Hyvästi, marraskuu!

Taustalla mustaa graniittia taiteilija Manno Kalliomäen hautamuistomerkistä Turun vanhalla hautausmaalla.

Hei, vaan, marraskuu. Oli mukava tavata, mutta vielä mukavampaa on toivottaa sinulle hyvää matkaa menneisiin kalenteripäiviin.

Sinussa oli kolmekymmentä pimeähköä ja sateista päivää yhä lyhenevin valoisin ajoin. Alussa päivän pituus oli Turussa 8 tuntia 33 minuuttia ja tänään enää 6 tuntia 20 minuuttia.

Ensimmäinen päiväsi oli vuoden 305. päivä ja tänään on vuoden 334. päivä. Jäljellä on 31 päivää tätä vuotta, joka jää historiaan luonnehdinnalla annus horribilis, kauhea vuosi.

Tapaamme taas vuoden päästä. Toivottavasti se on meille kaikille normaalimpaa aikaa. Onkohan korona silloin vain muistoissamme vai vieläkö se piinaa meitä?

Tässä kuussa olen pysytellyt tiiviisti kotona, päivällä etätöissä ja iltaisin vapaa-ajalla. Kerran kävin naapurikaupungissa Raisiossa vanhempia tapaamassa, muutaman kerran työpaikalla, Turun pääkirjastossa ja joissakin keskustan kaupoissa, satunnaisesti lähikaupassa, pari–kolme kertaa viikossa uimahallissa, kävelemässä muun muassa vanhalla hautausmaalla, kaksi kertaa ystävän luona ja kerran taidemuseossa. Kaikki mahtuu seitsemän kilometrin ja suurimmalta osin kolmen kilometrin säteelle.

Matkalle tekisi mieli, sitä ei voi kieltää. Olen reissannut vain ajatuksissani, katsellut aikaisempien matkojen valokuvia. Viime joulukuussa kirjoitin postauksen otsikolla Missä kuljin kerran vuonna 2019? Aion tehdä vastaavan postauksen tästä vuodesta, joskin siitä tulee paljon lyhyempi tarina.

Nyt voi matkustaa lähinnä ajatuksissaan. Onneksi siihen on vielä mahdollisuuksia.

Siirtykäämme joulukuuhun, pimeään, mutta kynttilöiden ja muiden valopilkkujen sekä lämpimien mietteiden kirkastamaan vuoden viimeiseen kuukauteen. Iloa ja valoa sinulle, lukijani.

Kuva S. Hermann & F. Richter Pixabaystä.

Taas blogataan

Kuva: Wokandapix Pixabaystä.

Marraskuu mataa, mutta sujuisiko se paremmin kirjoittamalla, bloggaamalla?

Onkohan marraskuulla ystäviä? Aika monen mielestä vuoden yhdestoista kuukausi on kylmä, pimeä, synkkä, märkä ja raskas. Vielä eivät joulun valot sitä valaise. Nyt lisärasitusta tuo koronatilanne, jolloin sosiaalisen etäisyyden pitäminen on hyve.

Marraskuu ei liene tänä vuonna seesteinen Yhdysvalloissakaan. Siellä osa ihmisistä keskittää energiansa aiempien vuosien tapaan kirjoittamiseen. Vuonna 1999 alkanut kirjoitushaaste National Novel Writing Month (NaNoWriMo) on kasvanut maailmanlaajuiseksi tapahtumaksi. Tavoitteena on kirjoittaa marraskuun aikana 50 000 sanan romaani. Aluksi mukana oli 21 kirjoittajaa. Nyt osallistujien määrä on satoja tuhansia eri puolilla maailmaa. NaNoWriMo onkin maailman suurin kirjoitustapahtuma.

Romaaninkirjoitushaaste on saanut rinnalleen muita vastaavia tapahtumia muun muassa tietokirjoittamisen, näytelmäkirjoittamisen ja piirtämisen saralla.

Myös bloggaajille oli oma kisansa marraskuun ajaksi eli National Blog Posting Month (NaBloPoMo), joka oli aikansa voimissaan BlogHer-sivuston aktivoimana. Sittemmin muut sosiaalisen median ryhmät ottivat tehtävän itselleen. Nyt nämäkin aktivointiryhmät ovat hiipuneet.

