Sain arvottavaksi kolme vapaalippua Matkamessuille perjantaista sunnuntaihin 20.–22.1.2022 Helsingin Messukeskuksessa. Lipun arvo on 18–23 euroa.
Pyysin kommentteja siitä, millaisia juttuja vastaaja toivoisi tähän blogiin? Määräaikaan mennessä sain 11 kommenttia eli siis arvontaan osallistumista.
Kaukokohteita ja lähimatkailua
Kuva: Matkamessut.
Vastauksissa toivottiin postauksia kaukokohteista, joista mainittiin Australia, Uusi-Seelanti ja Intia. Toisaalta toivottiin juttuja kohtuuhintaisista paikoista ja eläkeläiselle sopivista kohteista pidempään oleskeluun.
Lisäksi toivottiin esittelyä kotimaan ja lähialueiden kuten Viron matkakohteista ja edullisista majoitusmahdollisuuksista sekä koko perheelle kivoista, vaikka vähän erikoisistakin paikoista. Toiveena oli myös juttuja lomakohteiden paikallisista elämyspalvelun-tarjoajista sekä lisää lasitaidejuttuja.
Kiitokset kaikista vastauksista ja ideoista. Varmimmin toteutuvat nuo kotimaan kohteet, lähimatkailuideat, kohtuuhintaiset matkat ja miksei nuo elämyspalveluiden tarjoajiin liittyvät jututkin.
Lasitaidenäyttelyitä osuu kohdalle aika harvoin, mutta lasi kiehtoo minuakin, joten yritän seurata näyttelykutsuja.
Kaukomatkajuttuja voi joutua odottelemaan pidempään; toki kannattaa seurata matkakirjojen esittelyjä, joiden avulla voi saada hyviä vinkkejä oman reissun suunnitteluun.
Onnittelut
Satunnaisgeneraattori arpoi tänään luvuiksi 1, 11 ja 2, joka tarkoittaa sitä, että vapaalippujen voittajat ovat Mari, Pasi ja Petri. Onnittelut voittajille! Laitan meilin tulemaan viimeistään huomenna, mukana on linkki vapaalippuun.
Pohjois-Euroopan suurin matkailualan tapahtuma Matkamessut järjestetään torstaista (ammattilaispäivä) sunnuntaihin 19.–22.1.2023 Helsingin Messukeskuksessa. Helsingin Caravan-messut järjestetään perjantaista sunnuntaihin 20.-22.1.2023. Molempiin tapahtumiin pääsee tutustumaan samalla pääsylipulla.
Jos haluat osallistua arvontaan, niin kerro, millaisia juttuja toivoisit tähän blogiin? Vastaa blogin kommentteihin.
Vastausaikaa on maanantaihin 16.1.2023 klo 18 saakka. Arvonta suoritetaan kaikkien määräaikana kommentin blogiin (ei siis FB-sivulle) jättäneiden kesken. Arvonnassa siis kolme onnettaren suosikkia saa kukin käyttöönsä yhden pääsylipun, jonka toimitan sähköpostitse. Lippu oikeuttaa kertakäyntiin tapahtumassa.
Onnea arvontaan!
Matkamessujen tunnelmaa vuodelta 2019. Kuva: Messukeskus.
Kuva: Heidi Koivunen/Messukeskus.
”Matkamessuilla koet, näet, tunnelmoit ja matkustat maailman halki yhden viikonlopun aikana Helsingin Messukeskuksessa. Tapahtuman ohjelmassa on esillä ajankohtaisia matkailuilmiöitä, kohdevinkkejä sekä muita matkailijalle hyödyllisiä puheenvuoroja.
Tapahtumassa on mukana yli 850 näytteilleasettajaa lähes 70 maasta.Näytteilleasettajien tarjonnasta löydät äkkilähdöt, pakettimatkat, lennot, majoitukset ja muut lomamatkat, unohtamatta tietenkään matkamessutarjouksia.”
Pohjois-Euroopan suurin matkailualan tapahtuma Matkamessut järjestetään torstaista (ammattilaispäivä) sunnuntaihin 19.–22.1.2023 Helsingin Messukeskuksessa. Helsingin Caravan-messut järjestetään perjantaista sunnuntaihin 20.-22.1.2023. Molempiin tapahtumiin pääsee tutustumaan samalla pääsylipulla.
Kiinnostaako Etelä-Amerikka? Suunnitteletko sinne matkaa? Jos, niin lue Toivasen pariskunnan sanallisia ja kuvallisia merkintöjä tuosta valtavasta mantereesta.
Salsaa ja mojitoa -kirja sisältää tarinoita ja kokemuksia Pirjo ja Reijo Toivasen matkoilta Etelä-Amerikassa. Tekstin lisäksi kirjassa on paljon valokuvia.
Pirjo ja Reijo Toivanen kutsuvat lukijansa nojatuolimatkalle Etelä-Amerikkaan. Sen voi tehdä heidän Salsaa ja mojitoa -matkakirjansa avulla. Stresa Kustantamon vuonna 2021 julkaisema kirja vie Argentiinaan, Kuubaan, Meksikoon, Peruun, Chileen, Pääsiäissaarille, Kolumbiaan ja Costa Ricaan. Suunnitelmissa ollut Ecuador jäi sattuneesta syystä toiseen kertaan.
Matkustaminen on ollut Pirjo ja Reijo Toivaselle elämäntapa, ja he ovat asuneetkin useissa maissa, muun muassa Englannissa, Hollannissa, Floridassa ja Italiassa. Etelä-Amerikan matka alkoi, kun ”mieli teki maailmalle.” Toivaset halusivat pitää sapattitauon ja matkustaa jonnekin päiväntasaajan tuntumaan. ”Ei mikään ole hauskempaa, kun pyöritellä maapalloa kirjoituspöydällä”, toteaa Pirjo Toivanen. Suunnitelmia tehtiin ja maista jätettiin pois Venezuela, Nicaragua ja Brasilia.
