Matkakertomus, Matkakohde, Taiteilija

Taidetta Bongan linnassa

Bongan linna löytyy Loviisan kirkon lähettyviltä osoitteesta Linnankuja 1 (sisäänkäynti Lukkarinkujalta).

Bongan linna löytyy Loviisan kirkon lähettyviltä osoitteesta Linnankuja 1 (sisäänkäynti Lukkarinkujalta).

Bongan linna on mielenkiintoinen käyntikohde Loviisassa kaikille taiteen ystäville.

Bongan linnassa voi tutustua kuvataiteilija, kirjailija ja animaatio-elokuvaohjaaja Riitta Nelimarkan taiteeseen. Vuosina 1904‒1906 arkkitehti Th. Hjeltin suunnitelmien mukaan rakennettu jugendlinna on muutettu myöhemmin uusklassillisuutta ja funkista myötäileväksi palatsiksi. Vuonna 1987 linnan omistajiksi tuli taiteilijapariskunta Riitta Nelimarkka ja Jaakko Seeck ja sitä on kunnostettu vanhaa kunnioittaen.

Bongan linnassa on yksityistiloja, ateljee ja galleria. Bongassa on esillä yli 200 Nelimarkan työtä noin 30 vuoden ajalta. Linna on avoinna muutamina kesäisinä päivinä, mutta ryhmiä otetaan vastaan ympäri vuoden sopimuksen mukaan.

Kävin Bongassa Loviisan Wanhat Talot -tapahtumaviikonloppuna, jolloin taiteilija oli itsekin paikalla. Avoinna oli linnan alakerta, galleria oli suljettuna.

Bongan linnan työtiloja.

Taiteilija, professori Riitta Nelimarkka.

Taiteilija, professori Riitta Nelimarkka.

Riitta Nelimarkan monipuolisessa tuotannossa on muun muassa grafiikkaa, animaatioita, videoita, maalauksia, taide- ja runokirjoja, valokuvia sekä taidetekstiilejä. Hän on pitänyt kymmeniä näyttelyitä Suomessa ja ulkomailla.

Riitta Nelimarkalle myönnettiin professorin arvonimi vuonna 2008.

Animaatioklinikka (Suomen Animaationtekijät ry:n yhdistys) puolestaan myönsi hänelle vuonna 2015 arvonimen Animaation sankari ansiokkaasta toiminnasta animaation saralla.

Animaatioklinikan sanoin: ”Riitta Nelimarkka ohjasi ja toteutti yhdessä Jaakko Seeckin kanssa ensimmäisen suomalaisen pitkän animaatioelokuvan Seitsemän veljestä vuonna 1979. Elokuvaa työstettiin viisi vuotta, ja se koostui noin 450 kohtauksesta. Lisäksi hän on tehnyt useita muita animaatio-elokuvia.”

Riitta Nelimarkan työt ovat usein isoja ja hyvin värikkäitä: paljon keltaista, punaista, oranssia, pinkkiä, turkoosia ja sinistä.

Maalausten rinnalla on villareliefejä sekä sekatekniikalla tehtyjä fotomontaaseja.

Riitta Nelimarkka on nimekkään eteläpohjalaistaiteilijan, professori Eero Nelimarkan (1891‒1977) pojantytär. Nelimarkkojen yhteisnäyttely on ollut esillä  Nelimarkka-museossa Alajärvellä sekä Joensuussa.

Olen kirjoittanut aikaisemmin Nelimarkka-museosta sekä siellä pidetystä Kaarina Heikinheimon näyttelystä.

Bongan linnan olohuone,

 

Tauluja ja tekstiilejä.

 

Pöytä pilareilla

 

Siveltimiä

 

Sisäätuloaula.

Sisäätuloaula.

Somistettu hirvi

Antiloopin pää.

Bongan linnan alakerran tilojen sisustus oli mielenkiintoinen yhdistelmä vanhaa ja uutta, täytettyjä eläinten päitä ja taidetta.

Valokuvista päätellen Bongan linnan isäntäpari on itse ampunut ainakin osan eläimistä.

Sisustuksen yksityiskohtina olivat myös seinillä roikkuvat puvut ja hatut sekä kirjat, valokuvat ja dokumentit.

 

 

 

Normaali
Matkakohde, Museo, Näyttely

Lumottuja veistoksia Alajärvellä

Satumetsää?

Satumetsää?

Nelimarkka-museossa on esillä Kaarina Heikinheimon Lumous-näyttely.

