Kaupunki, Matkakertomus, Matkakohde, Matkustaminen

Kulttuurimatka Viroon: Haapsalu ja Pärnu

Yksi bussi, kaksitoista matkustajaa ja neljä päivää Virossa reitillä Tallinna–Haapsalu–Pärnu–Viljandi–Paide–Tallinna. Matkalla nähtiin museoita, kartanoita, raunioita, rantoja, taidetta, kahviloita ja antikvariaatteja.

Exlibris Aboensis järjestää vuosittain kesäisen bussimatkan. Usein kohteena on Viro, eteläinen naapurimaamme, joka tulee monelle tutuksi lähinnä Tallinnan käynneillä. Kannattaa lähteä tutkimusmatkalle muuallekin, sillä nähtävää ja koettavaa Virossa riittää.

Kulttuurimatkassamme kesällä 2019 oli sen verran kiemuroita, että tekstistä tuli pitkä. Niinpä jaoin sen kolmeen osaan. Tämä on ensimmäinen postaus.

Tusina matkalaisia

Osallistuin Exlibris Aboensiksen kulttuurimatkalle 31.7.–4.8.2019. Mukana oli 12 hengen matkailijajoukko, joka oli sopivan kokoinen ja ketterä kulkemaan matkanjohtaja Tauno Piiroisen laatiman ohjelman mukaan Viron kulttuurikohteesta ja kaupungista toiseen.

Matkamme tehtiin hyväksi havaittujen käytäntöjen mukaisesti: lähtö keskiviikkoiltana ja paluu sunnuntaina. Suuri osa ryhmästämme tuli Katajanokan terminaaliin Turun suunnalta, osa Keski-Suomesta tai pääkaupunkiseudulta.

Matkanjohtajamme oli selvittänyt, että Viron kuntauudistuksen 2017 jälkeen maassa on 15 kaupunkia ja 37 epäitsenäistä kaupunkia, joista pienin on 789 asukkaan Mõisaküla.
– Alkuperäinen tarkoitus oli kiertää näitä lilliputteja, mutta se olisi merkinnyt pieniä teitä ilman nähtävyyksiä, kertoi Piiroinen ohjelmakirjeessään.

Tauno Piiroinen kertoi myös, että Virossa on 128 linnoitusta, 17 ritarilinnaa, 14 piispanlinnaa ja 23 vasallilinnaa. Ohjelmaan oli poimittu muutama kartano, museo ja muu kulttuurikohde osittain yhteisenä ohjelmana ja muutoin mahdollisuuksina omatoimiseen tutustumiseen.

Tallinnasta Laikmaan taiteilijakotiin

Ensimmäisen yön vietimme Viking XPRS -laivassa. Aamu oli ankean aikainen: aamiainen klo 6.15 ja poistuminen laivasta klo 7. Söin kuitenkin tukevasti laivan runsaasta buffetaamiaispöydästä, sillä lounastaukoon oli aikaa monta tuntia.

Satamassa vastassamme oli Motorbus24 OÜ:n 16-paikkainen bussi, jolla lähdimme kiertämään ensin hiukan Tallinnaa. Ohjelmassa luki: ”Kierros Kalamajan ja Telliskiven boheemilla alueella.”

Matkasimme bussissa Sauen kartanon (Saue mõis), korjattavana olevan Padisen luostarin (Padise klooster) ja Riisiperen kartanon (Riisipere mõis) kautta kohti Haapsalua.

Vigalassa vierailimme virolaisen taidemaalarin ja impressionismin keskeisen vaikuttajan Ants Laikmaan (1866–1942) kotimuseossa (Ants Laikmaa majamuuseum). Pääsymaksu museoon oli4 euroa.

Erikoisen muotoista taloa ympäröi viehättävä puutarha, jossa oli vielä muistona ”taideteoksia” luonnonantimista taidekurssien jäljiltä. Kuulimme myös taiteilijan tyttären, näyttelijä Anu Kilpiön (Aino Maria Kilpiö 1927–1969) karusta kohtalosta.

Haapsalun rautatieasemalta Kuursaaliin

Seuraava pysähdyspaikkamme oli Pohjolan Venetsiaksi mainittu viehättävä Haapsalu. Poikkesimme myös komealla rautatieasemalla. Ensimmäinen matkustajajuna saapui Haapsaluun 1904 ja viimeinen lähti sieltä vuonna 1995.

Kylpyläkaupunki oli Venäjän tsaarien suosima lomailupaikka, joten se tarvitsi arvovaltaisen rakennuksen. Niinpä Haapsalun rautatieasema onkin neliosainen: siellä on matkustajasali, keisaria varten rakennettu imperaattoripaviljonki, niitä yhdistävä katos ja ainutlaatuinen 216 metrin pituinen katettu laituri.

Paviljongissa toimii Viron rautatie- ja viestintämuseo eli Raudtee- ja Sidemuuseum.

Lounaan söimme Kuursaalin eli kasinon kahvilassa, joka sijaitsee rantakadulla, Rannapromenaadilla. Vuonna 1898 valmistunut kaunis puurakennus oli 1900-luvulla Haapsalun kesänviettokulttuurin keskipiste.

Haapsalun Kuursaalin käyntikortissa on piirros siivekkäästä merenneidosta ja slogan ”Kaunis naine on alati oodatud külaline/A pretty woman is a welcome guest.” No, saimme me muutkin ruokaa.

Jääkaru laineilla

Kuursaalin edustalla meressä oli vaikuttava jääkarhupatsas, Jääkaru. Se on muovinen kopio vuodelta 2010 samalla paikalla olleesta alkuperäisestä vuonna 1923 valmistuneesta puuveistoksesta.