Buenos Airesista Bosque del Caboon
Chilelle kuulivat Pääsiäissaaret eivät näy tässä kartassa. Ne sijaitsevat Eteläisellä Tyynellämerellä, noin viiden tunnin lentomatkan päässä Santiago de Chilestä. Kartta: Google.
Matkan varrella Toivaset käyvät muun muassa Buenos Airesissa ja satamakaupunki Bocassa Argentiinassa; Iguazún putouksilla Argentiinan, Brasilian ja Paraguauyn rajalla; Havannassa, Kuubassa; Meksico Cityssä, Teotihuacánin muinaiskaupungissa ja Cancúnissa Meksikossa; Limassa, Machu Picchussa, Cuscossa ja Amazonilla Perussa; Santiagossa, Pablo Nerudan museossa ja Atacaman autiomaassa Chilessä; Pääsiäissaarilla; Bogotassa ja Nemocónin suolakaivoksessa Kolumbiassa sekä San Joséssa, Bosque del Cabossa ja Arenal-tulivuoren juurella Costa Ricassa.
Perussa sijaitseva Machu Picchu on rakennettu noin 1400-luvulla. Kuva: Amanda Kerr, Unsplash.
Kirjan tarinat alkavat Buenos Airesista, Argentiinasta lokakuussa 2010. Kirja etenee maittain, ja lukuun saattaa yhdistyä tarinoita useammaltakin reissulta vuosina 2010-2015 ja jälkeenpäin tehtyjä merkintöjä.
Kirjan teksti on Pirjon kirjoittamaa ja se perustuu suurelta osin hänen päiväkirjamerkintöihinsä. Kuvat on ottanut Reijo. Kirjassa on paljon kuvia eläimistä ja luonnosta, mutta myös kaupunkikohteista ihmisineen. Kulttuurihistoriakin kertautuu ja kirjan sivuilla tulevat esiin muun muassa Ernest Hemingway, Buena Vista Social Club, Carlos Gardel, Pablo Neruda ja Fernando Botero. Kohtaamiset ihmisten, niin paikallisten kuin matkustajien kanssa, antavat kirjalle mukavan säväyksen.
Kirjan taitto on selkeä, mukana on paljon koko sivun kuvia. Ihan alussa on kartta ja siihen on kunkin maan kohdalle merkitty, miltä sivulta sen maan teksti alkaa. Kartta korvaa tavallaan sisällysluettelon, joka olisi kuitenkin ehkä voinut olla mukana lukijan apuna, ehkä myös asiahakemisto.
Korona katkaisi matkanteon
Kirjan viimeinen merkintä on maaliskuulta 2021: ”Meidän piti lentää Quiton kaupunkiin, Ecuadoriin perjantaina 13.3.2020, mutta edellisenä yönä maailma sulkeutui. Korona iski, emmekä mekään päässeet näkemään inkojen entisiä asuinsijoja Ecuadorissa emmekä Galapagos-saarten luonnonihmeitä.”
Matkat ovat vahvistaneet pariskunnan kiinnostusta luontoon ja historiaan. ”Ihmiselämä on lyhyt muutosten ketjussa, mutta ymmärrämme, että meidän tekomme vaikuttavat tulevien polvien maailmaan. Turismi on tärkeä tulolähde monelle erityisesti kehitysmaissa. Kun pandemia taittuu, haluamme etsiä kohteita, joissa olemme enemmän hyödyksi kuin haitaksi.”
Jos mielessäsi on matka Etelä-Amerikkaan, niin voit käyttää Toivasten kirjaa suunnittelun apuna ja fiilistelyssä. Vaikka matkailuharrastukseni on suuntautunut pääasiassa Eurooppaan, niin Salsaa ja mojitoa -kirja herätti kiinnostukseni kaukaisempiinkin kohteisiin.
Matkakirjoja, romaaneja ja valokuvanäyttelyitä
Salsaa ja mojitoa on Toivasten toinen yhteinen kirja. Ensimmäinen, Proseccoa per favore, kertoo pariskunnan elämästä Stresassa, Italiassa, jonne he muuttivat kymmenisen vuotta sitten.
Pirjo Toivanen on kirjoittanut myös romaaneja: Pyhä paha perhe (2017), Siskoni Italiassa(2020) ja Rooleja vai rakkautta (2022). Kirjojen teemoina ovat adoptio, perhesuhteet ja läheisten merkitys. Lisäksi hänen novellejaan on julkaistu lehdissä ja antologioissa. Reijo Toivasen valokuvia on ollut esillä parissa näyttelyssä Helsingissä.
Mojito [mo’hi:to] on alun perin kuubalainen cocktailjuoma. Se tehdään perinteisesti vihermintusta, rommista, sokeriruo’on mehusta, limetistä ja soodavedestä. Kuva: Paul Steuber, Pixabay.
Kuubalainen salsaorkesteri. Kuva: Rav, Pixabay.
Pirjo Toivanen ja Reijo Toivanen: Salsaa ja mojitoa. Stresa Kustannus osk, 2021.
Sain kirjan Pirjo Toivaselta Helsingin Kirjamessuilla.
Uusi vuosi, uudet matkat. Osa reissujen hauskuutta on niiden suunnitteleminen ja tieto siitä, että tulevaisuudessa on jotain arjesta poikkeavaa. Mitä tuonee vuosi 2023 tullessaan?
Reissuvuoteni avaa pitkästä aikaa MatkamessutHelsingin Messukeskuksessa torstaista sunnuntaihin 19.–22.1.2023. Torstaina messut ovat auki ammattilaisille, joiksi bloggaajatkin luetaan. Heti aamusta on tarjolla aamiaistilaisuus, jossa on mahdollista tavata suomalaisten ja ulkomaisten turistitoimistojen ja alueorganisaatioiden edustajia. Tuona päivänä on väljää kierrellä messualueella.
Maaliskuussa on vuorossa myös Suomen Luonnonvalokuvaajien Talvipäivät 10.–12.3.2023 Kokoushotelli Murikanrannassa, Terälahdessa lähellä Tamperetta.
