mathildedalin tarjontaan ja yrittäjiin puoteineen ja muut viisi suuntasivat järvi- ja suomaisemiin Sahajärvelle ja Matildanjärvelle.

Teijon kansallispuistossa on luontoreitistöä yhteensä 50 kilometriä. Siellä on myös tauko- ja tulentekopaikkoja, keittokatoksia ja laavuja, kuivakäymälöitä, vuokrattavia eräkämppiä ja vuokrasauna, tentsile- eli puumajoitusta, matkailuvaunualue sekä kanoottien ja soutuveneiden vuokrausta.

Kylänraitilla saattoi ihastella vanhoja, kunnostettuja taloja hyvinhoidettuine pihapiireineen. Joukossa oli muutama tyyliin sopiva uudempikin rakennus.

Majapaikkoja, ravintoloita ja putiikkeja

Tässä rakennuksessa voi vaikka järjestää juhlat.

Alakerrassa on Hotel & Café Mathildedalin vastaanotto, kahvila ja myymälä, yläkerrassa hotellihuoneita.

Hotel & Café Mathildedalin kahvila toimi myös mymälänä moniine paikallisine tuotteineen. Takaosasta löytyi kyläyhdistyksen kirjahylly, josta saattoi ostaa käytettyjä kirjoja.

Majoituimme Hotel & Café Mathildedalissa, joka sijaitsee kulttuurihistoriallisesti arvokkaalla ruukkitehtaiden alueella. Vähän rapistuneen näköisen rakennuksen toisessa kerroksessa on kauniisti sisustettuja hotellihuoneita. Alakerran kahvila toimii myös hotellin vastaanottona, lahjatavaramyymälänä ja ruokailupaikkana.

Samassa rakennuksessa on vielä Ravintola Ruukin Krouvi, jossa nautimme ensimmäisen päivän lounaan. Rannalla on Mathildan Marina, jonka ravintolassa söimme yhden illallisen.

Lähellä on myös muutama mielenkiintoinen myymälä, joiden valikoimissa on muun muassa alpakanvillatuotteita, lasten ja naisten asusteita, kudottuja käsitöitä sekä vanhaa tavaraa. Näistä voit lukea lisää täällä.

Vierasvenesatamassa oli vain muutama alus, mutta voi vain kuvitella paikan pursuavan ihmisiä ja veneitä, kun lomakausi alkaa.

Tyyni ilta sai purjeveneet kuvastumaan veteen.

Kylän olohuone Terho

Kylän olohuoneeksi kutsuttu Terho-ravintola ruokki meidät lankkupitsoin ja kyläpanimon oluin. Viihdyin siellä molempina iltoina. Paikassa oli mukavaa englantilaisen pubin tunnelmaa.

Terhossa oli myös laaja terassialue takapihalla, Beer Garden. Nyt toukokuun illat olivat viileitä, joten asiakkaat nauttivat enimmäkseen sisätilojen lämmöstä sekä isosta näytöstä, josta saattoi seurata jääkiekon MM-kisoja.

Kävin tutustumassa myös PetriS Chocolate Room -kahvilaan, joka sijaitsee vanhassa kyläkoulussa. Haudetettu tee ja juustokakku maistuivat hyviltä kävelyretken jälkeen.

Kaksoisvalotuskuvia ja puunhalaajia

Metsää järven rannalla. Kuva: Hannele Putus.

Risto Savolainen on löytänyt jotain mielenkiintoista kuvattavaa. Kuva: Hannele Putus.

Sillä välin, kun minä astelin pitkin kylänraittia, muu seurue kulki vaelluskengissään ja valokuvausvarusteissaan järvenrantoja. Yksi ryhmän jäsenistä oli jo aikaisemmin tutustunut alueeseen kuvausreissuillaan, joten hän toimi oppaana muille.

Ympäristö, seura tai mikä lie innoitti kuvaajia kokeilemaan kaksoisvalotuskuvia, joissa on nimen mukaisesti kaksi kuvaa päällekkäin. Tulokset olivat hyvinkin taiteellisen näköisiä. Kaikissa kameroissa ei ole tätä kuvausmahdollisuutta.

Otoksiin tallentui muun muassa puita halaavia kuvaajakavereita, monelle mieluinen vesi eri ilmenemismuodoissaan puroissa, lammissa, järvissä sekä metsä toukokuisessa, tuoreen keväisessä asussaan.

Kuvia kuulemma kertyi kameroihin melkoinen määrä; yhdelle retkeläiselle jopa tuhat kuvaa. Niitä hän tosin on karsinut kovalla kädellä jättäen vain kymmenesosan. Ne ilmentävät hänen mukaansa parhaiten retken tunnelmaa.

Parasta kevätretkessämme oli osallistujien mukaan upea luonto, itselle tuntemattomien reittien ja maisemien kokeminen, kaunis Mathildedalin ympäristö ja mukava ‒ jo niin tutuksi tullut ‒ seura.

Monenlaista siellä opittiinkin kaksoisvalotuksen löytymisestä omasta kamerasta siihen, että ainakin jotkut osaavat ajaa pyörällä pitkospuita pitkin. Yksi kulkija havaitsi, ettei pikkusen parempi kunto ja lihasvoimat yhtään haittaisi. Hän lupasikin itselleen, että ensi kevään reissulle lähtee mukaan matkaan 10 kiloa vähemmän.

Kaksoisvalotuskuvalla saa aikaan mystistä tunnelmaa. Kuva: Risto Savolainen.

Vesi on aina mielenkiintoinen elementti. Kuva: Hannele Putus.

Sinne mennään uudestaan

Retkeläisemme panivat merkille saamamme hyvän palvelun erityisesti niin Terhossa kuin hotellissamme.

Nyt päästiin hiukan alueen makuun, mutta jouduimme lähtemään kylästä aikaisin aamulla äitienpäivämenojen takia. Yksi retkeläinen suunnitteli paluuta Mathildedalin maisemiin vaimon kanssa, toinen ainakin koiransa kanssa ilahtuneena siitä, että Terhoon olivat myös nelijalkaiset tervetulleita.

Mathildedal jätti hyvän jälkimaun.

Hotel & Café Mathildedalissa aamiainen oli koottu valmiiksi lautaselle.

Kahvila oli koristeltu liinoin ja ruusuin äitienpäivän kunniaksi.

Normaali