My way Hotelli Negrescon baarissa

Maailmankuulu Hôtel Le Negresco Nizzassa on kiehtova kohde. Sen osoite on 37 Promenade des Anglais. Istuin eräänä iltana sen pianobaarissa.

Hôtel Le Negrescon sisäänkäynti iltavalaistuksessa.

Helena Petäistö kuvaa hotellia kirjassaan Nizza, Cannes, Biarritz á la Helena Petäistö tähän tapaan: ”Legendaarinen Negresco on ollut aina vuodesta 1913 asti Nizzan Eiffel-torni, postikorttien ikoni ja koko Ranskan Rivieran maamerkki. Sen kupoli kohoaa parhaalla paikalla keskellä rantabulevardia, näkymät Välimerelle. Täällä antiikki on taatusti aitoa, arvokkaat maalaukset taidemuseotasoa ja vieraskirja maailman vaikuttavimpia.”

 

Aukeavatko ovet Hotelli Negrescoon?

Pääsisikö kurkistamaan sisälle, vaikka ei olekaan huonetta hotellissa? Miltä näyttää viiden tähden hotelli, jossa ovat yöpyneet monet kuuluisuudet? Uteliaisuus tyrmätään heti tylysti, kun hotellin ovessa on tiedote: hotelliin pääsevät vain sieltä huoneen varanneet, siis hotellivieraat. Mutta onhan hotellissa pianobaari ja ravintoloita, kaipa niihin täytyy jotenkin päästä?

Ihmettelin hetken aikaa ovella, mutta sitten huomasin hotellin univormuun pukeutuneen miehen puuhaavan jotain auton luona ja kävin kysymässä. Niin, hotelliin ei pääse, mutta jos on menossa pianobaariin, niin tervemenoa vain, hän sanoi.

Niinpä suuntasin uudestaan ovelle, menin sisään ja ilmoitin meneväni baariin. Sinne sain astella aivan rauhassa.

Le Relais-baarin sisustus huokuu arvokkuutta.

Pianobaari Le Relais on korkea tila, jonka toisessa päässä on baaritiski. Sisustus on tummaa pähkinäpuuta vuodelta 1913 ja yhdellä seinällä on suurikokoinen gobeliini vuodelta 1683.

Muutamia pariskuntia oli paikalla ja jokunen yksittäinen juomannauttija. Valitsin paikan ja sain juomalistan. Noin 14 sivun verran valikoimaa cocktaileista viineihin. Lopussa kerrottiin hiukan hotellin ja baarin historiasta.

Cocktail tarjoiltiin suklaan ja marmeladin kera.

Hinnat olivat melko korkeat. Vaikka olen oluen ystävä, valitsin tällä kertaa cocktailin, Singapore Slingin, jonka hinta oli 21 euroa. Lisäksi tuotiin kaksi marmeladipalaa ja kaksi Negrescon suklaata pienellä lautasella.

Menusta kävi ilmi, että baarissa on pianomusiikkia sunnuntaista tiistaihin. Afterwork-tunnelmissa baarissa ollaan keskiviikkoisin ja torstaisin. Elävää musiikkia on tarjolla perjantaisin ja lauantaisin. Baariin voi tulla nauttimaan myös iltapäiväteetä klo 14.30–18.00. Hinnat alkavat 39 eurosta.

Tunnelma oli hillitty, ylellinen ja historiaa haviseva. Pianisti soitti tunnettuja kappaleita, kuten My way, No woman, no cry sekä Elton Johnin musiikkia.

Nautin juomani hitaasti tunnelmasta ja musiikista nauttien. Sen jälkeen menin tutustumaan naistenhuoneeseen sekä hotellin keskelle jäävään isoon aulaan, jossa on istuskeluryhmiä ja tunnettujen taiteilijoiden taideteoksia, muun muassa Niki de Saint Phallen pyylevä naispatsas La Nana Jeune – nimensä mukaisesti keltainen – sinisen ja punaisen kirjavassa uimapuvussaan.

Pyöreä sali on täynnä taidetta, veistoksia ja tauluja.

Hotellissa on baarin lisäksi kaksi muuta ravintolaa: Le Chantecler, jonka sanotaan olevan Nizzan hienoin ravintola kahdella Michelin-tähdellään sekä La Rotonde Brasserie, jonka sisustuksena on aito, vanha ja toimiva karuselli.