Suunnitellen vai fiilisten mukaan?
Olen huono tekemään tarkkoja suunnitelmia, toimin enemmän ex tempore -tyyliin, mutta joskus on tehtävä varauksia hyvissä ajoin etukäteen, jotta matkasuunnitelmat onnistuisivat.
Poikkeuksena lyhyen ajan suunnittelemiseen ovat majoitusvaraukset tapahtumiin, joihin aion tänäkin vuonna mennä. Elämä opettaa. Olen jo varannut hotellit Sastamalasta Vanhan kirjallisuuden päivien sekä HangostaFotofestivalin aikaan. Nämä molemmat tapahtumat ovat pienellä paikkakunnalla, jossa majoituskapasiteetti on rajallista. Näissä molemmissa paikoissa on tullut tavaksi varata yösija jo edellisenä vuonna uloskirjautuessa.
Kirjapäivät järjestetään Sastamalassa juhannuksen jälkeen perjantaina ja lauantaina 30.6.–1.7.2023. Niiden perinteinen tapahtumapaikka, Sylvään koulu, on kesällä 2023 putkiremontissa ja sen vuoksi tapahtuma siirtyy Vexve-areenan ja Vammalan ammattikoulun ympäristöön.
Hanko Fotofestival järjestetään lauantaina 9.9.2023 ja kyseessä on jo kymmenes tapahtuma, joten sitä varmaan juhlitaan. Olen ollut mukana joka kerta – ja kävin Hangossa myös sellaisena viikonloppuna, jolloin tapahtumaa ei koronan vuoksi järjestetty.
Kalamata, Haag ja Lontoo?
Kalamata, Kreikka. Kuva: Bill Ligris Pixabaysta.
Toivon myös, että voin osallistua TBEX-organisaation järjestämään matkabloggaajien konferenssiin 8.–12.5.2023 Kalamatassa, Kreikassa. Olen hankkinut sinne jo lipun, mutta muut matkavalmistelut ovat tekemättä, mutta kannattaa hoitaa pian kuntoon.
Jossain vaiheessa voisin vierailla Jaana-sisareni nykyisessä kotikaupungissa Haagissa. Se on Alankomaiden hallintokaupunki maan länsiosassa Pohjanmeren rannalla. Sielläkin riittää varmaan nähtävää, mutta olisi myös houkuttelevaa vierailla muissa lähellä olevissa paikoissa, ehkä meillä vielä tuntemattomissa vanhoissa pikkukaupungeissa.
Haag, Alankomaat. Kuva: Cor Gaasbeek Pixabaysta.
Haag, Alankomaat. Kuva: Cor Gaasbeek Pixabaysta.
Haag, Alankomaat. Kuva: Cor Gaasbeek Pixabaysta.
Alankomaiden suosituimpiin kuuluva uimaranta, Scheveningen, on Haagin historiallinen merilomakohde. Se sijaitsee Haagin itäpuolella noin 15 minuutin ajomatkan päässä kaupungin keskustasta. Kuva: Olga Kropman Pixabaysta.
Yksi mahdollinen matkakohde voisi olla Lontoo, jossa asuu ystäväni Sue. Meillä on tänä vuonna juhlavuosi – tutustuimme toisiimme 50 vuotta sitten kirjeenvaihdon merkeissä. Olen käynyt useasti hänen luonaan.
Suunnittelimme, että Sue tulisi vuorostaan Turkuun ja Suomeen vuonna 2023, mutta nyt hän on arvellut, ettei se ehkä toteudukaan. Jospa voisin jälleen vierailla hänen luonaan, ja voisimme juhlia 50 puolivuosisataista kestänyttä yhteydenpitomme. Olen kertonut tarinamme postauksessa Ensin lensivät kirjeet.
Lontoo, Iso-Britannia. London Eye, maailmanpyörä.
Lontoo, Iso-Britannia. Näkymä Thames-joelle The Shard -pilvenpiirtäjän 68. kerroksesta. Ikkunalasi hiukan heijastuu kuvaan.
Kaikki nämä reissut eivät välttämättä toteudu; ykköstoiveena on Kalamata. Olen ollut aikaisemmin kolmessa TBEX-konferenssissa ja ovat olleet sen verran huikeita kokemuksia, että saavat osallistumaan yhä uudestaan.
Muutama vakiotapahtuma on myös suunnitelmassa
Epäilemättä vietän aikaa myös Kurejoella, Alajärvellä, jossa on perheemme kesäpaikka edesmenneen isäni kotitalossa. Toivottavasti saan sinne mukaan myös sisaruksia ja lapsiamme. Vanhassa talossa saattaa olla pientä laittoa ja puutarhakin kaipaisi hortonomista hoitamista. Keväällä tai syksyllä siellä voisi olla etätöissä.
Kurejoella, Alajärvellä pääsee nauttimaan maalaismaisemista ja -elämästä.
Osallistunen edelleen moniin vakiotapahtumiini, jos ne vain saadaan järjestettyä: Luovat ladyt -viikkoon Toivonniemessä, Ruissalossa tai jossain muualla, Fiskarsin Antiikkipäiviin, Loviisan Wanhat Talot -tapahtumaan elokuussa, Turun ja Helsingin Kirjamessuille sekä Suomen LuonnonvalokuvaajienSyyspäiviin ja Vuoden Luontokuva -festivaaliin lokakuussa.
Toivon myös, että pääsisin viettämään viikon jossain uudessa paikassa joko etätöissä ja vapaa-ajalla. Toiveet ovat kohdistuneet jo monena vuotena Seiliin, Örööseen tai johonkin muuhun saaristopaikkaan.
Aiotko sinä matkustaa alkavana vuotena vai pysytteletkö kotiseudulla? Mikä on kohteesi? Joka tapauksessa innostavaa, vastuullista ja ikimuistoista matkailuvuotta 2023.
