Vuonna 1964 valmistuneen museorakennuksen on suunnitellut Hilding Ekelund.
Jos olet taiteen ystävä ja kuljet Etelä-Pohjanmaalla, niin kannattaa poiketa Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseona toimivaan Nelimarkka-museoon Alajärvellä.
Eero Nelimarkka (1891–1977) tunnetaan parhaiten pohjalaista lakeutta kuvaavista maalauksistaan. Hän loi myös muotokuvia ajan vaikuttajista, perheenjäsenistään sekä pohjalaisemännistä ja -isännistä. Aiheina olivat lisäksi interiöörit, asetelmat, kaupunkikuvaelmat sekä uskonnolliset teemat.
Pariisi on Sesam
Museossa on kesällä 2015 esillä näyttely Pariisi on Sesam. Se koostuu Eero Nelimarkan (1891–1977) Ranskan opintomatkojen vaikutuksesta syntyneistä teoksista vuosilta 1912–1972. Oppimisen halu vei nuoren Nelimarkan 1910- ja 1920-lukujen Pariisiin alunperin Akseli Gallen-Kallelan neuvosta. Hän sai huoneen köyhille taiteilijoille rakennetusta ateljeekompleksista. Ensimmäinen matka toteutui lainarahoilla ja ilman ranskan kielen taitoa.
Museon mukaan ”Pariisin modernismin vaikutus Nelimarkan tuotantoon oli välitön ja näkyy sekä väriasteikossa että muotokielessä. Hän omaksui nuoruuden matkoillaan yksinkertaistamisen idean sekä varhaisrenessanssin mestareilta että Pariisin koulun taidesuuntauksista ja kehitti siitä oman kansantajuisemman keinonsa yksinkertaistaa.”
Eero Nelimarkka Lontoossa 1950-luvulla. Valokuva on esillä Nelimarkka-museossa.
On vaikuttavaa, miten köyhistä oloista lähtöisin oleva Nelimarkka loi itselleen arvostetun uran taiteilijana. Hän haki vaikutteita laajalti Euroopasta sekä myös Yhdysvalloista ja Israelista aikana, jolloin matkustaminen oli monin verroin vaikeampaa kuin nykyisin. Osan matkoista hän teki vaimonsa Saiman kanssa. Kaiken kaikkiaan Nelimarkka vietti ulkomailla yli kymmenen vuotta.
Per aspera ad astra
Museon pohjakerroksessa on huone, johon on koottu Nelimarkan esineistöä ja valokuvia taiteilijasta perheineen. Eero Nelimarkan atelierista löytyy kondiittorioppilaana olleen nuorukaisen reseptikirja, kirjeitä, paletti, maalausteline keskeneräisine muotokuvineen, keinutuoli, kirjoituskone, radio sekä paljon muuta.
Vaasassa köyhäintalossa syntyneen Nelimarkan tie arvostetuksi Pro Finlandia -mitalilla palkituksi taiteilijaksi ja professorin arvonimen saajaksi on ollut hankala.
Hänen mottonsa ”Vaikeuksien kautta voittoon – Per aspera ad astra” käy toteen näytetyksi, sillä hänen elämäntarinansa sisältää isän vararikon ja kuoleman mielisairaalassa, oman sairausjakson, asumisen erillään vaimosta ja lapsista pitkän aikaa, veljen ja pojan kaatumiset sodassa, taiteellisen työn kriisin ja Saima-vaimon kuoleman.
Taiteilijan paletti.
Eero Nelimarkka sai kuitenkin monipuolisen ja rikkaan elämän, yli 60-vuotta kestäneen taiteilijauran sekä haaveensa toteutettua: oman museon. Elämäntyö säilyy vireänä museon toiminnan kautta.
Näkymä museon pääsaliin, jossa on näytteillä Nelimarkan uskonnollisaiheisia maalauksia ja piirroksia.
Elämää lehdenmuotoisessa talossa
Uudempaa taidetta voi nähdä turkulaisen Jan-Erik Anderssonin Rakentaa asua ajatella -kutsunäyttelyssä. Se on esillä Nelimarkka-museossa 20.9.2015 saakka. Hauska yhteensattuma minulle on mennä synnyinseudulleen katsomaan nykyisen kotikaupungin taiteilijan töitä.
Nelimarkka-museon mukaan ”näyttelyn nimi on lainattu filosofi Martin Heideggerin esseestä, jossa pohditaan paikan ja tilan luonnetta sekä ihmisen halua olla tietyssä paikassa. Näyttelyn teokset ottavat kantaa ornamentiikan ja mielikuvituksellisemman arkkitehtuurin puolesta ja painottavat taiteellisen ajattelun osuutta kaupunkisuunnittelussa.”
Jan-Erik Andersson: Life on a Leaf Video Kiosk. Video-installaatio, 2010–2012. Nelimarkka-museo.