Juttelin vastaanotossa työskentelevän miehen kanssa. Hän kertoi, että muiden kuin hotellivieraiden pääsy Negrescoon on estetty ilmenneiden turvallisuusongelmien vuoksi, joista hän mainitsi varkaudet.

Hotellissa on 96 huonetta ja 21 sviittiä. Negrescon vuorokausihinnat alkavat hotellin verkkosivuilta haettuna noin 450 eurosta. Negresco kuuluu luksushotellien The Leading Hotels in the World -verkostoon, jossa on mukana 375 hotellia 75 maassa.

Kristallikruunuja, taidetta, pehmeitä mattoja ja antiikkihuonekaluja Hotelli Negrescossa.

Kyntteliköt johdattavat Hotelli Negrescon pääovelle. Au revoir!

Nokka kohti Nizzaa

Keväinen kaupunkiloma Nizzassa antoi aurinkoa, merimaisemia, kulttuuria ja tutustumista ranskalaiseen elämänmenoon.

Näkymä linnakukkulalta La Proménade des Anglais -rantakadulle.

Huhtikuisen lomaviikon kohteeksi valikoitui Nizza. Käytössäni oli Tjäreborgin lahjakortti. Olin valinnut lomani ajankohdan tutkimalla vain kalenteriani, en matkatoimiston kohdevalikoimaa. Kotikaupungistani Turusta olisi päässyt kyseisellä viikolla Kanarian saarille kuten myös Helsingistäkin, mutta muutoin Välimeren kohteiden vuoro oli myöhemmin huhtikuussa.

Riviera-näyttely Turun taidemuseossa saattoi inspiroida lähtemään Nizzaan.

Niinpä tutkin kaupunkilomia, joihin on paketoitu lennot ja hotellimajoitus. Nizza on kiinnostanut jo kauan. Lisäsysäyksen antoi varmaan Turun taidemuseon viimekesäinen Jacques Henri Lartiguen Riviera-näyttely. Hän toi mustavalkoisissa valokuvissaan esille 1920–1950-lukujen Ranskan Rivieraa: kauniita naisia, autoja ja onnellisia hetkiä.

Norwegianin siivin Borealiin

Valitsemassani ajankohdassa Norwegianin lennot olivat edullisimmat. Hotelliksi valitsin kolmen tähden Hôtel Boréalin, jossa on internetyhteys huoneessa; tätä ei kaikista hotelleista löydy ainakaan samaan hintaan. Hotelli oli ihan kelpo ja rauhallinen, asiakaspalvelu oli ystävällistä. Huone oli melko pieni, mutta kaikki toimi. Huoneesta löytyi myös vedenkeitin ja tarvikkeet teen- ja kahvinkeittoon.

Hotellivalinnassa kannattaisi Nizzassakin kiinnittää huomiota samoihin kriteereihin kuin asunnon valinnassa eli sijaintiin, sijaintiin, sijaintiin. Majapaikka kannattaa valita sen suhteen, mitä kaupungissa eniten aikoo tehdä. Jos ranta on tärkeä, niin hotellin on hyvä sijaita sen lähellä tai jos aikoo shoppailla, kannattaa bongata kaupungin ostoskeskukset ja sijoittautua niiden mukaan. No, minulle oli tärkeintä hinnan lisäksi verkkoyhteydet.

Nizza on kansainvälinen, yllättävän iso kaupunki, jolla on kilometrikaupalla rantaa. Asukkaita on noin 350 000 ja turisteja virtaa ympäri vuoden runsain määrin. Kaikkea löytyy, ylellisyydestä köyhyyteen ja kulttuurista rantaelämään. Asunnottomat saattavat yöpyä ostoskeskusten tai loistohotellien edustoilla. Kerjäläisiä näkyy jonkun verran. Historia huokuu kaikkialla, mutta samalla kaupungissa ollaan ajan hermolla.

Vilkasta liikennettä

Nizzan ainoa rautatielinja kulki viereisellä kadulla. Sen päätepysäkkeinä ovat Henri Sappia–Hôpital Pasteur. Kaupungissa on myös tiheä bussiliikenne, joka ulottuu myös lähiseudun rantakaupunkeihin kuten Monacoon ja Cannesiin.

