Juhlapyhä, Juomakulttuuri, Kahvila, Museo, Tapahtuma, Teemapäivä

Pannu kuumana Päivin päivänä 16.6.2019

Päiveille järjestyi yksityistilaisuus niin Kahvimuseossa kuin Namia-kahvilassakin sunnuntaiksi sattuneena nimipäivänä.

Museon kukkakimpussa oli sopivasti päivänkakkaroita, Päivien omia nimikkokukkia.

Kaikkien Päivien yhteistä nimipäiväjuhlaa vietettiin sunnuntaina 16.6.2019. Paikkana oli Vilkkimäen Meijeri Liedossa.

Mukana juhlimassa oli noin 25 Päiviä muun muassa Turusta, Kaarinasta, Paimiosta, Helsingistä ja Tampereelta.

Ohjelmassa on Vilkkimäen Kahvimuseoon tutustumista Vilkkimäen Kahvimuseoyhdistys ry:n puheenjohtajan Seppo Louhivuoren opastuksella, hyvinvointivalmentaja Päivi Niemen juhlapuhe, kahvit Päivi-leivoksineen ja kuulumisten vaihtoa.

Päivi Fagerström ja Päivi Leinonen, Päivi-puuhanaiset, toivottivat juhlijat tervetulleiksi. Nimipäivälahjaksi saimme nostalgiset kukkakimppukortit sekä purkillisen sitruunan- ja appelsiininmakuista vihreää teetä, joka on peräisin Päivi Harttusen Camellia-kaupasta.

Nimipäiväkortti ja purkillinen teetä odotti nimipäiväsankarittaria.

Tärkeät sanat: kyllä ja ei

Tämän vuoden juhlapuhuja, hyvinvointivalmentaja Päivi Niemi antoi elämänohjeita kaimoilleen.

Muun muassa tunnetaidoista ja rajoista kirjojakin kirjoittanut Päivi Niemi muistutti juhlapuheessa kaimoilleen, että on tärkeää valita ja elää sellaista elämää, joka tuntuu itselle hyvältä. Muut ihmiset voivat helposti neuvoa, kuinka meidän pitäisi olla ja elää. Moni elääkin säästöliekillä. Omia rajojaan pitää kunnioittaa. Tärkeitä sanoja ovat kyllä ja ei. Kyllä-sana sopii asioihin, jotka voivat auttaa ja jotka sopivat itselle. Ei-sana on käyttökelpoinen rajojen määrittelyyn.

Passion-leivos Päiveille

Maistuvat leivokset loihti tällä kertaa Kahvila Namia, joka toimii samassa rakennuksessa kuin Vilkkimäen kahvimuseo. Päivi-leivoksen reseptin kehitti vuoden 2017 juhlaan Päivi leipoo -blogia pitävä Päivi Salonen. Reseptistä oli kaksi versiota: keltainen aurinkoinen passion-leivos ja Suomi 100 -teemaan liittyvä mustikkaleivos.

Tänä vuonna päivit herkuttelivat keltaisella nimikkoleivoksellaan.

Kaikkea kahvista

Vilkkimäen Kahvimuseossa on kaikkea kahvista.

Museosta ja sen kokoelmista kertoi Seppo Louhivuori Päivi Niemelle ja muille nimipäiväänsä juhliville.

Tämän vuoden heinäkuussa viisi vuotta täyttäneen Vilkkimäen Kahvimuseon hyllyiltä ja vitriineistä löytyy laaja kahviaiheinen kokoelma. Mukana on runsaasti kahvipakkauksia, kahvipakettien mukana olleita keräilykuvia, erilaisia kahvipannuja ja -myllyjä, prännäreitä, kahvikuppeja ja muuta esineistöä.

Pula-ajan vastikkeet, korvikkeet, sikuri, kahvin lisäkkeet ja toppasokerikin tulevat tutuiksi museossa kävijöille. Ikkunan edessä kasvaa aito kahvipensas.

Yhdistyksen kannatuskirppikseltä voi ostaa kotiin viemiseksi vaikka vanhan kahvipurkin. Minä löysin sieltä pienenpienen kaatimen, aivan turhanpäiväisen ostoksen, mutta se oli niin söpö.

Museota ylläpitää Vilkkimäen Kahvimuseoyhdistys ry, jonka tarkoituksena on tutustuttaa keräilijöitä toisiinsa, kerätä ja jakaa kahvitietoutta, harjoittaa tutkimus- ja julkaisutoimintaa ja ylläpitää kahvimuseota.

Silloin joskus kahvi nautittiin lautaselta ja sokeripalan läpi ryystäen.

