Kirja, Kirjailija, Matkakirja, Matkustaminen, Tutkimus

Yönaisten matkassa

Mikäs sopisi matkabloggaajalle paremmin kuin paksu kirja, joka kertoo matkustavista naisista vuosisatojen saatossa? Rohkeista naisista, jotka eivät piitanneet sopivaisuussäännöistä, vaan kulkivat sinne, minne sielu ja sydän heitä johdatti? Tällainen kirja on Mia Kankimäen tänä syksynä ilmestynyt uutuuskirja Naiset joita ajattelen öisin.

Ostin kirjan heti tuoreeltaan, sillä olin pitänyt Mia Kankimäen ensimmäisestä, vuonna 2013 ilmestyneestä kirjasta Asioita jotka saavat sydämen lyömään nopeammin. Siitä tykkäsivät moni muukin, sillä kirja oli Kanava-tietokirjapalkintoehdokas vuonna 2013 ja se nimettiin tuolloin mys Vuoden matkakirjaksi (Mondo-lehti) ja sai HelMet-kirjallisuuspalkinnon vuonna 2015.

Otavan sivuilla kuvaillaan Mia Kankimäen kirjoitustapaa: hän ”lajityyppejä ja liikkuu omintakeisesti kauno- ja tietokirjallisuuden rajamailla. Esikoisteos Asioita jotka saavat sydämen lyömään nopeammin vei hänet Kiotoon etsimään tuhat vuotta sitten elänyttä japanilaista hovinaista ja kirjailijaa Sei Shōnagonia. Toisessa kirjassaan Naiset joita ajattelen öisin hän matkustaa inspiroivien historiallisten naisten jäljillä Afrikassa, Italiassa ja Japanissa.”

Vinkki: Osta kirja joululahjaksi. Lähipiirissäsi on varmasti joku (nainen), joka ilahtuisi tästä. Kirjassa riittää luettavaa juhlapyhiksi.

Kymmenen suojeluspyhimystä

Kirjailija kertoo kirjansa syntytarinaa: ”Olen ajatellut naisia niinä unettomina öinä kun elämä /miesasiat/ asenne ovat tolaltaan ja tuntuu, ettei se kauhea sudenhetki pääty ikinä. Noina öinä olen kerännyt itselleni näkymätöntä henkivartiokaartiota, suojeluspyhimyksiä, jotka johdattavat eteenpäin.”

”Näiden inspiroivien yönaisten elämä ei ole kulkenut perinteistä reittiä. He ovat rikkoneet rajoja ja tehneet asioita, joita heiltä ei ole odotettu. Monet heistä ovat taiteilijoita tai kirjailijoita, niitä joiden työ on yksinäistä ja sisäänpäinkääntynyttä. Useimmilla ei ole ollut perhettä tai lapsia, ja heidän miessuhtensa ovat olleet epäsovinnaisia. Monet ovat matkustelleet tai muuttaneet uuteen kulttuuriin, ja tehneet suuria elämänmuutoksia vielä kypsällä iällä.”

Unettomat yöt herättävät kysymyksiä: ”Mietin, mistä nämä naiset ammensivat rohkeutensa? Miten he neuvoisivat minua, jos voisimme tavata? Ja ennen kaikkea: Voisinko lähteä tutkimusmatkalle heidän jäljilleen?”

Mia Kankimäki lähti tutkimusmatkoilleen yönaisten seuduille. 447-sivuinen kirja jakautuu kolmeen osaan tutkittavien ja jäljitettävien yönaisten ja matkojen suhteen.

Ensimmäisessä osassa kirjailija matkustaa Afrikassa Karen Blixenin jalanjäljissä.

Toisessa osassa hänen yönaisinaan ovat tutkimusmatkailijat Isabella Bird, Ida Pfeiffer, Mary Kinsley, Alexandra David-Néel ja Nellie Bly.

Kolmannessa osassa taiteilevia yönaisia ovat Sofonisba Anguissola, Lavinia Fontana, Artemisia Gentileschi ja Yayoi Kusama (jonka pilkullista taidetta nähtiin HAMissa vuonna 2016).

Afrikan lisäksi kirjailija matkusti muun muassa Kööpenhaminaan, Firenzeen, Mazzenaan, Kiotoon, Tokioon ja Normandiaan.

Yönaisten neuvoja

Yönaisten tarinat ovat kiehtovia, mielenkiintoisia ja opettavaisia. Huimia matka- ja selviytymistarinoita, itsenäisyyttä ja itsepäisyyttä, uteliaisuutta ja tutkimustoimintaa.