Liikenne Nizzassa on vilkasta ja hyvin monenlaiset liikkumisvälineet ovat käytössä. La Proménade des Anglais -rantakadun kävelijöille ja pyöräilijoille varatulla osuudella oli liikuttiin myös muun muassa rullalaudoilla, Segway-kulkuvälineillä, potkulauduilla, lastenvaunuilla ja -rattailla, rullaluistimilla ja pyörätuoleilla. Rannalta voi myös vuokrata käyttöönsä sinisen polkupyörän.

Kaduilla syntyi ruuhkia ajoittain ja melko nopeasti nizzalainen tööttäili muille. Jalankulkijat eivät ole valojen kanssa niin tarkkana kuin Suomessa – punaista valoa päin käveltiin, jos liikennettä ei ollut näkyvissä. Kulkuvälineet olivat usein täysiä eikä istumapaikka ollut itsestäänselvyys. Kypärät olivat pyöräilijöillä melko harvinaisia.

Parlez-vous français?

Kun ollaan Ranskassa, on hyvä osata ranskaa. Kerrankin jo aikoja sitten koulussa opittu tuli hyötykäyttöön. Kun osaa lukea ranskaa vaikka vain päällisin puolin, on jo vahvoilla. Kaikki arjen tekstit – menut, ohjeet, kyltit, opasteet – ovat ranskaksi. On myös hyvä osata muutama arjen fraasi käytettäväksi ravintoloissa ja kaupan kassoilla.

Ranskalaisilla on huono maine maan kieltä taitamattomien turistien kohtelussa. Se ei Nizzassa pitänyt paikkaansa ja olin yllättynyt saamastani palvelusta. Useimmat myyjät ja tarjoilijat olivat ystävällisiä, mutta muutama tympeä ja ylimielinen mahtui myös joukkoon.

Erityisen hyvin jäi mieleeni erään kahvilan nuori miesmyyjä, joka oli niin ynseän ja kyllästyneen oloinen, että koin tilanteen epämukavana. Paikalla oli lisäkseni asiakkaina vain yksi pariskunta ja henkilökuntaan kuuluva nainen.

Kartan avulla ja kysymällä määränpäähän

Helena Petäistö neuvoi kirjassaan Nizza, Cannes, Biarritz á la Helena Petäistö hankkimaan hyvän kartan, jossa on aakkosellinen katuluettelo. En noudattanut neuvoja, vaikka olisi pitänyt. Ilmaiskarttojen perusteella suunnistaminen oli välillä hankalaa. Mutta kysymältä neuvoa kadulla kulkijoilta sain kyllä avun joko ranskaksi tai englanniksi. Tarvittaessa otettiin elekieli avuksi.

Tullessani lentokentältä bussilla kaupunkiin pyysin kuljettajaa pysäyttämään rantakadulla lähellä hotellia. Niin hän tekikin ja päädyin kulkemaan vielä aikamoisen matkan. Nizzassa hotelleja kyllä riittää, joten ymmärrettävästi kaikkien sijainti ei ole kuljettajien tiedossa. Olin selvittänyt huonosti hotellin sijainnin itselleni ja muutoinkin lähtenyt matkaan kehnosti valmistautuneena.

Koiria ja korkoja

Nizzalaisilla oli havaintojeni mukaan paljon koiria, enimmäkseen pieniä chihuahuja, ranskanbulldoggeja sekä maltan- ja mäyräkoiria.

Tupakointi vaikuttaisi olevan yleisempää kuin Suomessa. Ruokakaupoista löytyy viinejä edulliseen hintaan ja aamiaisella ei harrasteta vihanneksia. Croissant lisukkeineen, appelsiinimehu ja kahvi ovat tärkeimmät aamuaterian ainekset.

Ranskattaret olivat tietysti tyylikkäitä ja monella oli arkikäytössäkin huiman korkeat korot. Ja kyllä, puistoissa harrastettiin petankkia.

Viikko riitti moneen

Vajaan viikon pituisen matkani aikana ehdin käydä museoissa, kuljeskella rantakatua, kiivetä linnakukkulalle, ostaa silmälasit, tutustua yhdysvaltalaiseen matkabloggariin,  istuskella kahviloissa ja ravintoloissa mukaan luettuna kuuluisan Hôtel Le Negrescon pianobaari sekä tehdä päiväretken Monacoon. Näistä kerron lisää seuraavissa tarinoissani.

Näkymä linnakukkulalta satamaan päin.