Jos haluaa järjestää juhlavan tilaisuuden arvokkaassa ympäristössä kultakruunujen alla isolle vierasjoukolle, voi yhtenä vaihtoehtona olla Ritarihuone.
Sain tammikuussa Kyproksen matkailuorganisaation ja Kyproksen suurlähetystön kutsun iltatilaisuuteen, jossa juhlistettiin Pafoksen nimittämistä Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuonna 2017. Aihe oli mielenkiintoinen, samoin tilaisuuden paikka: Ritarihuone Helsingissä. En ole muistaakseni käynyt aikaisemmin ‒ ja kaipa aika harva muutoinkaan, ellei ole saanut kutsua siellä järjestettyyn tilaisuuteen tai osallistunut konsertteihin.
Chiewitzin suunnittelema
Ritaristo ja aatelisto lunastivat Ritarihuoneelle varatun tontin Servaalin korttelista vuonna 1827; osoitteena on Ritarikatu 1. Talon suunnittelukilpailun voitti ruotsalaissyntyinen arkkitehti Georg Theodor Chiewitz, joka teki uransa pääosin Suomessa. Hän työskenteli Turun ja Porin läänin lääninarkkitehtina ja Turun kaupunginarkkitehtina 1800-luvun puolivälissä.
Chiewitzin suunnittelema Ritarihuone valmistui vuonna 1862. Sitä pidetään Suomen tärkeimpänä uusgotiikkaa edustavana rakennuksena. Se tehtiin tiilestä peittämättä julkisivuja rappauksella. Ikkunat on sijoitettu venetsialaisen ikkunajaon mukaisesti.
Ritarihuonesali vuokrattavissa tilaisuuksiin
Historiallisessa ympäristössä jatkuu kuitenkin toiminta yhä edelleen. Osa talon tiloista on vuokrattu, mutta muissa tiloissa toimii Ritarihuoneen oman kanslia, kirjasto sekä tutkijoille varattu arkisto.
Aateliston vaakunat koristavat Ritarihuonesalin seiniä.
Suuri täysistuntosali, Ritarihuonesali, on kooltaan lähes 500 neliötä ja katto on korkealla, kymmenessä metrissä.
Osa Ritarihuoneen kalustuksesta ajoittuu samaan aikaan kuin rakennuskin. Talon kymmenen kaakeliuunia, parkettilattia ja täysistuntosalin vaakunakilvet ostettiin Saksasta.
Tila on vuokrattavissa yritystilaisuuksiin, konsertteihin, konferensseihin, kokouksiin ja muihin tilaisuuksiin. Ritarihuonesaliin mahtuu 250 illallis- ja 400 cocktailvierasta.
Johtokunnan huoneessa on tilaa 30 henkilölle ja se soveltuu vaikkapa juhlallisiin lounastilaisuuksiin.
Juhlatarjoilut voi tilata esimerkiksi Ritarihuoneen suosittelemista cateringyrityksistä.
Tiloissa järjestetään myös opastettuja kierroksia.
Aateliskokous joka kolmas vuosi
Aateliston etuoikeudet ja poliittinen valta on kadonnut, mutta suvut kuitenkin elävät yhä. Ritarihuoneen nykyinen toiminta perustuu vuoden 1918 ritarihuonejärjestykseen. Sen vahvisti nuoren itsenäisen Suomen valtionhoitaja P. E. Svinhufvud.
Ritarihuonejärjestyksen mukaisesti aatelisto kokoontuu joka kolmas vuosi aateliskokoukseen. Kokousten välisiä juoksevia asioita hoitaa Ritarihuonejohtokunta, joka koostuu seitsemästä varsinaisesta jäsenestä ja viidestä varajäsenestä.
Suomen Ritarihuone on vuodesta 1858 lähtien julkaissut Aateliskalenteria. Se on selvitys nykyään elossa olevien aatelistoon kuuluvista henkilöistä ja se ilmestyy joka kolmas vuosi.
Kustaa II Aadolf tervehtii tulijoita Ritarihuoneen portaikossa.
Parasta lähteä nyt 