Juhlapyhä, Matka vuosien takaa, Matkustaminen

Missä vietät joulusi tänä vuonna?

Joulu on valintojen aikaa. Se, missä sitä juhlimme, kenen ehdoilla, millaisin kustannuksin ja millaisin seurauksin, vaatii hiukan miettimistä. Paitsi niillä, joilla on vuosien, ellei vuosikymmenten aikana vakiintuneet jouluperinteet. Niitäkin saattaa tosin nyt joutua tuunaamaan sähkönkulutuksen ja ympäristövaikutusten vuoksi.

Joulupukki löytyy myös Abu Dhabista.

Ensimmäisiä kaupallisia jouluvirityksiä oli havaittavissa jo lokakuun puolella. Black Friday -kampanjat valtasivat mediamarkkinat marraskuun lopussa. Heti ensimmäisen adventin jälkeen mainosten kärki siirtyi jouluhankintoihin. Tolkuttomiin mittoihin paisunut vuoden kulutusjuhla on ollut jo kauan puistattava. Lahjoja ja ruokaa ostetaan kuormakaupalla. Vähemmälläkin voisi varmaan luoda tunnelmaa ja hyvää tahtoa perheen ja lähimmäisten keskuuteen.

Viimeistään nyt on aika miettiä, miten ja missä aikoo viettää valon juhlaa. Osalle meistä perheen ja suvun perinteet ovat niin voimakkaita, että suunnitelmat ovat selvillä ja joulua vietetään kuten aina ennenkin. Toiset taas ovat vapaampia valitsemaan vaihtoehtoja: voi vaikka jättää koko juhlan väliin tai matkustaa mieluisaan paikkaan. Jotkut ovat elämän yllätysten vuoksi uudenlaisessa tilanteessa.

Matkailu on elpymässä

Matka on hyvä keino välttää jouluvalmisteluihin niin usein liittyvä kiire ja stressi. Ne voi tyystin unohtaa, kunhan saa pakattua laukkunsa ja pääsee lähtemään. Reissua suunnittelevalle on tarjolla monia valmiita vaihtoehtoja: matkoja Baltian ja Keski-Euroopan maiden joulutoreille, hotelli- ja kylpylälomia, risteilyjä niin Reinillä, Itämerellä, Välimerellä kuin kauempanakin, rantalomia Kanarialla tai Aasiassa ja niin edelleen. Ja itse matkansa suunnitteleva pääsee minne vain.

Pahimman korona-ajan jälkeen ulkomaan matkailu on elpymässä. Tilastokeskuksen Suomalaisten matkailu -tilaston ennakkotietojen mukaan ulkomaan vapaa-ajanmatkoja tehtiin touko-elokuussa 2022 nelinkertainen määrä edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna.

Viime kesänä ulkomaanmatkat myös suuntautuivat kauemmas Eurooppaan kuin vuonna 2021, jolloin kolme neljästä ulkomaanmatkasta tehtiin Pohjoismaihin ja Baltiaan. Kestosuosikkien Viron ja Ruotsin lisäksi Kreikka nousi Espanjan ohi kolmanneksi suosituimmaksi kohdemaaksi.


Itsestäänselvyyksistä kyseenalaistuksiin

Olemme eläneet 2020-luvun alkuvuosia tilanteessa, jossa joudumme kyseenalaistamaan monia itsestään selvinä pitämiämme asioita. Kanssaihmisistä on tullut meille kaukana pidettävä uhka mahdollisen koronatartunnan vuoksi, sähkö on meille kallis ja säästettävä resurssi ja matkustaminen etenkin lentokoneella on arveluttavaa ilmastovaikutusten vuoksi. Ilmateitse matkustavat saattavat tuntea lentohäpeää ja vaieta reissustaan.

Ukrainan sotakärsimykset, taistelujen laajenemisen uhka, erilaiset luonnonkatastrofit ja väkivaltaisuudet välittyvät meille päivittäin television ja sanomalehtien uutisissa. Tuntuu, kuin vuosi toisensa jälkeen olisi meille entistä pahempi ”annus horribilis”.

Voimia valon juhlasta

Oman, meille niin tutun rasitteen mielenterveyteemme antaa marras- ja joulukuun pimeys. Päivä on lyhimmillään. Kun tähän vielä lisätään työelämän kiireet ja maailman valmiiksi saamisen paineet ennen joululomia sekä kaikki tehtävät ja velvollisuudet ennen juhlapyhiä, on ihmismielen kestävyys koetuksella.

