Kuppi kuumaa Teen Päivänä 6.2.

Teen Ystävät ry:n lanseeraamaa Teen Päivää vietetään 6.2. Maistuisiko sinulle kupillinen?

Minä vietän teen päivää 365 kertaa vuodessa, mutta tämän monipuolisen ja virkistävän juoman omaa valtakunnallista teemapäivää, Teen Päivää, vietetään kuudentena helmikuuta, Tean päivänä. Idea on syntynyt Teen Ystävät ry:ssä ja päivää on vietetty vuodesta 2015 alkaen.

Teen Ystävät ry on perustettu helmikuussa 2003. Sen tavoitteena on kohottaa suomalaista teekulttuuria ja herättää keskustelua teestä. Yhdistyksen sloganin mukaan jokainen on hyvän teen arvoinen.

Tee ei ole mitenkään yksioikoinen juttu. Teet voidaan jakaa pääryhmiin valmistustavan mukaan. Erona on lehtien tuoreus, hapetusprosessi ja jälkifermentointi. Mustan, vihreän, valkoisen ja keltaisen teen lisäksi on myös Pu’er- sekä Oolong-teetä.

Olisi myös hauskaa tutustua paremmin eri maiden teekulttuuriin, kuten japanilaiseen, kiinalaiseen, venäläiseen ja brittiläiseen. Teehän on mitä kansainvälisin juoma.

Mattokauppias tarjosi teetä Sidessa, Turkissa.

Mulperiteetä tarjolla basaarissa Abu Dhabissa.

Viagra-teetä kauniisti koristeltuna.

Siniset teekupit kuuluvat juhlahetkiin. Tarjoan niistä myös kahvia. Ensimmäiset Lomonosovin kupit toin Leningranista 1980-luvun alkupuolella.

Aamiainen nizzalaisen tapaan: patonkia, tuoremehua, teetä ja munakas.

Ei pussiteetä!

Juon teetä aina aamuisin. Juoman kuuluu olla haudutettua, ei pussiteetä. Teetä voin juoda päivän mittaan useastikin iltaan saakka. Kahvin vuoro on aamulla joskus aamiaisen jälkeen sekä päivällä. Iltaisin se ei jostain syystä maistu, vaikka en ole huomannut suurta vaikutusta yöuneen. Teen joukkoon laitan rasvatonta maitoa. Kevytmaitokin tuntuu liian ”paksulta”.

Hotellien aamiaisilla on valitettavan usein tarjolla vain pussiteetä. Kehitinkin hotelleille HH-indeksin, jonka mukaan arvioin niitä. Vierailukokemuksen kruunaa vasta pari yksityiskohtaa eli irrotettavat henkarit ja haudotettu tee. Usein ei tule vastaan sellaista hotellia, jossa nämä molemmat seikat täyttyisivät.

Kotimaisista hotelleista teetä mallikkaasti tarjoavista ovat jääneet mieleen ainakin Kalastajatorppa Helsingissä, Pyynpesä Sastamalassa, Scandic Station Tampereella ja Scandic Plaza Turussa.

Hotelli Pyynpesän teevalikoimaa.

Scandic Plazan aamiaisella löytyi teenurkkaus valikoimineen.

Euroopassakin viljellään teetä – Azoreilla

Olen yhden kerran vieraillut teeviljelmällä ja se tapahtui Azoreilla, jossa lienevät Euroopan ainoat teeviljelmät. Gorreanan teetehtaalla (Plantações de Chá Gorreana) São Miguelin saarella on viljelty ja tuotettu teetä vuodesta 1883 lähtien. Päänsä suojamyssyllä verhonneet naiset lajittelivat käsin kuivanutta irtoteetä. Viljelmillä muotoon leikatut teepensasjonot viheriöivät. Teepensas (Camellia sinensis) on itse asiassa puu. Se kasvaisi luonnostaan 6–30 metriä korkeaksi, mutta sadonkorjuun helpottamiseksi teeviljelmien pensaita pidetään leikkaamalla 1–2 metrin korkuisina.