Vuodenvaihteessa on tapana kerrata kokemuksia, palata menneeseen ja arvioida sitä. Teen nyt samantyylisen matkaraportin tästä vuodesta 2022 kuin parin aikaisemman vuoden menoista. Kulunut vuosi oli matkojen suhteen köyhempi kuin edeltäjänsä, ja minä olin bloggaamisen suhteen saamattomampi.
Tänä vuonna tein yhden matkan ulkomaille, muuten reissuni suuntautuivat kotimaahan ja oikeastaan alle 400 kilometrin säteelle kotikaupungistani Turusta.
Perinteinen tammikuun meno, Matkamessut, oli siirretty tammikuuhun 2023. Pääsen siis pian tutkimaan matkailumaailmaa pitkän tauon jälkeen. Kreikka on tämänvuotinen messujen partnerimaa, ja se sopii minulle oivallisesti. Toivon, että voin osallistua TBEX-organisaation järjestämään matkabloggaajien konferenssiin toukokuun alussa Kalamatassa, Kreikassa. Olen hankkinut sinne jo lipun, mutta muut matkavalmistelut ovat tekemättä.
Alajärveltä Kotkaan, Maarianhaminasta Paimioon
Torstaina 3. helmikuuta liputetaan arkkitehtuurin ja muotoilun kunniaksi Alvar Aallon syntymäpäivänä. Tein jutun Lippu salkoon Alvar ja Aino Aallon kunniaksiosittain siksi, että Aalto liittyy syntymäkuntaani Alajärveen, joka on osa valtakunnallista Alvar Aalto -kaupunkiverkostoa.
Alvar Aallolla on Alajärvellä oma tie lähellä suunnittelemiaan rakennuksia.
Tuusulanjärvi houkutteli jäälleen paljon ulkoilijoita maaliskuisena sunnuntaina.
Maaliskuussa vietin viikonlopun Gustavelundissa, Tuusulassa, jossa järjestettiin Suomen Luonnonvalokuvaajien Talvipäivät. Olen osallistunut niihin noin kymmenen vuoden ajan. Viikonloppu on täynnä mielenkiintoista ohjelmaa ja sen aikana tulee katsottua useampi tuhat upeaa valokuvaa.
Huhtikuussa kirjoitin Merikeskus Vellamosta, joka on koko perheen käyntikohde kaikkina vuodenaikoina Kotkan Kantasatamassa. Olin käynyt siellä jo syksyllä 2021, mutta hauduttelin juttua muutaman kuukauden.
Pääsiäistä vietin Maarinhaminassa ikään kuin omatoimisessa retriitissä, mutta siltä reissulta ei syntynyt postausta. Tosin laivamatka Glory-laivalla tuli mukaan toukokuun postauksessa Gloryn loistoa Itämerellä.Tein tuolla Viking Linen uudella aluksella reissun myös äitienpäivän aikoihin äitini ja sisarusteni kanssa.
Glory matkalla Turusta Tukholmaan.
Algoth’s on legendaarisen pirtukeisarin, Algoth Niskan nimikkobaari.
Aurajoen rannan kirsikkapuut kukkivat toukokuun puolivälissä.
Taiteen talon avajaisissa pääsi tutustumaan taiteilijoiden työtiloihin.
Toukokuussa ihastelin Aurajoen rantojen kirsikkapuiden kukintaa ja tutustuin Taiteen taloon sen avajaisissa. Se on taiteen ja kulttuurin koti taiteen tekijöille, kaupunkilaisille ja matkailijoille. Taiteen talo sijaitsee Rettigin vanhassa tupakkatehtaassa osoitteessa Nunnankatu 4 keskellä Turun Vanhaakaupunkia.
Luovien ladyjen lomaviikko järjestettiin viime vuonna Villa VallattomassaStrömforsissa. Tämän majapaikan emäntä Petra Pekkarinen houkutteli minut vieraaksi Pipa ja Papi -podcastiinsa, ja voit kuunnella jutteluamme Luovista ladyistä, bloggaamisesta, vanhoista taloista ja matkustamisesta täältä.
Tällä ruukkipaikkakunnallakin oli nähtävää, mutta ajelimme sieltä myös Porvooseen, Loviisaan ja Kotkaan muun muassa kirppareille. Kävimme myös Keisarillisessa kalamajassa Langinkoskella, Olgan farmilla Sääksjärvellä – mainio kohde lapsiperheille – sekä Stockforsin tehdasalueella Pyhtäällä.
Villa Vallaton tarjosi oivallisen lomapaikan ja tukikohdan tusinalle Luovia ladyja.*
Tuttuja kesämenoja olivat myös heinäkuussaBooktorieli vanhojen kirjojen myyntitapahtuma Läntisellä Rantakadulla, Puutori Blues –tapahtuma nimensä mukaisesti Puutorilla sekä elokuinen Taiteiden yö monine esityksineeen eri puolilla Turkua. Näistä ei nyt syntynyt postauksia.
Joulukuussa pohdin erilaisia tapoja viettää vuoden suurinta juhlaa postauksessa Missä vietät joulusi tänä vuonna? Oman jouluni vietin kotona perheen parissa.
Poimi vinkit ja vieraile ensi vuonna jossain oudossa kuplassa
Tämä postaus kertoo matkoistani, mutta sitä voi lukea niinkin, että se sisältää vinkkejä tapahtumista, joihin voi osallistua ja paikoista, joissa voi käydä. Ehkä saat poimittua jonkun vinkin ensi vuoden suunnitelmiisi.
Suosittelen myös, että käyt sellaisessa paikassa tai tapahtumassa, joka on itsellesi hiukan outo tai vieras, ehkä jopa siellä monesti mainitulla epämukavuusalueella. Tapaat ehkä ihmisiä, joilla on ihan kummallisia harrastuksia.
Minulle tällaisia paikkoja ja tapahtumia olivat Espanjan hevospaikat (näistä toivottavasti kirjoitan myöhemmin) sekä Strömforsissa ruukissa Ruotsinpyhtäällä järjestetty Ruukki Picnic, joka on ollut vuosien aja Itä-Uudenmaan suurin kesäinen koko perheen harrasteajoneuvotapahtuma ja Ruissalossa, Turussa järjestetty Grand Tour de Renault -tapahtuma. On virkistävää ja mieltä avartavaa vierailla omien kupliensa ulkopuolella.