Siksikin olisi suotavaa, että joulunajasta muodostuisi itse kullekin valoa ja voimia antava eheyttävä kokemus. Mikä ilahduttaisi läheisiäni ja itseäni, mikä lataisi henkiset, fyysiset ja sielulliset akkuni parhaiten, mutta kuitenkin niin, etten rasittaisi kohtuuttomasti talouttani ja ympäristöäni?

En ole jouluihminen, enkä jaksa käyttää aikaani ja energiaani viikkotolkulla joulutunnelman luomiseen. Jos voisin vapaasti valita, niin viettäisin jouluni muualla kuin kotona. Jättäisin kaikki juhlavalmistelut väliin ja käyttäisin niihin varatut rahat matkaan. Se voisi suuntautua kotimaahan, naapurimaihin tai pidemmälle. Teen harvoin reissuja lentäen, joten tarvittaessa olen valmis tämänkin vaihtoehdon valitsemaan.

Olen päässyt tällaiseen tilanteeseen kolme kertaa elämäni aikana. Vuosina 2012 ja 2014 matkustin ennen joulua Abu Dhabiin teini-ikäisten lasteni kanssa. Vuonna 2013 lähdimme koko perhe vanhinta poikaa lukuun ottamatta Vilnaan.

Jouluja vierailla mailla

En olisi ehkä valinnut Yhdistyneiden arabiemiirikuntien pääkaupunkia Abu Dhabia joululomakohteeksi, mutta sisareni ja hänen miehensä asuivat siellä muutaman vuoden ajan. Meillä oli siis majoituspaikka valmiina. Lisäksi vuodenvaihde on sekä koululaisten kannalta ajallisesti että kohdemaan ilmaston suhteen otollisin matkustusaika. Abu Dhabissa on kesällä ainakin minulle liian kuumaa; joulu- ja tammikuussa lämpötila oli miellyttävästi 20–25 asteen lukemissa.

Abu Dhabissa oleskelimme paljon paikallisella, ulkomaalaisille tarkoitetulla yksityisklubilla, The Clubilla, jonne sisareni sai hankituksi meille viikon jäsenyyden. Klubilla on oma ranta, uima-allas, kuntosali, ravintoloita, kirjasto ja kauppa. Vietimme kunnon rantaelämää – treenaamalla salilla ja uimalla meressä.

Loman aikana tutustuimme Abu Dhabiin ja sen ympäristöön. Teimme myös kolmen päivän reissun Al Ainiin, joka sijaitsee lähellä Omanin rajaa sekä kahden päivän matkan Dubaihin. Molempiin kaupunkeihin matkustimme bussilla.

Näiden kahden matkan aikana ennestään vieras kulttuuri tuli tutuksi sääntöineen ja tapoineen ja kotimaan äidinkasvot kirkastuivat kummasti: ”Tämäkin on meillä paremmin.” Paikallinen säätila voitti kuitenkin valollaan ja lämmöllään 6–0 kotimaan olosuhteet.

Aavikkosafarillla näimme paljon kameleita ja nuoret ratsastivatkin niillä. Safariajelu tehtiin jeepillä.
Abu Dhabissa oli paljon ostoskeskuksia.
Kävimme myös Sheik Zayedin suuressa moskeijassa (Sheikh Zayed Grand Mosque Center).

Kolmannella reissullamme lensimme aatonaattona Turusta Riikan kautta Vilnaan ja palasimme tapaninpäivänä 26.12. Lähtöaika oli aikaisin ja paluu myöhään, joten perillä oloaikaa jäi mahdollisimman paljon.

Joulukuusi Vilnassa.
Vilnalaisia tutustumassa jouluseimeen ja -toriin.

Kaupunki oli kompakti ja helppokulkuinen ja tarjosi riittävästi tutustuttavaa. Majoitus oli Radisson Blu Hotel Lietuva -hotellissa Neris-joen rannalla. Unescon maailmanperintökohteiden listalla olevaan vanhaan kaupunkiin oli noin kymmenen minuutin matka.

Kiinnostavana alueena oli itsenäiseksi julistautunut taiteilijakaupunginosa Užupiksen tasavalta. Sillä on oma kansallislaulunsa, perustuslakinsa, presidenttinsä, piispansa ja kirkkonsa.

Kotijoulu kunniassa

Kolmen ulkomailla vietetyn joulun jälkeen palasimme erityisesti perheemme aikuisten lasten toivomuksesta kotijouluihin, joissa tärkeällä sijalla ovat riisipuuro, joulutortut, kinkku, suklaakonvehdit, kirjat, sauna, kiireetön aika ja iltamyöhäiset kävelyt kynttilöin valaistulla hautausmaalla.