Näyttelyn pääteoksena on monikanavainen Life on a Leaf Video Kiosk -installaatio. Kioskin seinät ja katto on tehty talon rakentamisesta ylijääneistä materiaaleista. Installaatio esittää videoiden kautta Jan-Erik Anderssonin Life on a Leaf -talon rakennusprosessia.
Talo on Anderssonin yhdessä arkkitehti Erkki Pitkärannan kanssa suunnittelema lehdenmuotoinen omakotitalo ja kokonaistaideteos Turussa. Se on myös osa Anderssonin tohtorintutkintoa. Taiteilija osallistui myös konkreettisesti talon tekemiseen muun muassa tapetoimalla ja laatoittamalla.
Rakentamisen lisäksi voi videoilta myös seurata elämää talossa, joka ei ole standardien mukainen. Andersson on saanut kansainvälistä huomiota arkkitehtuuriin liittyvillä projekteillaan New York Timesia myöten.
Näyttelyssä nähdään myös kaksi tuhoa ja purkamista käsittelevää videota. The Destruction of Beauty -video esittää Sinisenä talona tunnetun jugendtalon purkua Turussa. Melkein itku tuli, kun näki kaivinkoneen kauhan rouhivan talokaunotarta. Nyt tilalla on mielikuvitukseton uusi kerrostalo.
Turkuuun sijoittuu myös The Destruction of Memories -video, joka kuvaa suositun lasten leikkipaikkaveistoksen purkamista Kupittaan puistossa.
Tuhoisuutta on esillä myös aseet ja sota -teemaisissa töissä. Ne ovat syntyneet Anderssonin kahdeksanvuotiaan Adrian-pojan sota- ja ase-aiheisten leikkien ja piirustusten kautta. Taiteilija on käyttänyt niiden figuureja sekä omia samantyyppisiä piirustuksiaan viidenkymmenen vuoden takaa. Tuloksena on yhteistyönä syntynyt iso seinänkokoinen teos War – taistelu isän ja pojan joukkojen välillä.
Teoksessa Meritaistelu aalloilla 103 – 309 Hz Anderssonin sota-aiheiset lapsuudenpiirustukset taistelevat kapteeni-isän rahtilaivoja vastaan.
Jan-Erik Anderssonin (s. 1954) tuotantoon kuuluu installaatioita, performansseja, julkisia taideteoksia, interaktiivisia mediateoksia sekä arkkitehtuuria.
Nelimarkka: Taide kuuluu jokaiselle
Eero Nelimarkka museonsa ovella. Oikealla olevan pronssipatsaan mallina on ollut Tove Jansson, kuvanveistäjä Viktor Janssonin tytär. Valokuva on esillä Nelimarkka-museossa.
Nelimarkka-museo on eräs varhaisimmista maaseudulle perustetuista taidemuseoista Suomessa. Se oli Nelimarkan toive kuten myös taidekoulun perustaminen. Hänen mukaansa taide kuuluu tasa-arvoisesti jokaiselle.
Museon perustajana oli Nelimarkan lisäksi vuonna 1945 perustettu säätiö, Nelimarkka-Rahasto. Säätiön hallitus osti taiteilijan isän Alajärven Pekkolan kylässä sijaitsevan kotitilan rakennuksineen vuonna 1961. Museorakennuksen perusosan suunnitteli arkkitehti, professori Hilding Ekelund. Avajaisia juhlittiin vuonna 1964.
Museon tehtävänä on välittää Eero Nelimarkkaan ja hänen taiteeseensa liittyvää tietoutta, asiantuntemusta ja tutkimusta sekä toteuttaa julkaisuja ja näyttelyitä. Toiminnassa on tärkeää taidekasvatus ja yhteistyö.
Museo järjestää säännöllisesti nykytaiteen näyttelyitä ja kansainvälisiä residenssiprojekteja.
Museon yhteydessä toimivassa taiteilijatalossa, Nelimarkka-residenssissä, ulkomaisilla taiteilijoilla on mahdollisuus työskennellä ja tutustua alueen ihmisiin. Museon alakerrassa on esillä heinäkuussa residenssitaiteilijana työskennelleen Mille Guldbeckin näyttely Keskusteluja Eeron kanssa 5.8.-27.9.
Residenssi tarjoaa työskentelytilat monille ulkomaisille taiteilijoille.
Museosta löytyy myös museokauppa Neljän markan putiikki ja Café Nelimarkka.
Eero Nelimarkan huvila, Villa Nelimarkka, avattiin yleisölle kesällä 2013.
Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseo
Nelimarkka-museo
Pekkolantie 123, 62900 Alajärvi
p. 06 557 2129
info@nelimarkka-museo.fi
www.nelimarkka-museo.fi
Nelimarkka-museossa voi käyttää museokorttia.
Parasta lähteä nyt 