Vierailin kesäkuussa Espanjassa kahdessa hevosia jalostavassa, kasvattavassa ja kouluttavassa paikassa.
Ruukki Picnic toi Strömforsiin paljon amerikanautoja harrastajineen.
Sisällöntuotanto sakkaa surussa
Isä saateltiin viimeiselle matkalleen helmikuussa.
Olen ollut tänä vuonna vähemmän tuottelias kuin aikaisempina vuosina raskaan elämäntilanteen vuoksi. Isäni kuoli tammikuussa 81-vuotiaana ja äitini jäi leskeksi ja apua tarvitsevaksi. Aikaa ja energiaa kirjoittamiseen tuntuu olevan nyt aikaisempaa vähemmän. Tänä vuonna en osallistunut myöskään Yhdysvalloista lähtöisin olevaan National Blog Posting Month (NaBloPoMo) -haasteeseen, jossa blogataan joka päivä.
Harmillisesti myös osa aineistosta on jäänyt vielä julkaisematta. Muun muassa osa Espanjan matkan annista on jäänyt kertomatta kuten myös muutamasta kotimaan reissustakin. Ehkä kirjoitan niistä vielä seuraavia matkoja odotellessa.
Joulu on valintojen aikaa. Se, missä sitä juhlimme, kenen ehdoilla, millaisin kustannuksin ja millaisin seurauksin, vaatii hiukan miettimistä. Paitsi niillä, joilla on vuosien, ellei vuosikymmenten aikana vakiintuneet jouluperinteet. Niitäkin saattaa tosin nyt joutua tuunaamaan sähkönkulutuksen ja ympäristövaikutusten vuoksi.
Joulupukki löytyy myös Abu Dhabista.
Ensimmäisiä kaupallisia jouluvirityksiä oli havaittavissa jo lokakuun puolella. Black Friday -kampanjat valtasivat mediamarkkinat marraskuun lopussa. Heti ensimmäisen adventin jälkeen mainosten kärki siirtyi jouluhankintoihin. Tolkuttomiin mittoihin paisunut vuoden kulutusjuhla on ollut jo kauan puistattava. Lahjoja ja ruokaa ostetaan kuormakaupalla. Vähemmälläkin voisi varmaan luoda tunnelmaa ja hyvää tahtoa perheen ja lähimmäisten keskuuteen.
Viimeistään nyt on aika miettiä, miten ja missä aikoo viettää valon juhlaa. Osalle meistä perheen ja suvun perinteet ovat niin voimakkaita, että suunnitelmat ovat selvillä ja joulua vietetään kuten aina ennenkin. Toiset taas ovat vapaampia valitsemaan vaihtoehtoja: voi vaikka jättää koko juhlan väliin tai matkustaa mieluisaan paikkaan. Jotkut ovat elämän yllätysten vuoksi uudenlaisessa tilanteessa.
Matkailu on elpymässä
Matka on hyvä keino välttää jouluvalmisteluihin niin usein liittyvä kiire ja stressi. Ne voi tyystin unohtaa, kunhan saa pakattua laukkunsa ja pääsee lähtemään. Reissua suunnittelevalle on tarjolla monia valmiita vaihtoehtoja: matkoja Baltian ja Keski-Euroopan maiden joulutoreille, hotelli- ja kylpylälomia, risteilyjä niin Reinillä, Itämerellä, Välimerellä kuin kauempanakin, rantalomia Kanarialla tai Aasiassa ja niin edelleen. Ja itse matkansa suunnitteleva pääsee minne vain.
Pahimman korona-ajan jälkeen ulkomaan matkailu on elpymässä. Tilastokeskuksen Suomalaisten matkailu -tilaston ennakkotietojen mukaan ulkomaan vapaa-ajanmatkoja tehtiin touko-elokuussa 2022 nelinkertainen määrä edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna.
Viime kesänä ulkomaanmatkat myös suuntautuivat kauemmas Eurooppaan kuin vuonna 2021, jolloin kolme neljästä ulkomaanmatkasta tehtiin Pohjoismaihin ja Baltiaan. Kestosuosikkien Viron ja Ruotsin lisäksi Kreikka nousi Espanjan ohi kolmanneksi suosituimmaksi kohdemaaksi.
Itsestäänselvyyksistä kyseenalaistuksiin
Olemme eläneet 2020-luvun alkuvuosia tilanteessa, jossa joudumme kyseenalaistamaan monia itsestään selvinä pitämiämme asioita. Kanssaihmisistä on tullut meille kaukana pidettävä uhka mahdollisen koronatartunnan vuoksi, sähkö on meille kallis ja säästettävä resurssi ja matkustaminen etenkin lentokoneella on arveluttavaa ilmastovaikutusten vuoksi. Ilmateitse matkustavat saattavat tuntea lentohäpeää ja vaieta reissustaan.
Ukrainan sotakärsimykset, taistelujen laajenemisen uhka, erilaiset luonnonkatastrofit ja väkivaltaisuudet välittyvät meille päivittäin television ja sanomalehtien uutisissa. Tuntuu, kuin vuosi toisensa jälkeen olisi meille entistä pahempi ”annus horribilis”.
Voimia valon juhlasta
Oman, meille niin tutun rasitteen mielenterveyteemme antaa marras- ja joulukuun pimeys. Päivä on lyhimmillään. Kun tähän vielä lisätään työelämän kiireet ja maailman valmiiksi saamisen paineet ennen joululomia sekä kaikki tehtävät ja velvollisuudet ennen juhlapyhiä, on ihmismielen kestävyys koetuksella.