Nelimarkka-museossa on nähtävillä veistoksia, joiden materiaaleina ovat pääasiassa pellava, kupari, teräs ja lasi ja runkona usein rautakehikko. Isokokoisten teosten valmistuminen saattaa kestää kuukausia.

Kranssin kukat ovat virkattuja.

Kranssin kukat ovat virkattuja.

Näyttelyssä yhdistyvät teemat lumous ja kruunajaiset. Esillä onkin useita isokokoisia kransseja. Väreissä on voimakasta punaista, oranssia, violettia, sinistä, mutta toisaalta myös vaaleampia sävyjä.

Kannustusta jo kotoa

Kaarina Heikinheimo veistoksineen.

Kaarina Heikinheimo veistoksineen.

Poikkesimme Nelimarkka-museossa heinäkuun lopussa pikavisiitillä, mutta ehdimme katsomaan näyttelyn teokset ja hetken juttelemaan paikalla olleen taiteilijan kanssa.

Kaarina Heikinheimo on asunut lapsuudessaan viisivuotiaaksi asti Alajärvellä.

Hänen isänsä oli kunnanlääkäri Martti Heikinheimo, joka oli itsekin kiinnostunut taiteesta, tunsi Eero Nelimarkan ja ostikin tämän teoksia.

Jo pienenä piirtämisestä innostunut Kaarina sai konkreettista tukea isältään ‒ kunnanlääkäri kuulemma teroitti ruokatunnillaan tyttärensä värikynät.

Sanallistakin kannustusta tuli.
‒Ihan kuin Åström, sanoi isä tyttären piirroksia katsellessaan. Vertailukohteena lienee ollut taidemaalari Werner Åström, joka asui 1920-luvun alussa Etelä-Pohjanmaalla.

Heikinheimojen perhe muutti sittemmin Vaasaan, jossa taiteilija edelleenkin asuu. Kosketus Alajärveen on säilynyt saaressa olevan kesämökin kautta.

Kaarina Heikinheimon taiteilijanuraa on kestänyt jo yli 50 vuotta. Hänellä on ollut lukuisia yksityis- ja yhteisnäyttelyitä ja hänen teoksiaan on hankittu useisiin kotimaisiin ja ulkomaisiin julkisiin rakennuksiin, esimerkiksi Vaasan kaupungin ja yliopiston kokoelmiin.

Hän on tehnyt myös useita kirkkotekstiilejä.

 

Sininen kranssi

 

Vaalea kranssi

 

Sininen neliö

Herkkää ja vahvaa.

Herkkää ja vahvaa.

Kuparinen kranssi

Toisena taiteilijana Mari Hallapuro

Nelimarkka-museossa on esillä myös toisen Alajärveltä kotoisin olevan taiteilijan töitä. Mari Hallapuron grafiikantyöt ovat pienikokoisia ja yksityiskohtaisia teoksia, joiden synkkiäkin aiheita lähestytään huumorin keinoin. Hän tuo esiin ajan kulumista ja katoavaisuutta.

Kaarina Heikinheimon Lumous-tekstiilitaidenäyttely sekä museon alakerran näyttelytilassa esillä oleva Mari Hallapuron Alinen-grafiikkanäyttely ovat avoinna 4.9.2016 saakka.

Normaali
Matkakertomus, Museo

Nelimarkka loi oman nimikkomuseonsa Alajärvelle

Vuonna 1964 valmistuneen museorakennuksen on suunnitellut Hilding Ekelund.

Vuonna 1964 valmistuneen museorakennuksen on suunnitellut Hilding Ekelund.

Jos olet taiteen ystävä ja kuljet Etelä-Pohjanmaalla, niin kannattaa poiketa Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseona toimivaan Nelimarkka-museoon Alajärvellä.

Eero Nelimarkka (1891–1977) tunnetaan parhaiten pohjalaista lakeutta kuvaavista maalauksistaan. Hän loi myös muotokuvia ajan vaikuttajista, perheenjäsenistään sekä pohjalaisemännistä ja -isännistä. Aiheina olivat lisäksi interiöörit, asetelmat, kaupunkikuvaelmat sekä uskonnolliset teemat.

Pariisi on Sesam

Museossa on kesällä 2015 esillä näyttely Pariisi on Sesam. Se koostuu Eero Nelimarkan (1891–1977) Ranskan opintomatkojen vaikutuksesta syntyneistä teoksista vuosilta 1912–1972. Oppimisen halu vei nuoren Nelimarkan 1910- ja 1920-lukujen Pariisiin alunperin Akseli Gallen-Kallelan neuvosta. Hän sai huoneen köyhille taiteilijoille rakennetusta ateljeekompleksista. Ensimmäinen matka toteutui lainarahoilla ja ilman ranskan kielen taitoa.