Viisi marraskuuta blogaten

Olen tarttunut bloggaushaasteeseen viitenä vuotena vaihtelevalla menestyksellä. Joka päivä en suinkaan kirjoita pitkää postausta, vaan välillä jaan vain yhden valokuvan tai matkailuun liittyvän lainatun tekstin.

Viime marraskuussa kirjoitin muun muassa Hangon ja Tallinnan elokuvafestivaaleista, kirjakauppiaan elämästä Skotlannissa, valokuvaajasta matkoilla ja keittiössä (Caj Bremer), teatterista ja katutaiteesta Lontoossa, Sutherlandiin, Skotlannin Ylämaille sijoittuvasta Edie-elokuvasta, Lontoon vihreästä keitaasta Holland Parkista, Täältä tullaan, Eurooppa! -kirjasta, Lontoon pubeista, reissunaisista, Mujista, Vaelluksia Italiassa – Vuoden matkakirja 2019 ja 500 postauksen täyttymisestä.

Tässä kuussa kirjoittanen paljon paikallisista eli turkulaisista asioista ja tapahtumista sekä muutamasta matkakirjasta. Saatan myös muistella menneitä matkoja ja luoda katsauden toivorikkaasti vuoden 2021 tapahtumiin.

Action for Happiness -organisaation julkaisemassa kalenterissa alkanut kuukausi on nimetty mahdollisuuksien marraskuuksi. Ottakaamme se sellaisena.

Kuva: Action for Happiness.

 

Twitter-tuttuni Sirkku Vahtera kirjoittelee silloin tällöin hänelle tarjotuista sanoista pienen runon. Tänään ehdotin sanaksi tietysti marraskuuta ja näin Sirkku sanaili:

”Marraskuu on kuoleman kuukausi.
Anna siis kaiken tarpeettoman
nukkua ikiuneen ja pitäydy siinä,
mikä on tärkeää:
Lämpimissä sanoissa,
kohtaavassa kosketuksessa
ja armollisuudessa
ensisijaisesti itseäsi kohtaan.”

Tämähän on hieno evästys. Pitäytykäämme bloggaamisessa, jos se on tärkeää, mutta olkaamme itsellemme armollisia, jos haasteeseen vastaaminen ei onnistu joka päivä.

Toisaalta, Action for Happiness-kalenterin kuukauden mietelauseena on: ”Et saa koskaan tietää mihin kykenet, ellet yritä.” C. S. Lewis

Taas kirjoitetaan marraskuussa

Kuva: ©TheOtherKev Pixabaysta.

”Ohi syyskuun
läpi repaleisen lokakuun
kaipuun kaljakori kilisee
yli taivaan
päivät niin kuin varisparvi
raahautuu”
                                      Marraskuu. Miljoonasade/Heikki Salo

Huhtikuulla on huono maine, mutta monelle marraskuu on kuukausista julmin. On märkää, kylmää ja pimeää. Mitäs keksittäisiin? Auttaisiko kirjoittaminen, vaikka bloggaaminen?

Yhdysvalloista vuonna 1999 alkanut kirjoitushaaste National Novel Writing Month (NaNoWriMo) on kasvanut maailmanlaajuiseksi tapahtumaksi. Tavoitteena on kirjoittaa marraskuun aikana 50 000 sanan romaani. Aluksi mukana oli 21 kirjoittajaa. Nyt osallistujien määräksi arvioidaan noin 400 000 ihmistä eri puolilla maailmaa. NaNoWriMo onkin maailman suurin kirjoitustapahtuma.

Kirjoitetaan ja blogataan

Romaaninkirjoitushaaste on saanut rinnalleen muita vastaavia tapahtumia muun muassa tietokirjoittamisen, näytelmä-kirjoittamisen ja piirtämisen saralla.

Myös bloggaajille oli oma kisansa marraskuun ajaksi eli National Blog Posting Month (NaBloPoMo), joka oli aikansa voimissaan BlogHer-sivuston aktivoimana. Nyt bloggaajia yhdistävät erilaiset ryhmät muun muassa Facebookissa, kuten NaBloPoMo Revival.