Siksikin olisi suotavaa, että joulunajasta muodostuisi itse kullekin valoa ja voimia antava eheyttävä kokemus. Mikä ilahduttaisi läheisiäni ja itseäni, mikä lataisi henkiset, fyysiset ja sielulliset akkuni parhaiten, mutta kuitenkin niin, etten rasittaisi kohtuuttomasti talouttani ja ympäristöäni?
En ole jouluihminen, enkä jaksa käyttää aikaani ja energiaani viikkotolkulla joulutunnelman luomiseen. Jos voisin vapaasti valita, niin viettäisin jouluni muualla kuin kotona. Jättäisin kaikki juhlavalmistelut väliin ja käyttäisin niihin varatut rahat matkaan. Se voisi suuntautua kotimaahan, naapurimaihin tai pidemmälle. Teen harvoin reissuja lentäen, joten tarvittaessa olen valmis tämänkin vaihtoehdon valitsemaan.
Olen päässyt tällaiseen tilanteeseen kolme kertaa elämäni aikana. Vuosina 2012 ja 2014 matkustin ennen joulua Abu Dhabiin teini-ikäisten lasteni kanssa. Vuonna 2013 lähdimme koko perhe vanhinta poikaa lukuun ottamatta Vilnaan.
Jouluja vierailla mailla
En olisi ehkä valinnut Yhdistyneiden arabiemiirikuntien pääkaupunkia Abu Dhabia joululomakohteeksi, mutta sisareni ja hänen miehensä asuivat siellä muutaman vuoden ajan. Meillä oli siis majoituspaikka valmiina. Lisäksi vuodenvaihde on sekä koululaisten kannalta ajallisesti että kohdemaan ilmaston suhteen otollisin matkustusaika. Abu Dhabissa on kesällä ainakin minulle liian kuumaa; joulu- ja tammikuussa lämpötila oli miellyttävästi 20–25 asteen lukemissa.
Abu Dhabissa oleskelimme paljon paikallisella, ulkomaalaisille tarkoitetulla yksityisklubilla, The Clubilla, jonne sisareni sai hankituksi meille viikon jäsenyyden. Klubilla on oma ranta, uima-allas, kuntosali, ravintoloita, kirjasto ja kauppa. Vietimme kunnon rantaelämää – treenaamalla salilla ja uimalla meressä.
Loman aikana tutustuimme Abu Dhabiin ja sen ympäristöön. Teimme myös kolmen päivän reissun Al Ainiin, joka sijaitsee lähellä Omanin rajaa sekä kahden päivän matkan Dubaihin. Molempiin kaupunkeihin matkustimme bussilla.
Näiden kahden matkan aikana ennestään vieras kulttuuri tuli tutuksi sääntöineen ja tapoineen ja kotimaan äidinkasvot kirkastuivat kummasti: ”Tämäkin on meillä paremmin.” Paikallinen säätila voitti kuitenkin valollaan ja lämmöllään 6–0 kotimaan olosuhteet.
Aavikkosafarillla näimme paljon kameleita ja nuoret ratsastivatkin niillä. Safariajelu tehtiin jeepillä.
Abu Dhabissa oli paljon ostoskeskuksia.
Kävimme myös Sheik Zayedin suuressa moskeijassa (Sheikh Zayed Grand Mosque Center).
Kolmannella reissullamme lensimme aatonaattona Turusta Riikan kautta Vilnaan ja palasimme tapaninpäivänä 26.12. Lähtöaika oli aikaisin ja paluu myöhään, joten perillä oloaikaa jäi mahdollisimman paljon.
Joulukuusi Vilnassa.
Vilnalaisia tutustumassa jouluseimeen ja -toriin.
Kaupunki oli kompakti ja helppokulkuinen ja tarjosi riittävästi tutustuttavaa. Majoitus oli Radisson Blu Hotel Lietuva -hotellissa Neris-joen rannalla. Unesconmaailmanperintökohteidenlistalla olevaan vanhaan kaupunkiin oli noin kymmenen minuutin matka.
Kiinnostavana alueena oli itsenäiseksi julistautunut taiteilijakaupunginosa Užupiksen tasavalta. Sillä on oma kansallislaulunsa, perustuslakinsa, presidenttinsä, piispansa ja kirkkonsa.
Kotijoulu kunniassa
Kolmen ulkomailla vietetyn joulun jälkeen palasimme erityisesti perheemme aikuisten lasten toivomuksesta kotijouluihin, joissa tärkeällä sijalla ovat riisipuuro, joulutortut, kinkku, suklaakonvehdit, kirjat, sauna, kiireetön aika ja iltamyöhäiset kävelyt kynttilöin valaistulla hautausmaalla.
Matkajoulujen jälkeen aikomuksemme olivat varsin selvät jouluna 2015, mutta niihin tuli äkillinen muutos. Yksi perheenjäsenistä vietti jouluaattoa lukuun ottamatta joulunpyhänsä ja koko seuraavan viikon sairaalassa. Siellä me muut kävimme sitten vierailulla päivittäin. Elämän yllätyksellisyys päihittää hyvätkin suunnitelmat.
Jouluperinteisiimme kuuluu myös sukulaisille ja ystäville lähetettävä joulukirje, jossa kerromme vuoden aikana koetusta ja eletystä. Traditiomme alkoi 1990-luvun alussa, jolloin olimme nuori lapsiperhe ja halusimme kertoa erityisesti jälkikasvumme kuulumisista.
Vuoden 2005 joulukirjeessä kuvailimme joulunalustunnelmia näin: ”Kummasti meidänkin perheeseemme on syntynyt jouluperinteitä. Sellainenkin perinne meillä tuntuu olevan, ettei kaikki ole ehtinyt valmiiksi, kun joulurauha julistetaan Vanhalta suurtorilta ja Sulo Saarits laulaa radiossa ”Taas kaikki kauniit muistot”.
Riisipuuro on ollut joskus pohjastaan mustaa ja palaneen käryä on leijaillut kodissa muutoinkin. Joulukoristelut jäävät aina aiottua vaatimattomammalle tasolle, kun joulusiivous ja huushollin järjestykseen saattaminen vie niin paljon aikaa.”