Kopi Luwak -kahvi on peräisin Indonesiasta. Kopi tarkoittaa kahvia ja sana Luwak musankia eli sivettikissaa. Kopi Luwakia pidetään maailman kalleimpana kahvina. Satojen eurojen kilohinta selittyy prosessilla: pavut kulkevat sivettikissojen ruoansulatuselimistön läpi ennen tavanomaista käsittelyä

Kahvimuseo on avoinna maanantaista perjantaihin klo 8.30–16.00 ja kesälauantaisin klo 10.00-15.00. Kahvila Namia on auki samoihin aikoihin. Museo on avoinna myös sopimuksen mukaan.

Päiveillä on monia lempinimiä

Nimipäivillä oli puhetta Päivien lempinimistä. Niitä on melkoinen joukko, muun muassa Päiski, Päissy, Päivikki, Päivänsäde, Päkä, Pände, Päppäräinen, Päpsy, Päpsyli, Päpäräzzi, Pärde, Päre, Päxy, Pöppö, Späge, Spärsky. Niitä on Päivi Fagerstömin kokoamassa listalla kaikkiaan yli 80.

Itse sain ystävältäni Biitulta lempinimen Paavo, josta en yhtään tykännyt – pojan nimestä!

Jos et ole vielä mukana Facebookin Parhaita Päiviä -ryhmässä, niin liity siihen. Näin pysyt ajan tasalla ensi vuoden nimipäivien suhteen.

Päivit potretissa. Kuva: Seppo Louhivuori.

Meijerirakennuksessa on toiminut aikoinaan myös Valion juustola, jossa on kehitetty Aura-sinihomejuusto vuonna 1935. Nykyisin Auraa valmistetaan Äänekoskella.

Normaali
Henkilö, Luonto, Tapahtuma, Teemapäivä

Meillä kaikilla oli niin mukavaa – Päivin nimipäivä 16.6.2018

Kapris, pyörökapris, kukkii kasvitieteellisen puutarhan kasvihuoneissa, joihin oli myös mahdollisuus tutustua.

Päivien päivää vietettiin Turun yliopiston kasvitieteeellisessä puutarhassa mainiossa säässä ja seurassa.

Kaikkien Päivi-nimisten omaa juhlapäivää vietettiin aurinkoisena ja lämpimänä lauantaipäivänä kesäisen kauniissa ja vehreässä ympäristössä, olihan tapahtumapaikaksi valittu Turun yliopiston kasvitieteellinen puutarha Ruissalossa, Turussa.

Me, noin kaksikymmentä juhlijaa, kokoonnuimme Cafe Vanhan Tammen yhteydessä olevaan luentosaliin. Yksi kokoonkutsujista, Päivi Fagerström, toivotti Päivit tervetulleiksi ja kertoi tilaisuuden juurista: pienen Päivi-porukan nimipäivistä on kasvanut hiukan isommat kekkerit jo toista kertaa. Viime vuonnahan kokoonnuttiin Suomi 100 -juhlavuoden hengessä ja mukana oli puolensataa nimipäiväsankaria. Toisena organisaattorina on Päivi Leinonen.

Päivi Fagerström toivotti kaikki Päivit tervetulleiksi.

Telkät, lumpeet ja muut luonnon ihmeet

Tutustuimme aluksi puutarhaan noin tunnin ajan. Siinä ehti tehdä vain pienen katselukierroksen. Puutarhan ulkoalue on kooltaan noin 23 hehtaaria ja siellä kasvaa yli 3 000 kasvilajia ja -lajiketta. Ulkopuutarha on auki vuoden ympäri ja sieltä löytyy kukkivia kasveja huhtikuulta marraskuulle.

Monet meistä pysähtyivät itämaisen lammen luokse, jossa telkkäemo uiskenteli muutaman poikasensa kanssa. Pikkutelkät olivat suloisia höyhenpalleroita, jotka touhusivat emonsa ympärillä ja vähän kauempanakin ottaen välillä nopeita spurtteja.

Toisena erityisesti houkuttelevana kohteena olivat lummelammet valkoisine ja vaaleanpunaisine kukkineen.

Itämainen lampi on rehevä keidas kasvitieteellisessä puutarhassa.

Passionleivos Päiveille

Palasimme takaisin saliin nauttimaan kahvitarjoilusta Päivi-leivoksineen. Tänä vuonna leivos oli keltainen, aurinkoinen passionleivos koristeenaan päivänkakkara. Ohjeen on kehittänyt Päivi leipoo -blogin pitäjä.

Outoa olla Päivien ympäröimänä

Juhlapuheen piti toimittaja ja teatteriohjaaja, ”radiosta tuttu” Päivi Istala. Hän kertoi muun muassa suhteestaan nimeensä. Hänen lapsuudessaan ja nuoruudessaan se oli harvinainen; hän oli luultavasti koulukaupunkinsa Kokkolan ainut Päivi.