Viidettä kertaa mukana

Olen tarttunut bloggaushaasteeseen neljänä vuotena vaihtelevalla menestyksellä.

Viime marraskuussa kirjoitin muun muassa teehetkestä kahvihuone Ansarissa, uudesta lentoreitistä Turusta Kaunasiin, yksin matkustamisesta, Mia Kankimäen Naiset joita ajattelen öisin-kirjasta ja Terhi Rannelan Kesyt kaipaavat, villit lentävät -matkakirjasta, Turusta Suomen glögipääkaupunkina ja runoudesta linja-autossa. Käytin paljon Lainattua-bloggauksia sekä kuvapostauksia.

Päivittäinen bloggaus ‒ vaikka vain kuvan tai lyhyen sitaatin verran ‒ tuotti välillä tuskaa ajan, energian tai molempien puutteesta. Jatkoin kuitenkin päivästä toiseen ja olin kuukauden lopussa suhteellisen tyytyväinen itseeni. Niinpä uskaltaudun taas mukaan. Saa nähdä, saanko postausmäärän nousuun.

Mitä on tulossa?

Aineistosta ei ole pulaa. Minulla on paljon käyttämättömiä valokuvia ja juttuja aikaisempien vuosien matkoiltani muun muassa Lontoosssa, Tšekissä tai Jerseyssä. Mielenkiintoisia uusia matkakirjojakin on ilmestynyt ja monta postausideaa odottaa toteutumista.

Kun ulkona on märkää ja pimeää, nauttikaamme kirjoittamisesta ja lukemisesta, jo tehtyjen matkojen muistoista ja uusien reissujen suunnittelusta. Eikä aina tarvitse lähteä kauas, kivoja paikkoja löytyy lähiympäristöstä ja koti-Suomesta.

Millaisista jutuista sinä haluaisit lukea?

Kuva: © kalhh Pixabaysta.

Miten sujui bloggaushaaste?

Uusia postauksia olisi pitänyt marraskuussa olla 30, mutta viisi jäi uupumaan. Kuva: Pixabay.

Marraskuussa oli tarkoituksena oli tehdä postaus joka päivä eli siis 30. Otin nyt neljättä kertaa haasteen vastaan kuukauden alussa. Montako postausta kertyi Parasta lähteä nyt -blogiin?

Tartuin siis jälleen tähän bloggaushaasteeseen ja kutsuinpa vielä bloggaajakavereita Facebookissa. Idea on peräisin Yhdysvalloista, jossa marraskuussa kirjoitetaan romaaneja (National Novel Writing Month, NaNoWriMo) tai blogataan päivittäin. Aiemmin bloggaushaastetta jakanut Blogher ei enää ollut asiaa edistämässä ja sen tilalle syntyi epävirallisia Facebook-ryhmiä.

Olin nyt mukana neljättä kertaa. Ensimmäisellä kerralla ja ensimmäisenä bloggausvuotenani 2015 selvisin kunnialla kaikista päivistä ja tein peräti 32 postausta. Marraskuussa 2016 sain aikaiseksi 29 postausta. Laskeva suunta jatkui viime vuonna ja tein 23 postausta.Tänä vuonna meni vähän perammin 25 postauksella. Käytin paljon Lainattua-bloggauksia sekä yhden kuvan postauksia. Väliin jäi päiviä, jolloin ei ollut aikaa tai voimia edes lyhyeen postaukseen.

Pitempiä postauksia kirjoitin teehetkestä Kahvila Ansarissa Tampereella, Turusta Kaunasiin avautuneesta lentoyhteydestä, yksin matkustamisesta, Mia Kankimäen kirjasta Naiset joita ajattelen öisin, Terhi Rannelan kirjasta Kesyt kaipaavat villit lentävät, glögipääkaupunki Turusta, runoudesta linja-autossa, kymmenestä kivasta tapahtumasta vuonna 2019, kirjamessuista sekä marraskuun bloggaushaasteesta.