Teenviljelyn saarelle toi Jacinto Leite vuoden 1820 vaiheilla 1820. Hän perusti ensimmäisen teeviljelmän ja käytti siihen Rio de Janeirosta, Brasiliasta tuomiaan siemeniä. Saarella oli sittemmin toistakymmentä teeviljelmää, mutta nyt Gorreana on ainut jäljellä oleva. Gorreanan teetehdas myymälöineen ja museoineen on suosittu vierailukohde Ribeira Granden maakunnassa São Miguelin saarella.

Gorreanan teetehtaalla on pitkät perinteet.

Teeviljelmiä tehtaan ympärillä.

Teen tekemisessä on käsityötä.

Kuppi teetä pelastaa tilanteen kuin tilanteen

Englantilaiseen kulttuuriin tuntuu kuuluvan ”a nice cup of tea” niin elämän iloissa kuin suruissakin. Teetä juodaan kaikkialla. Hämmästyksekseni usein käytetään pussiteetä.

Hienostunein tämän juoman nauttimismuoto on kello viiden tee, afternoon tea, jonka aikana nautitaan myös suolaisia ja makeita suupaloja monikerroksiselta kakkutarjottimelta kiireettömästi herkutellen. Tarjottimella lienee ainakin kurkku- ja kerrosvoileipiä sekä erilaisia leivoksia, kakkuja ja pikkuleipiä sekä tietysti teetä.

Iltapäivätee Jerseyn oopperan kahvion tapaan. Tarjoilu kuului pakettiin, jossa tutustuttiin ensin oopperaan kulisseja myöten ja päätteeksi herkuteltiin teetarjoilun ääressä.

Teehen liittyy myös englanninkielinen sanonta ”not my cup of tea”. Se tarkoittaa jotakin, josta sanoja ei ole kiinnostunut tai josta hän ei pidä. Esimerkiksi ”Listening to heavy metal music isn’t really my cup of tea.” Voidaan myös käyttää positiivisessa merkityksessä ”It´s my cup of tea”.

Teellä Kahvila Ansarissa Tampereella. Kannussa on Sweet Rosie O’Grady -teetä joka on skottiviskillä ja kaakaolla maustettua intialaista Assamia. Se on kahvilan kuvailun mukaan ”pehmeä ja täyteläisen makuinen, väriltään tumma suklaan ruskea.”

Onko tee sinun juomasi? Millaista teetä juot mieluiten ja milloin?

Nukkumatista Pyynpesään

Vanha tuttu Hotelli Nukkumatti on kokenut täydellisen muodonmuutoksen nimeä myöten uudessa omistuksessa. Putiikkihotelli Pyynpesä on kuuden huoneen majoituspaikka Pyymäen Konditorian yläkerrassa.

Hotelli Nukkumatti Sastamalassa oli monien vuosien ajan majapaikkani Vanhan kirjallisuuden päivien aikana. Se sijaitsi kätevästi keskustassa Onkiniemenkadulla, torin laidalla.

Nukkumatin omistaja Raija Ketola ehti emännöidä sitä yli 30 vuoden ajan vuodesta 1986 alkaen. Viimeisinä vuosina hän toivoi, että hotellinpito siirtyisi nuoremmille. Ostajia ei heti löytynyt. Voit lukea lisää Osta hotelli -postauksestani.

Yläkerrassa hotelli, alakerrassa konditoria

Pyynpesän avaimenperätkin ovat teeman mukaiset.

Viime vuonna hotelli sai uudet omistajat Pyymäen Leipomon pitäjistä Maarit Lujalasta ja Jouni Tuomistosta.

Ratkaisu on sikäli näppärä, että alakerrassa sijaitseva Pyymäen Konditoria toimii sekä vastaanottona että aamiaispaikkana. Sinne ilmoittaudutaan ja sieltä saadaan koodi ulko-oveen.