Neuvostosotilaat polttivat Roman Haavamägin tekemän jääkarhun ja muut promenaadilla olleet puiset veistokset 1930-luvulla.

Ilman tätä tietoa olisi voinut ajatella, että kyseessä on moderni kannanotto ilmastonmuutokseen.

Jääkaru-veistos näkyy melkein keskellä kuvaa.

Piispanlinnasta taiteilijamuseoihin

Haapsalun nähtävyyksiin kuuluu myös 1200-luvulla perustettu piispanlinna (Haapsalu linnus), joka on yksi parhaiten säilyneistä linnoituksista Virossa. Päälinnoituksessa on keskiajan historiaa käsittelevä museo. Linnan eteläsiivessä on katedraali, joka on mainittu ensimmäisen kerran jo vuonna 1279.

Evald Okas -museossa (Evald Okase Muuseum) voi tutustua Viron taidehistorian merkkihenkilön ja Firenzen taideakatemian kunniajäsenen tuotantoon.

Iloni on Astrid Lindgrenin kuvittajan Ilon Wiklandin lapsuudenkoti Linda- ja Rüütli-katujen kulmassa. Se on nähtävissä vain ulkopuolelta.

Taiteilijan mukaan nimetty ja hänen piirustuksiinsa perustuva lasten teemapuisto Ilonin Imedemaa on kolmikerroksinen talo, jossa on galleria, elokuva- ja näyttelysali, Karlssonin huone, Ilonin keittiö sekä leikkihuone. Kesäisin toimintaa on myös pihalla lisärakennuksineen.

Kesäpääkaupunki Pärnu

Lydia Koidulan patsas hänen nimikkopuistossaan.

Matkamme toisen yön vietimme Pärnussa, jota kutsutaan myös Viron kesäpääkaupungiksi. Tämä vajaan 52 000 asukkaan kaupunki on suosittu matkailukohde erityisesti upean hiekkarantansa vuoksi.

Majapaikkanamme oli Pärnu Hotel osoitteessa Rüütli 44, joka sijaitsi keskeisellä paikalla aukion laidalla. Huoneeseen asettautumisen ja virkistäytymisen jälkeen suuntasimme rantaa kohti.

Matkan varrella katselimme kahviloita ja Pärnun Jumalan muuttamisen apostolista ortodoksikirkkoa (Pärnu Issanda muutmise katedraalkirik) sekä Lydia Koidula -puistoa kauniine kukkaistutuksineen. Koidula (1843–1886) oli Viron kansallisrunoilija, näytelmäkirjailija ja maan sanomalehtityön uranuurtaja.

Poikkesimme myös Lonkava konna -antikvariaattiin. Siellä oli kirjojen ja lehtien lisäksi myynnissä myös muun muassa astioita ja ruokailuvälineitä runsaina asetelmina.

Päivä oli jo illassa, aurinko pilvessä ja tuuli puhalteli, joten meillä ei ollut rantakeliä. Varalta mukaan otetut uimapuvut jäivät reppujen uumeniin. Voi vain kuvitella, miten hieno ranta on kuumalla kesäkelillä. Kelpaa siellä ottaa aurinkotuoleissa lämpösäteitä, pulahtaa välillä mereen tai vain kuljeskella pitkin hiekkarantaa.

Tuli mieleen, että miksi lähteä kesällä Välimeren rannoilla, jos lähempääkin löytyy paikka rantalomalle? Tiedä sitten, millaista rannalla on heinä- ja elokuun mahdollisilla helteillä?

Jäimme istuskelemaan rantabaariin kuten monet muutkin. Oranssit Aperol Spritz -cocktailit näyttivät olevan vielä suosiossa paikallisen oluen ohella.

Kävimme myös Hotel Victorian Café Grand -ravintolassa. Siellä oli hienostunut tunnelma flyygeleineen, valkoisine liljoineen ja taidenäyttelyineen. Sikareille oli oma menunsa, jolta löytyy näitä tupakkatuotteita hintaan 12–25 euroa.

Café Grand jatkaa brittiläistä kello viiden teen perinnettä. Sitä on tarjolla joka päivä alkaen klo 17.00 ja siihen sisältyy teen ja kahvin lisäksi erilaisia maukkaita suolaisia ja makeita herkkuja hintaan 10 €/henkilö. Nyt tyydyimme vain kakkukahveihin.

Hotel Victoria Pärnussa.

Grand Cafessa on menneen maailman tyyliä.

Pärnussa voi tutustua myös nykytaiteeseen Uue kunsti muuseumissa. Sen kokoelmissa on yli 600 esittävän taiteen teosta ja videoteekissä yli 2 000 dokumenttielokuvaa. Nykytaiteen museossa järjestetään kesäisin perinteisesti kansainvälinen alastontutkielmanäyttely Mies ja nainen (Mees ja naine).

Nykytaiteen museossa järjestetään myös Pärnun elokuvafestivaali, johon kuuluu myös kansainvälinen dokumenttielokuvien kilpailu (Pärnu rahvusvaheline dokumentaal- ja teadusfilmide festival). Ensi kesänä festivaalin ajankohta on 13.-26.7.2020.

Matkamme jatkuu Olustvereen ja Viljandiin.

 

Normaali

Koidula Park Kuninga- ja Ringi-katujen kulmauksessa Pärnussa on omistettu Lydia Koidulalle, Viron kansallisrunoilijalle.

Henkilö, Kirjailija, Puisto, Valokuva

Runoilijan puisto Pärnussa

Kuva