Tässä Mia Kankimäen kokoamia yönaisten neuvoja:

  1. ”Lähde Afrikkaan.
  2. Jos kärsit masennuksesta, turhautuneisuudesta tai päänsärystä, lähde matkalle.
  3. Matkustamiseen ei tarvitse syytä. Matkusta kitubudjetilla. Pummi majapaikka, jos mahdollista.
  4. Jos olet yksin eikä kukaan tarvitse sinua, voit yhtä hyvin lähteä Länsi-Afrikkaan kuolemaan ja nauraa koko matkan.
  5. Seuraa polkua joka eteesi avautuu. Jätä paluulippu käyttämättä.
  6. Panosta hyvien ideoiden keksimiseen. Matkusta yhden käsilaukun taktiikalla.
  7. Tee sinä mitä haluat. Minä maalaan.
  8. Haluatko yhdistää perheen ja uran? No problem. Voit saada kaiken.
  9. Käsittele traumasi. Surmaa Holoferneesi. Kaikki on materiaalia.
  10. Sukella siihen mitä pelkäät. Työskentele hulluna.”

Kirjansa lopussa Mia Kankimäki kiittää myös yönaisia: ”Kiitos yönaisille ‒  kaikille niille yötaivaan tähtinä loistaville valopisteille, joiden avulla tavallinen, pelokas nainen voi unettomina öinä suunnistaa.”

Mia Kankimäki. Kuva Tommi Tuomi 2013.

Mia Kankimäki on opiskellut yleistä kirjallisuustiedettä ja valmistunut filosofian maisteriksi Helsingin yliopistosta. Hän on työskennellyt mainos- ja kustannustoimittajana, harrastanut Japanin kulttuuria vuosien ajan ja valmistunut Sogetsu-ikebanakoulukunnan opettajaksi.

Kankimäki on julkaissut myös useita täytettäviä kirjoja yhdessä Mikko Aarnen kanssa, muun muassa Aikuiset ystäväni (2004) ja Keski-ikäiset ystäväni (2014).

”Luulet tietäväsi, mitä matka voi tarjota,
mutta itse asiassa juuri sitä et tiedä.

Karen Blixen kirjeessä Afrikasta 18.1.1917.”

Normaali
Kirja, Matkakohde, Tutkimus

Hyggeä Tanskasta

Jos voisit lähteä onnen maahan, niin mihin suuntaisit? Mistä lähtisit etsimään? Entä voisitko lisätä elämääsi onnellisuutta matkustamatta minnekään? Vastaus löytyy Tanskasta: hygge.

denmark-1487004_960_720

Tanska, onnellisuuden pieni, suuri maa. Kuva: Pixabay.

Matka Onnelaan ei ole kovin pitkä, sillä tutkimuksen mukaan Tanska on maailman onnellisin maa. Asiaa on selvittänyt YK:n perustama kestävän kehityksen tutkijaryhmä SDSN (Sustainable Development Solutions Network) ja Columbian yliopiston Earth Institute. World Happiness Report 2016 -raportti julkaistiin maaliskuussa.

Selvityksessä käytettyjä onnellisuuden mittareina olivat bruttokansantuote henkeä kohden, odotettavissa oleva terve elinikä, tunne vapaudesta tehdä elämänvalintoja, vapaus korruptiosta, anteliaisuus sekä se, onko henkilöllä joku tukemassa vaikeina aikoina.

Suomi ja ylipäänsä Pohjoismaat pärjäsivät tässä kisassa hyvin, sillä ne kaikki ovat kymmenen parhaiten sijoittuneen maan joukossa. Suomi oli viides ja Ruotsi kymmenes. Yhdysvallat löytyy listalta sijalta 13. Britannia on 23., Ranska 32. ja Italia 50.

Onnellisimmat maat 2016

1. Tanska
2. Sveitsi
3. Islanti
4. Norja
5. Suomi
6. Kanada
7. Uusi-Seelanti
8. Hollanti
9. Australia
10. Ruotsi

Lähde: World Happiness Report 2016.

Hyggeä elämään

cover-jpg-rendition-460-707

Meik Viking: The Little Book of Hygge ‒ The Danish Way to Live Well. Penguin Life. 2016.

Jos nyt et lähiaikoina pääse kokemaan onnellisimman maan ilmapiiriä, niin voisitko oppia jotain tanskalaisilta? Voisimmeko jotenkin soveltaa arkeemme heidän elämäntapaansa matkustamatta minnekään?

Vastaus on hygge. Sitä on ehkä vaikea kääntää suomeksi, mutta se liittyy kodikkuuteen, viihtyisyyteen ja pienistä asioista nauttimiseen. Hygge-kirjoja tarjolla jo lukuisia ja monet aikakauslehdet ovat käsitelleet sitä artikkeleissaan.