Onkohan tässä mitään ideaa? En tiedä, mutta on jotenkin hauskaa haastaa itseään. Eihän tilannetta kukaan muu kuin minä itse ole tutkimassa, luulisin näin. Haastoin jälleen myös Facebookin kautta bloggaajakavereita, mutta en saanut haastetta menemään eteenpäin. Vain Kristallin kirkkaasti -blogin Krista ryhtyi leikkiin mukaan.

Nyt bloggaaminen jatkuu vaihtelevan epäsäännöllisesti. Aihe- ja kuvavarastoja sekä ideoita riittää. Jäljellä on vielä paljon kirjoitettavaa niin Tšekeistä kuin Jerseystä, muista Kanaalisaarista ja ehkä myös Virosta.

Tammikuussa olen mukana Matkamessuilla. Ensi vuoden matkat ovat vielä suunnittelematta. Odottelen tässä muiden TBEX-konferensseissa mukana olleiden tavoin sitä, missä kohteessa järjestetään vuoden 2019 TBEX-konferenssi Euroopassa.

Pysythän mukanani?

Minnehän sijoittuvat vuoden 2019 matkat? Kuva: Pixabay.

Miten meni marraskuun bloggaushaaste?

Kuva Pixabay

NaBloPoMo-haaste bloggaajalle on tehdä postaus jokaisena marraskuun päivänä, joita on tasan 30. Otin jälleen haasteen vastaan kuukauden alussa. Montako postausta kertyi Parasta lähteä nyt -blogiin? Kolmas kertako toden sanoi?

Tartuin siis tähän marraskuiseen bloggaushaasteeseen ja kutsuinpa vielä bloggaajakavereita Facebookissa. Idea on peräisin Yhdysvalloista, jossa marraskuussa kirjoitetaan romaaneja (National Novel Writing Month, NaNoWriMo) tai blogataan päivittäin (National Blog Posting Month, NaBloPoMo). Bloggausten sanamäärä ei ole annettu ja myös kuvapäivitykset kelpuutetaan.

Olen tarttunut NaBloPoMoon nyt kolmena vuonna. Ensimmäisellä kerralla ja ensimmäisenä bloggausvuotena 2015 selvisin kunnialla kaikista päivista ja tein peräti 32 postausta. Viime marraskuussa sain aikaiseksi 29 postausta.

Valitettavasti laskeva suunta jatkui tänä vuonna ja tein 23 postausta. Kirjoitin tästä bloggaushaasteesta, valokuvasta, erityisesti ensimmäisestä dagerrotyyppista, eläkevuosien viettämisestä osittain lämpimissä maissa, sairaalaretkestäni Kirurgiseen sairaalaan, bloggaajatapahtumasta marketissa Skibbereenissä sekä ruokamatkailusta Irlannissa, erityisesti West Corkissa.

Käytin myös paljon Lainattua-bloggauksia sekä yhden kuvan postauksia; yksi Animoto-videokin mahtuu joukkoon.

Tiesin kyllä, että marraskuu voisi olla hiukan vaikeaa aikaa säännölliseen bloggaukseen eräiden töihin liittyvien järjestelyjen takia ja loppukuuhun ajoitetun leikkauksen vuoksi.

Kuukauden alussa en tosin tiennyt äkkilähdöstäni etelään ‒ sekin vaikeutti osaltaan bloggaamista. Yleensä matkalla on niin paljon tekemistä ja kokemista, ettei varsinkaan pitemmän blogijutun tekemiseen tahdo riittää aikaa ja/tai energiaa. Pulmia oli myös  verkkoyhteyksissä – en saanut ensimmäisenä iltana salasanaa, kun hotellin tietojärjestelmät eivät pystyneet niitä tuottamaan.

Mutta hyvä näinkin ja eihän tätä kukaan muu kuin minä itse ole tutkimassa. Aihe- ja kuvavarastoni eivät vielä ehtyneet ja uuttakin kertyi kuukauden aikana. Seuraa siis blogiani.

Marraskuussa kirjoitin muun muassa ruokamatkailusta Irlannissa, erityisesti West Corkissa.

Bloggaan hulluna

©Pixabay/Sophieja23

Marraskuu on kirjoittamisen aikaa. Puoli miljoonaa ihmistä kirjoittaa romaania ja lukuisat bloggarit ovat sitoutuneet postaamaan joka päivä. Yhdysvalloista alkaneet NaNoWriMo- ja NaBloPoMo-haasteet ovat kasvaneet maailmanlaajuisiksi. Minäkin olen mukana kolmatta kertaa.