Museon mukaan ”Pariisin modernismin vaikutus Nelimarkan tuotantoon oli välitön ja näkyy sekä väriasteikossa että muotokielessä. Hän omaksui nuoruuden matkoillaan yksinkertaistamisen idean sekä varhaisrenessanssin mestareilta että Pariisin koulun taidesuuntauksista ja kehitti siitä oman kansantajuisemman keinonsa yksinkertaistaa.”

Nelimarkka Lontoon matkalla 1950-luvulla.

Eero Nelimarkka Lontoossa 1950-luvulla. Valokuva on esillä Nelimarkka-museossa.

On vaikuttavaa, miten köyhistä oloista lähtöisin oleva Nelimarkka loi itselleen arvostetun uran taiteilijana. Hän haki vaikutteita laajalti Euroopasta sekä myös Yhdysvalloista ja Israelista aikana, jolloin matkustaminen oli monin verroin vaikeampaa kuin nykyisin. Osan matkoista hän teki vaimonsa Saiman kanssa. Kaiken kaikkiaan Nelimarkka vietti ulkomailla yli kymmenen vuotta.

Per aspera ad astra

IMG_1541

Museon pohjakerroksessa on huone, johon on koottu Nelimarkan esineistöä ja valokuvia taiteilijasta perheineen. Eero Nelimarkan atelierista löytyy kondiittorioppilaana olleen nuorukaisen reseptikirja, kirjeitä, paletti, maalausteline keskeneräisine muotokuvineen, keinutuoli, kirjoituskone, radio sekä paljon muuta.

IMG_1552Vaasassa köyhäintalossa syntyneen Nelimarkan tie arvostetuksi Pro Finlandia -mitalilla palkituksi taiteilijaksi ja professorin arvonimen saajaksi on ollut hankala.

Hänen mottonsa ”Vaikeuksien kautta voittoon – Per aspera ad astra” käy toteen näytetyksi, sillä hänen elämäntarinansa sisältää isän vararikon ja kuoleman mielisairaalassa, oman sairausjakson, asumisen erillään vaimosta ja lapsista pitkän aikaa, veljen ja pojan kaatumiset sodassa, taiteellisen työn kriisin ja Saima-vaimon kuoleman.

Taiteilijan paletti.

Taiteilijan paletti.

Eero Nelimarkka sai kuitenkin monipuolisen ja rikkaan elämän, yli 60-vuotta kestäneen taiteilijauran sekä haaveensa toteutettua: oman museon. Elämäntyö säilyy vireänä museon toiminnan kautta.

Näkymä museon pääsaliin, jossa on näytteillä Nelimarkan uskonnollisaiheisia maalauksia ja piirroksia.

Näkymä museon pääsaliin, jossa on näytteillä Nelimarkan uskonnollisaiheisia maalauksia ja piirroksia.

Elämää lehdenmuotoisessa talossa

Uudempaa taidetta voi nähdä turkulaisen Jan-Erik Anderssonin Rakentaa asua ajatella -kutsunäyttelyssä. Se on esillä Nelimarkka-museossa 20.9.2015 saakka. Hauska yhteensattuma minulle on mennä synnyinseudulleen katsomaan nykyisen kotikaupungin taiteilijan töitä.

Nelimarkka-museon mukaan ”näyttelyn nimi on lainattu filosofi Martin Heideggerin esseestä, jossa pohditaan paikan ja tilan luonnetta sekä ihmisen halua olla tietyssä paikassa. Näyttelyn teokset ottavat kantaa ornamentiikan ja mielikuvituksellisemman arkkitehtuurin puolesta ja painottavat taiteellisen ajattelun osuutta kaupunkisuunnittelussa.”

Jan-Erik Andersson: Life on a Leaf Video Kiosk. Video-installaatio, 2010–2012. Nelimarkka-museo.

Jan-Erik Andersson: Life on a Leaf Video Kiosk. Video-installaatio, 2010–2012. Nelimarkka-museo.

Näyttelyn pääteoksena on monikanavainen Life on a Leaf Video Kiosk -installaatio. Kioskin seinät ja katto on tehty talon rakentamisesta ylijääneistä materiaaleista. Installaatio esittää videoiden kautta Jan-Erik Anderssonin Life on a Leaf -talon rakennusprosessia.