Nuorison vakiintuneina pysyneiden toiveiden lisäksi tämän vuoden juhlavalintoihin vaikuttaa alkuvuonna leskeksi jääneen ja haurastuneen 84-vuotiaan äitini tilanne. Hän ei vietä enää joulua isäni kanssa kakkoskodissa eteläpohjalaisella sukutilalla, jossa joulukuusi haettiin omasta metsästä ja kylmä tupa sekä kamarit lämmitettiin puuhellalla ja pönttöuuneilla. Äitini sanoi menevänsä jouluksi hotelliin. Siltä osin neuvottelumme ovat vielä kesken.
Riisipuuro kuuluu jouluumme. Sitä keitetään iso kattilallinen.
Tämä postaus on ilmestynyt aikaisemmin Suomalaisen Sanomalehtimiesliiton verkkosivujen joulukuun 2022 blogikirjoituksessa. (Hiukan tein muutoksia tähän versioon.)
Lue myös muita jouluun ja joulumatkoihin liittyviä postauksia:
Kävin viime kesänä ensimmäistä kertaa Renault-harrastajien kesätapaamisessa. Se sujui autoihin tutustuen ja niitä kuvaten sekä omistajien kanssa keskustellen. Vielä en saanut ratkaistua näiden ranskalaisautojen salaisuutta ja vetovoiman syytä. Pitänee osallistua toistekin.
Parisuhteelle on kuulemma eduksi, jos puolisoilla on yhteisiä harrastuksia tai kiinnostuksenkohteita. Niinpä tarjouduin heinäkuun lopussa aviomieheni mukaan 38. Grand Tour de Renault -tapahtumaan Ruissaloon. Hän taisi yllättyä ehdotuksestani, sillä aikaisemmin hän on tehnyt visiittejä vastaaviin tapahtumiin joko yksin tai lastemme kanssa. Turkulaisina meidän oli helppoa pistäytyä paikalla parin tunnin ajan.
Mieheni Juha Rautiainen on liputtanut Renaultien puolesta jo 1990-luvun alusta alkaen.
Olin saanut heinäkuun alussa tuntumaa kokoontumisajoihin Ruukki Picnic -harrasteajoneuvotapahtumassa Strömforsissa, jossa vietin lomaviikkoa. Siellä oli esillä amerikanrautoja, jotka pröystäilevine muotoineen ovat hyvinkin kuvauksellisia.
Lisäväriä tapahtumaan toivat omistajat, joista osa oli pukeutunut näyttävästi 1950-luvun tyyliin. Musiikki soi ja markkinatunnelma oli kesäisen iloinen.
Lapsiperheen menopelejä
En ole millään muotoa autonainen; nuoruudessa hankittu ajokorttikin on ruostunut ja tyydyn olemaan Renault Scenicissämme pelkääjän paikalla. En juurikaan kiinnitä autoihin huomiota, ja olen aivan pihalla, kun siippa mainitsee naapureita käyttäen tuntomerkkeinä heidän autojaan.
Viisihenkiseksi vuosien aikana laajentunut perheemme on ajellut Renaulteilla 1990-luvun alkupuolelta asti. En edes muista meillä olleita malleja: Renault 12, Renault 21, Laguna, Kangoo ja Scenic – nämä piti kysellä aviomieheltä.
Mistä sitten Renaultit ovat päätyneet perheellemme? Sukulaiset eivät ole olleet kovin kannustavia. Jo edesmennyt isäni sanoi vävylleen Renault-hankinnasta kuultuaan: ”Olisit hankkinut auton.” Eräs toinen sukulainen kommentoi, että ”Renuissa on pellit kuin pierunkuorta.”
Renault Mon Amour
Ruissalon Kylpylänparkkipaikan vieressä olevalla hiekkakentällä oli Renault-kansaa mukanaan vanhoja ja uudempia malleja. Monilla oli päällään harrastuksesta kertova merkkipaita ja yksi mies tunnusti julkisesti Renu-rakkauttaan Renault Mon Amour -paidallaan.
Muutamilla oli myyntipöytiä, jokunen autokin oli myynnissä ja omistajat kiertelivät katsomassa hengenheimolaistensa ajopelejä. Hyvässä maalissa kiiltelevät viimeisen päälle laitetut yksilöt keräsivät ympärilleen ihailijoita.
Yksi näistä oli mintunvärinen Estafette-pakettiauto, josta oli tehty ilmeisesti matkailuauto. Myös valkoinen Alpine, limenvihreä Renault 8S sekä kirkkaanpunainen Dauphine olivat hienoja yksilöitä. Menneiden vuosien autot ovat paljon persoonallisempia kuin nykymallit, joita en kyllä erota toisistaan.
Renault Estafette, kaunis kuin karkki.
Limenvihreä Renault 8S kiilteli upeasti.
Kauniiksi on kunnostettu tämäkin Renault Alpine.
Renault Dauphine on ilo silmälle.
On kiinnostavaa pohtia, miten ihminen leimautuu joihinkin esineisiin, harrastuksiin tai ilmiöihin. Joistakin tulee Renault-keräilijöitä autoista kaikenlaiseen brändiin liittyvään tavaraan. Jotkut keräilevät traktoreita ja perämoottoreita, toiset hajuvesipulloja, exlibriksiä tai Muumi-mukeja. Jollain tavalla nuo omaksi valikoituneet esineet koskettavat joitakin syvimpiä tuntoja.
Renuista riittää tarinoita
Kyselin kaikenlaista ihan Renu-ummikkona ja kuulin mielenkiintoisia tarinoita tämän harrastuksen parista. Moni lienee saanut virikkeitä jo lapsuudessa; vanhemmat ovat olleet Renaultin omistajia ja seuraavan sukupolven on helppoa hankkia tuttu automerkki.
Kuulin sellaisenkin tarinan, jossa Renun kertaalleen myynyt osti sen takaisin. Autolla taisi olla enemmän muisto- kuin käyttöarvoa, mutta niin se vain oli tässä kesätapaamisessa ihan priimakunnossa ihasteltavana.