Marraskuu, pimeän ajan kuukausi, sujuu paremmin kun on jotain mielekästä tekemistä. Monet keskittyvät lukemiseen, tunnelmointiin kynttilän valossa, television katseluun tai kuntoiluun. Eräät valmistautuvat jo jouluun. Marraskuussa voi keskittyä myös kirjoittamiseen, jos se on itselle mieluista tekemistä.

Yhdysvalloista alkanut ja sittemmin kansainväliseksi kasvanut haaste kirjoittaa marraskuun aikana 50 000 sanan romaani on nimeltään National Novel Writing Month (NaNoWriMo tai joskus vain NaNo). Se alkoi vuonna 1999 Chris Batyn ideasta. Tuolloin mukana oli 21 kirjoittajaa. Nyt osallistujien määräksi arvioidaan noin 500 000 ihmistä. NaNoWriMo onkin maailman suurin kirjoitustapahtuma.

Image courtesy of National Novel Writing Month.

Romaaninkirjoitushaaste on saanut rinnalleen myös tietokirjoittamiseen haastavan National Non-Fiction Writing Month  -tapahtuman (NaNonFiWriMo).

Postaus päivässä

Myös bloggaajille on oma haasteensa marraskuun ajaksi eli NaNoWriMo, NaNoWriMo. Tarkoituksena on tehdä blogiin päivittäisiä postauksia. Sanamäärä ei tässä haasteessa ole annettu. Myös kuvapäivitykset kelpuutetaan.

Yhdysvalloissa on marraskuussa myös Blog like crazy -haaste ainakin yhdessä kirjoittajaryhmässä. Aiemmin mukana ollut Blogher-sivusto ei nyt taida olla mukana NaNoWriMo-haasteessa. Blissfull Lemon -sivustolta löytyy ohjeita osallistumiseen.

Olen tarttunut NaBloPoMoon kahtena viime vuonna. Ensimmäisellä kerralla selvisin kunnialla kaikista päivista ja tein peräti 32 postausta.

Viime vuonna yksi päivä jäi väliin ja tein yhteensä 29 postausta. Joukossa oli yksittäisiä kuvia, kuvagallerioita sekä pidempiä tekstejä muun muassa Guggenheim-museosta, Rondasta, hyggestä, joulunviettopaikan valinnasta, Tanssivista Nanoista ja Tarot-puistosta, Ruususen Materiaalisirkuksesta ja alkuun tietysti tästä bloggaushaasteesta.

Muistan, että päivittäinen bloggaus ‒ vaikka vain kuvan tai lyhyen sitaatin verran ‒ tuotti välillä tuskaa ajan, energian tai molempien puutteesta. Jatkoin kuitenkin päivästä toiseen ja olin kuukauden lopussa tyytyväinen itseeni.

Niinpä uskaltauduin taas mukaan ja kutsuin  bloggaavia kavereitani mukaan Facebookissa. Pari heistä lupasikin ottaa haasteen vastaan. Mukana ovat ainakin Jaana Kouri Näkykynä–blogissaan ja Iina Åman Päivien kimallus–blogissaan. 

Mitä on tulossa?

Tilanne on osaltani sikäli hyvä, ettei aineistosta ole pulaa. Olen syksyn aikan osallistunut moniin mielenkiintoisiin tapahtumiin, muun muassa bloggarikonferenssiin Irlannissa, Suomen Luonnonvalokuvaajien Syyspäiville ja Vuoden Luontokuva -festivaaliin sekä Helsingin kirjamessuille.

Matkakirjojakin on pöydälle kertynyt. Tämän vuoden Maltan, Vilnan sekä Dublinin reissujen satokin on vielä osittain käyttämättä. Valokuvia on kertynyt tuhansia.

Jos ulkona on märkää ja pimeää, nauttikaamme kirjoittamisesta, matkojen muistoista ja uusien suunnittelusta. Pysy mukana matkassa ja kommentoi, kannustaminenkin olisi mukavaa.