Matkajoulujen jälkeen aikomuksemme olivat varsin selvät jouluna 2015, mutta niihin tuli äkillinen muutos. Yksi perheenjäsenistä vietti jouluaattoa lukuun ottamatta joulunpyhänsä ja koko seuraavan viikon sairaalassa. Siellä me muut kävimme sitten vierailulla päivittäin. Elämän yllätyksellisyys päihittää hyvätkin suunnitelmat.

Jouluperinteisiimme kuuluu myös sukulaisille ja ystäville lähetettävä joulukirje, jossa kerromme vuoden aikana koetusta ja eletystä. Traditiomme alkoi 1990-luvun alussa, jolloin olimme nuori lapsiperhe ja halusimme kertoa erityisesti jälkikasvumme kuulumisista.

Vuoden 2005 joulukirjeessä kuvailimme joulunalustunnelmia näin: ”Kummasti meidänkin perheeseemme on syntynyt jouluperinteitä. Sellainenkin perinne meillä tuntuu olevan, ettei kaikki ole ehtinyt valmiiksi, kun joulurauha julistetaan Vanhalta suurtorilta ja Sulo Saarits laulaa radiossa ”Taas kaikki kauniit muistot”.

Riisipuuro on ollut joskus pohjastaan mustaa ja palaneen käryä on leijaillut kodissa muutoinkin. Joulukoristelut jäävät aina aiottua vaatimattomammalle tasolle, kun joulusiivous ja huushollin järjestykseen saattaminen vie niin paljon aikaa.”

Nuorison vakiintuneina pysyneiden toiveiden lisäksi tämän vuoden juhlavalintoihin vaikuttaa alkuvuonna leskeksi jääneen ja haurastuneen 84-vuotiaan äitini tilanne. Hän ei vietä enää joulua isäni kanssa kakkoskodissa eteläpohjalaisella sukutilalla, jossa joulukuusi haettiin omasta metsästä ja kylmä tupa sekä kamarit lämmitettiin puuhellalla ja pönttöuuneilla. Äitini sanoi menevänsä jouluksi hotelliin. Siltä osin neuvottelumme ovat vielä kesken.

Riisipuuro kuuluu jouluumme. Sitä keitetään iso kattilallinen.

Tämä postaus on ilmestynyt aikaisemmin Suomalaisen Sanomalehtimiesliiton verkkosivujen joulukuun 2022 blogikirjoituksessa. (Hiukan tein muutoksia tähän versioon.)

Lue myös muita jouluun ja joulumatkoihin liittyviä postauksia:

Missä vietät joulusi?

Ruissalon kahvilat pukeutuivat jouluun

Joulu kotona vai matkoilla?

Monta tapaa olla joulukuusi

Monta tapaa olla joulukuusi 2

Joulua kohti glögin voimalla

Abu Dhabi – hiekan ja pilvenpiirtäjien kaupunki

Wau-arkkitehtuuria Abu Dhabiin

Dubai

Normaali
Kaupunki, Kulkuneuvot, Matkakohde, Matkavalmistelut

Turusta Kaunasiin

Turun lentoasemalla on minun suhteeni kotikenttäetu. Viimeksi olen lähtenyt sieltä Teneriffalle Tjäreborgin matkalle viime vuoden marraskuussa. Nyt on tarjolla uusi yhteys Kaunasiin.

Lentämistä ei katsota nyt suopein silmin, mutta iloitsen silti siitä, että unkarilainen halpalentoyhtiö Wizz Air on avannut marraskuun alkupuolella uuden lentoreitin Turun lentoasemalta. Wizz Air lentää kaksi kertaa viikossa, maanantaisin ja perjantaisin Turusta Kaunasiin, Liettuaan. Lentoaika on noin yksi tunti ja 20 minuuttia.

Kaunas sijaitsee jokien risteyksessä runsaan sadan kilometrin päässä nykyisestä pääkaupungista, Vilnasta. Se on Liettuan toiseksi suurin kaupunki, maan entinen pääkaupunki ja vanha hansakaupunki, josta löytyy merkintä arabialaisesta kartasta jo 1140-luvulta.

Kaunas on myös yliopistokaupunki, jossa toimii Baltian maiden suurin teknillinen yliopisto, jossa on lähes 12 000 opiskelijaa. Lisäksi kaupungissa sijaitsevat muun muassa Terveystieteiden yliopisto, Vytantas Suuren Yliopisto ja Urheiluyliopisto.