Talo on Anderssonin yhdessä arkkitehti Erkki Pitkärannan kanssa suunnittelema lehdenmuotoinen omakotitalo ja kokonaistaideteos Turussa. Se on myös osa Anderssonin tohtorintutkintoa. Taiteilija osallistui myös konkreettisesti talon tekemiseen muun muassa tapetoimalla ja laatoittamalla.

Rakentamisen lisäksi voi videoilta myös seurata elämää talossa, joka ei ole standardien mukainen. Andersson on saanut kansainvälistä huomiota arkkitehtuuriin liittyvillä projekteillaan New York Timesia myöten.

Näyttelyssä nähdään myös kaksi tuhoa ja purkamista käsittelevää videota. The Destruction of Beauty -video esittää Sinisenä talona tunnetun jugendtalon purkua Turussa. Melkein itku tuli, kun näki kaivinkoneen kauhan rouhivan talokaunotarta. Nyt tilalla on mielikuvitukseton uusi kerrostalo.

Turkuuun sijoittuu myös The Destruction of Memories -video, joka kuvaa suositun lasten leikkipaikkaveistoksen purkamista Kupittaan puistossa.

Tuhoisuutta on esillä myös aseet ja sota -teemaisissa töissä. Ne ovat syntyneet Anderssonin kahdeksanvuotiaan Adrian-pojan sota- ja ase-aiheisten leikkien ja piirustusten kautta. Taiteilija on käyttänyt niiden figuureja sekä omia samantyyppisiä piirustuksiaan viidenkymmenen vuoden takaa. Tuloksena on yhteistyönä syntynyt iso seinänkokoinen teos War – taistelu isän ja pojan joukkojen välillä.

Teoksessa Meritaistelu aalloilla 103 – 309 Hz Anderssonin sota-aiheiset lapsuudenpiirustukset taistelevat kapteeni-isän rahtilaivoja vastaan.

Jan-Erik Anderssonin (s. 1954)  tuotantoon kuuluu installaatioita, performansseja, julkisia taideteoksia, interaktiivisia mediateoksia sekä arkkitehtuuria.

Nelimarkka: Taide kuuluu jokaiselle

Eero Nelimarkka museonsa ovella. Oikealla olevan pronssipatsaan mallina on ollut Tove Jansson, kuvanveistäjä Viktor janssonin tytär.

Eero Nelimarkka museonsa ovella. Oikealla olevan pronssipatsaan mallina on ollut Tove Jansson, kuvanveistäjä Viktor Janssonin tytär. Valokuva on esillä Nelimarkka-museossa.

Nelimarkka-museo on eräs varhaisimmista maaseudulle perustetuista taidemuseoista Suomessa. Se oli Nelimarkan toive kuten myös taidekoulun perustaminen. Hänen mukaansa taide kuuluu tasa-arvoisesti jokaiselle.

Museon perustajana oli Nelimarkan lisäksi vuonna 1945 perustettu säätiö, Nelimarkka-Rahasto. Säätiön hallitus osti taiteilijan isän Alajärven Pekkolan kylässä sijaitsevan kotitilan rakennuksineen vuonna 1961. Museorakennuksen perusosan suunnitteli arkkitehti, professori Hilding Ekelund. Avajaisia juhlittiin vuonna 1964.

Museon tehtävänä on välittää Eero Nelimarkkaan ja hänen taiteeseensa liittyvää tietoutta, asiantuntemusta ja tutkimusta sekä toteuttaa julkaisuja ja näyttelyitä. Toiminnassa on tärkeää taidekasvatus ja yhteistyö.

Museo järjestää säännöllisesti nykytaiteen näyttelyitä ja kansainvälisiä residenssiprojekteja.
Museon yhteydessä toimivassa taiteilijatalossa, Nelimarkka-residenssissä, ulkomaisilla taiteilijoilla on mahdollisuus työskennellä ja tutustua alueen ihmisiin.  Museon alakerrassa on esillä heinäkuussa residenssitaiteilijana työskennelleen Mille Guldbeckin näyttely Keskusteluja Eeron kanssa 5.8.-27.9.

IMG_1568

Residenssi tarjoaa työskentelytilat monille ulkomaisille taiteilijoille.

Museosta löytyy myös museokauppa Neljän markan putiikki ja Café Nelimarkka.

Eero Nelimarkan huvila, Villa Nelimarkka, avattiin yleisölle kesällä 2013.

Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseo
Nelimarkka-museo
Pekkolantie 123, 62900 Alajärvi
p. 06 557 2129
info@nelimarkka-museo.fi
www.nelimarkka-museo.fi

Nelimarkka-museossa voi käyttää museokorttia.

Normaali