Huoneen avaimet löytyvät hotellin aulasta, samoin majoituslomakkeet, valikoima esitteitä lähialueen nähtävyyksistä ja vieraskirja. Ratkaisu sisältää siis jonkin verran itsepalvelua.

Pyynpesän aulaa. Pöytä toimittaa vastaanottotiskin virkaa. Avaimet löytyvät täältä.

Kaikki uusiksi

Putiikkihotelli Pyynpesä avautui viime vuoden marraskuussa täydellisen remontin jälkeen. Poissa on iso ruokasali, jonka suuren pöydän ääreen hotellivieraat kokoontuivat Raijan valmistamalle aamiaiselle.

Poissa on myös retrohenkiseltä vaikuttanut sisustus värikkäine pintoineen; ruokasali sävyttyi siniseen, muista huoneista löytyi muun muassa ruskeaa, oransssia, vihreää ja punaista.

Tilalla on moderni mustavalkoinen väritys ja huoneiden lukumäärä on pudonnut kuuteen. Ruokasalin tilalla on nyt isoin huone, sviitti, jossa on kaapistoon upotettu keittiö jääkaappeineen ja mikroineen sekä tilava saunaosasto. Halutessaan pääsee myös nauttimaan kylvystä leijonatassuiseen ammeeseen. Parvekkeelle voi mennä  vilvoittelemaan löylyjen välissä.

Tilaa yli 40 neliömetrin sviitissä on reilusti kahdelle majoittujalle, mutta nukkumapaikka löytyy neljällekin, jos varavuoteena toimiva vuodesohva otetaan käyttöön. Nyt meitä oli kolme yöpyjää.

Kyllä tässä hyvin nukuttaa.

Tilava pesupaikka. Oikealla ovi saunaosastoon, vasemmalta mennään parvekkeelle.

Rentouttavan illan olisi voinut viettää kylpyammeessa, kenties vaahtokylvyssä, mutta valitsimme saunomisen.

Teenjuoja ilahtuu aamiaisella

Pyymäen Konditoria tarjoilee runsaan aamiaisen. Se on myös kahvilan asiakkaiden käytettävissä.

Teenjuojana täytyy erityisesti mainita, että tarjolla oli haudutettua teetä jopa kahta eri laatua, mikä on ylivoimaisesti parasta saamaani palvelua tämän juoman suhteen. Suurimmassa osassa hotelleja uskotaan teepussien riittävyyteen.

Putiikkihotelli Pyynpesä yltääkin siihen harvinaiseen joukkoon hotelleja, joka täyttää oman HH-luokitukseni: haudutetun teen lisäksi matkailijan käytössä ovat myös irrotettavat henkarit. HH-indeksistä voi lukea lisää jutusta H niin kuin hotellihuone.

Eipä ole missään muualla tullut vastaan kahta laatua haudutettua teetä: mustaa teetä maustettuna vaniljalla tai kotimaisilla marjoilla. Myös kahvista löytyi kahta eri laatua, joista toinen oli luomua.

Kahvilasta voi ostaa mukaansa Pyymäen Leipomon tuotteita.

Ensi vuonna uudestaan

Hotellin muutos näkyy asiakkaalle ajanmukaisena sisustuksena; kaikki on uutta ja toimivaa.

Se, mitä on hiukan ikävä, on kodinomainen tunnelma ja Raijan, hotellin hengettären, lämmin tulohalaus, iloinen kuluneen vuoden kuulumisten vaihtaminen ja yhteisöllinen aamiainen ison pöydän ääressä.

Kiitän Raijaa yhteisistä hetkistä ja toivotan antoisia ja mukavia eläkepäiviä. Uusille omistajille toivotan onnea ja menestystä.

Sviitti on jo varattu ensi vuoden kesäkuun lopussa, kun on taas aika matkata Vanhan kirjallisuuden päiville Sastamalaan.