Matkabloggaajana iskin silmäni heti kahteen autoon, siniseen Renault 8 Gordiniin ja keltaiseen Renault 8S:ään, joista toisen ikkunassa kerrottiin autojen matkanneen Euroopassa kesäkuun alussa yli 5 400 kilometriä ja käyneen neljä Sinisorsa Racing Team -kyytiläistä mukanaan yli kymmenessä maassa. Oli varmaan mielenkiintoinen reissu.
Nämä Renaultit seikkailivat kesäkuun alussa Euroopassa Sinisorsa Racing Team -kulkuneuvoina.
Tällaisissa tapahtumissa parasta lienee kuitenkin ihmisten kohtaaminen. Se on helppoa, koska kesäpäiville osallistujat ja muuten vain autoja katsomaan tulleet ovat jo valmiiksi virittäytyneet samalle aaltopituudelle. Heti löytyy ainakin yksi antoisa ja turvallinen keskustelun aihe: Renault Mon Amour. Samaa olen kokenut matkabloggaajien kansainvälisissä konferensseissa: on helppo ottaa kontaktia ja vaihtaa ajatuksia.
Tapaaminen Tanskassa?
Pitäisikö olla huolissaan? Tämä oli kuukauden sisällä jo toinen autotapahtumani. Joskus voisi olla mukavaa lähteä johonkin alan kansainväliseen tapahtumaan, harrastajia kun on ainakin ympäri Eurooppaa. Sellaiseen mieheni ei ole vielä tullut lähteneeksi. Reissussa yhdistyisivät matkabloggaajan kiinnostus uusiin paikkoihin ja mieheni Renault-harrastus. Ensi vuonna 2023 järjestyksessä on jo 30. pohjoismainen tapaaminen joissain Tanskanmaalla.
Tämä juttu julkaistaan myös piakkoin ilmestyvässä Renaultist 2/2022 -lehdessä.
Palvelu/tuote saatu: Messukeskus – Helsingin Kirjamessut*
Sain Helsingin Kirjamessuilta vapaalippuja arvottavaksi blogissani.
Vapaaliput Helsingin Kirjamessuille 27.10.‒30.10.2022 on nyt arvottu. Lupasin kaksi, mutta laitoinkin nyt kolme lippua arvottavaksi. Yksi lippu oikeuttaa yhteen kertakäyntiin Helsingin Kirjamessuilla sekä samaan aikaan järjestettävillä Ruoka & Viini -messuilla. Sähköinen pääsylippu oikeuttaa seuraamaan myös Kirjamessujen verkkosisältöä.
Pyysin arvontaan osallistujaa kommentoimaan, minkä matkakirjan tai -oppaan hän on lukenut viimeksi taikka minkä hän haluaisi lukea.
Satunnaisgeneraattori arpoi vapaaliput Tiuhtille, Airille ja Pilville.
Voittajat ovat jo saaneet lippunsa. Onnittelut ja mielenkiintoisia messuja kaikille! Aion itsekin viettää siellä kolme päivää eli torstaista lauantaihin.
Kiitokset kaikille arvontaan osallistuneille.
Helsingin Kirjamessut on Suomen suurin kirja-alan tapahtuma ja valtakunnallisesti merkittävä kulttuurifoorumi. Helsingin Messukeskus järjestää Helsingin Kirjamessut to-su 27. – 30.10.20222 Messukeskuksessa yhteistyökumppaneinaan Suomen Kustannusyhdistys ja Kirjakauppaliitto. Helsingin Kirjamessujen yhteydessä on Antikvaariset Kirjamessut, jotka järjestetään yhteistyössä Suomen Antikvariaattiyhdistyksen kanssa. Messuilla on myös Postimerkkimessut ja Levymessut. Helsingin Kirjamessujen kanssa samaan aikaan järjestetään Viini & Ruoka -tapahtuma.
Palvelu/tuote saatu: Messukeskus – Helsingin Kirjamessut*
Sain Helsingin Kirjamessuilta kaksi vapaalippua arvottavaksi blogissani.
Yksi vapaalippu oikeuttaa kertakäyntiin Helsingin Kirjamessuilla taikka messujen seuraamiseen verkossa 27.10.–30.10.2022.
Jos haluat osallistua arvontaan, niin kirjoita blogin kommenttiin, minkä matkakirjan tai -oppaan olet lukenut viimeksi taikka minkä haluaisit lukea? Vastausaikaa on tiistaihin 25.10.2022 klo 18.
Arvonta suoritetaan kaikkien määräaikana blogiin kommentin jättäneiden kesken. Arvonnassa siis kaksi onnettaren suosikkia saa käyttöönsä yhden lipun (fyysinen tapahtuma + verkkotapahtuma).
Lipun toimitan sähköpostitse. Yksi lippu oikeuttaa yhteen kertakäyntiin Helsingin Kirjamessuilla sekä samaan aikaan järjestettäville Viini & Ruoka -messuille. Sähköinen pääsylippu oikeuttaa seuraamaan myös Kirjamessujen verkkosisältöä, joten sillä on käyttöä, vaikka et tulisikaan messuille paikan päälle.
Helsingin Kirjamessut on Suomen suurin kirja-alan tapahtuma ja valtakunnallisesti merkittävä kulttuurifoorumi. Helsingin Messukeskus järjestää Helsingin Kirjamessut to-su 27. – 30.10.20222 Messukeskuksessa yhteistyökumppaneinaan Suomen Kustannusyhdistys ja Kirjakauppaliitto. Helsingin Kirjamessujen yhteydessä on Antikvaariset Kirjamessut, jotka järjestetään yhteistyössä Suomen Antikvariaattiyhdistyksen kanssa. Messuilla on myös Postimerkkimessut ja Levymessut. Helsingin Kirjamessujen kanssa samaan aikaan järjestetään Viini & Ruoka -tapahtuma.
Parasta lähteä nyt 