Historiallinen vanha kaupunki on yksi lukuisista nähtävyyksistä. Kaunas on myös Euroopan kulttuuripääkaupunki vuonna 2022.

Vilnassa olenkin käynyt parikin kertaa, mutta Kaunas on vielä näkemättä.

Turun lentokenttä on Suomen toiseksi vilkkain lentokenttä, kun tarkastellaan kansainvälisten matkustajien määrää. Matkustajamääriltään se on neljänneksi vilkkain lentoasema; Turusta pääsee suorilla lennoilla myös Tukholmaan, Gdanskiin ja Riikaan ja kotimaassa Maarianhaminaan, Helsinkiin ja Kittilään.

Myös muun muassa Tjäreborgin lomakohteisiin Gran Canarialle ja Teneriffalle on päässyt lentämään kätevästi kotikaupunkini kentältä.

Pieni kenttä on kaikin tavoin kätevä ja nopea, joten suosin sitä aina kun on mahdollista.

Normaali
Matkakertomus, Matkakohde, Nähtävyys

Tuhansien ristien kukkula

Vaikuttava Ristikukkula on nähtävyys noin 12 kilometriä pohjoiseen Šiauliain kaupungista Liettuassa.

Kukkulalle on pystytetty niin pieniä kuin isojakin ristejä. Suurimmat ovat usean metrin korkuisia.

Kävin Ristikukkulalla ((liettuaksi Kryžių kalnas, englanniksi Hill of Crosses) heinäkuussa Exlibris Aboensiksen järjestämän matkan yhteydessä. Paikka oli vaikuttava ja hyvin kuvauksellinen. Tulin ottaneeksi noin 80 valokuvaa. Olisin voinut vaeltaa ristien keskellä paljon pidempäänkin, mutta bussimme lähti kohti Vilnaa, eikä siitä voinut jäädä pois.

Ristit ovat vieri vieressä, jopa kasoissa. Jossain kohtaa kukkulaa ristien välissä on pieniä polkuja.

Ristit nousivat aina uudestaan

Kukkula on ollut merkittävä paikka jo vuosisatoja. Siellä sijaitsi ennen Kula-niminen linna. Liivinmaan armeija tuhosi sen vuonna 1348.

Kukkula seisoi paljaana, kunnes sille pysytytettiin ristejä 1800-luvun puolivälistä alkaen ‒ yhden tarinan mukaan Venäjän tsaarin vastaisessa sodassa menetettyjen muistoksi. Paikkaa pidettiin pyhänä ja ristien avulla ihmiset rukoilivat onnea ja terveyttä.

Vallassa olijat tuhosivat ristit kerta toisensa jälkeen. Neuvostoliiton aikana ristit hävitettiin neljä kertaa. Kiviset ristit haudattiin tai niitä käytettiin tienrakennusaineena, puiset poltettiin ja metalliset ristit hyödynnettiin teollisuuden raaka-aineena.

Ristejä on kuitenkin aina ilmaantunut kukkulalle uudestaan ja paikasta on tullut Liettuan vastarinnan ja vapauden symboli. Arvioiden mukaan ristejä on jo noin 57 000‒100 000.

Ristejä pystytetään kuolleiden muistoksi, mutta myös hääparit jättävät sinne oman ristinsä ja toivovat siunausta avioliitolleen. Risti voidaan tuoda kukkulalle myös vaikkapa syntymäpäiväsankarille.

Ristikukkula sai kansainvälistä mainetta, kun paavi Johannes Paavali II vieraili siellä vuonna 1993. Hän siunasi Ristikukkulan läheisyyteen rakennetun kappelin.

Paavi Johannes Paavali II:n lahjoittama risti.

Jalustaan on kaiverrettu paavin kiitokset.

Meripihkaa ja matkamuistoja

Vierailijat jättävät autonsa ristikukkulan läheisyyteen rakennetulle parkkipaikalle. Sen yhteydessä on myös meripihkamyymälä, maksulliset wc:t sekä ristien ja matkamuistojen myyjiä. Kahvilaa ei ollut, virvokkeita sai ostaa automaatista.

Matkailijoita palvelee myymälärakennus, josta voi ostaa tuliaisia, virvokkeita ja käydä vessassa.

Lisää kuvia risteistä täällä.

Normaali

Matkakertomus, Matkakohde, Nähtävyys, Valokuva

Ristikukkula Liettuassa

Galleria