Löysin viime viikolla Akateemisen kirjakaupan hyllystä Meik Vikingin kirjan The Little Book of Hygge ‒ The Danish Way to Live Well.

Kirjoittaja lienee hyvin asiaan perehtynyt, sillä hän on Kööpenhaminassa toimivan onnellisuutta tutkivan The Happiness Reseach Instituten toimitusjohtaja. Meik Viking on tutkinut vuosia tanskalaista elämäntyyliä.

Kirjaa on siteerattu myös Ylen tekemässä artikkelissa, joka on otsikoitu Apua kaamokseen maailman onnellisimmilta – hygge-trendi antaa luvan jäädä sohvannurkkaan. Jutun mukaan hyggeily voisi auttaa meitä vuoden pimeimmän ajan keskellä vaeltavia.

Hyggeä on ehkä vaikea kääntää, mutta sen voi tuntea. Se liittyy mukaviin, rentoihin hetkiin joko yksin ja varsinkin ystävien kesken. Hyggeen liittyvät kynttilät ja yleensäkin valaistus tunnelman luojana. Muita hyggen ominaisuuksia ovat läsnäolo (ilman älylaitteita), nautinto, tasa-arvoisuus, kiitollisuus, harmonia, mukavuus ja rentous, rauha, yhdessäolo ja turvallinen olo.

Tuli

Tulen katseleminen ja sen lämmöstä nauttiminen lisää hyggeä elämään.

Meik Viking muistuttaa kirjassaan, että parhaat asiat elämässä ovat ilmaisia. Hidas, yksinkertainen ja vaatimaton elämä on hyggeä ‒ kuluneet villasukat, kupillinen teetä ja kotiruoka. Shampanja, osterit ja luksustuotteet ovat jotain muuta.

Vikingin kymmenen kohdan hyggelistassa ovat

  1. lautapelit
  2. nyyttikestit
  3. televisioillat ystävien kanssa
  4. naapureiden kanssa yhteinen vaihtokirjahylly rappukäytävässä
  5. petankkipelit puistossa
  6. takkatuli tai nuotio
  7. ulkoilmaelokuvat
  8. Siivouspäivät tai muu tavaroiden vaihto
  9. pulkkamäki ja
  10. kaikenlaiset pelit.

Kööpenhaminan hyggepaikkoja

Koska Meik Viking on Kööpenhaminasta ja tämä on matkablogi, poimin tähän vielä hänen vinkkinsä hyggemäisiin paikkoihin maailman onnellisimman maan pääkaupungissa.

nyhavn-district-1119123_1280

Viking mainitsee Nyhavnin, joka on 1600-luvulta peräisin oleva satama-alue ja viihde-elämän keskus. Se ulottuu Kongens Nytorvilta satamarantaan. Siellä on vanhoja värikkäitä taloja, baareja, kahviloita sekä ravintoloita. Alue toimii nykyisin perinnesatamana, jossa on esillä historiallisia puulaivoja.

Maininnan saa myös vuonna 1870 perustettu ja Tanskan vanhin konditoria, La Glace. Listalla on luonnollisesti Tivoli, jossa kannattaa käydä erityisesti marras-joulukuussa, jolloin sytytetään tuhansittain lamppuja luomaan taianomaista tunnelmaa.

A nice cup of tea on myös brittien kestolääke lievittää elämän hankalia hetkiä.

A nice cup of tea on myös brittien kestolääke lievittää elämän hankalia hetkiä. Tässä tosin Kalastajatorpan tapa tarjota haudutettua teetä aamiaisella.

Christianshav kannattaa kokea soutuveneestä käsin. Gråbrødre Torvin aukiolta löytyy monia kahviloita ja ravintoloita. Værnedamsvej-kadulla on sisustusliikkeitä, kahviloita, kukkakauppoja ja viinibaareja ja se soveltuu hyvin joutilaan iltapäivän viettopaikaksi.

Tanskalaisen voileivän smørrebrødin  nauttiminen snapsien ja oluen kera on myös hyggemäistä.

Plaza-hotellin Library Bar on suositeltu ja viihtyisä paikka. Siellä on toisinaan elävää musiikkia. Joulunaikaan se on somistettu joulukuusella ‒ joka roikkuu katosta ylösalaisin.

Mitkä ovat sinun tapasi lisätä hyggeä elämään? Mitkä ovat hyggeasioitasi keväällä, kesällä, syksyllä, joulunaikaan ja talvella?

 

Normaali