Päivi Istala tivasi äidiltään selityksiä outoon nimeensä. Ne liittyvät Päivin, kevään lapsen syntymäaikaan, päivän pitenemiseen sekä hänen äitinsä ihaileman Saima Harmajan runoon Ensimmäinen kevätpäivä.

Kovin erilainen suhde oli siis juhlapuhujallamme nimeensä kuin meillä 1960-luvun Päiveillä, joilla oli useampia kaimoja luokallaan ‒ jopa 5‒7 Päiviä. Opettajan piti ottaa käyttöön lempinimiä sekaannusten välttämiseksi.

Istalaa helpotti vasta opiskeluvuosina Helsingissä, kun hän tutustui toiseen samannimiseen, joka oli Päivi Paunu, sittemmin tunnettu laulaja.

Juhlapuhuja Päivi Istala kertoi muisteluja omaan nimeensä liittyvistä tuntemuksista vuosien varrelta.

Päivit kuuntelevat Päiviä. Edessä oikealla sinisessä mekossa Päivi Leinonen.

Tango Päiveille?

Muuten mainiona lauluntekijänä pitämälleen Göstä Sundqvistille Päivi Istala ei anna anteeksi tämän Poika nimeltä Päivi -laulua. ”Miten kohtalo voikaan olla näin julma,” kysyi puhujamme toivottuaan vuosikausia kaunista nimikkolaulua.

Mutta kukapa toteuttaisi Päivi Istalan ja varmaan meidän muidenkin toiveen omasta laulusta, mieluiten tangosta? Tässsäpä haastetta biisinikkareille, hyvin ehtii vielä vaikka ensi vuoden juhliin.

Hyvvee matkoo vuan

Lopuksi Päivi Istala esitti Heli Laaksosen runon Itäse ihmise – sellainen hän on itsekin, syntyisin Imatralta.

Itäse ihmise,
kui hee ollenka mailmas pärjäävä?
Hee jättävä syräme avame kynnysmato al,
nii et tiäl saak näkky.
Ei hee murhetu
ei hee hualetu
ei hee pelkkä;
sanova vaa:
Ee kun hyvvee matkoo vuan.
Oot kuun valon kanssa kulun piällä.
Mikä heit vaiva.
Ei mee krymppy ottas syntyne oikken käsitet,
et jolla o ain valop pääl.

Hän kävi myös läpi Wikipediasta löytyvän listan tunnetuista Päiveistä, joissa on muun muassa poliitikkoja, taiteilijoita, urheilijoita, tiedenaisia ja johtajia. Listasta löytyy myös Päivi Istala.

Päivi Istalan juhlapuhe löytyy Facebookin Parhaita Päiviä -sivulta. Siellä on muuten jo yli 300 tykkääjää.

Päivit kokoontuivat yhteispotrettiin. Kuva: Lauri Poutanen.

Ristivetoa ja lempinimiä

Puheen ja sen jatko-osien jälkeen kuulimme hiukan Päivin 1960- ja 1970-lukujen taitteessa toimittaman Ristivetoa-ohjelman mielenkiintoisista vaiheista. Ohjelmalla saattaa olla jotakin tekemistä sen kanssa, että vuosi 1969 oli Päivi-nimen huippuvuosi, jolloin se oli suosituin nimi alle 10-vuotiaiden tyttöjen keskuudessa.

Loppukeskustelussa tuli esiin myös niitä Päivien lempinimiä: muun muassa Bäki, Päbä ja Pällä.

Saimme myös ideoita tuleviksi Päivi-tuotteiksi, muun muassa kangaskassi päivänkakkarapainatuksella; viime vuonna saimme putkihuivin ja tänä vuonna puuhelmistä tehdyn rannerenkaan.

Päivit saivat muistoksi puuhelmistä kootun rannekorun, jonka on suunnitellut ja toteuttanut Päivi Leinonen.

Kävi myös ilmi, että etunimestämme on myös yrityksen nimeksi, esimerkkinä vaikkapa Päivin Grilli ja Päivin Liikenne Oy. Tiedätkö muita?

Kaikesta ulkona kävelemisestä ja puhumisesta tulikin nälkä ja osa Päiveistä suuntasi meren rantaan Ruissalon Telakalle Sergio´s al Mare -ravintolaan pizzalle.

Tapaamisiin ensi vuonna?

Kiitokset kaikille mukana olleille, erityisesti juhlapuhujallemme Päivi Istalalle. Jäämme nyt sitten odottamaan ensi vuoden juhlia ‒ nyt vain keksimään päivimäisiä ideoita.

Vuoden 2017 nimipäiväjuhlista voit lukea täältä.

Normaali