Luonto, Matkakertomus, Matkakohde, Museo, Nähtävyys, Puisto, Tutkija

Gerald Durrellin eläintarha Jerseyssä

Villiinny eläintarhassa!

Jerseyn saarelta löytyy maailmankuulun luonnonystävän ja -tutkijan Gerald Durrellin perustama eläintarha Jersey Zoo. Durrellin perimmäisenä ajatuksena oli pelastaa maapallon eläinlajeja kuolemasta sukupuuttoon.

Onko Gerald Durrellin nimi sinulle tuttu? Olet ehkä nähnyt televisiossa Korfulle sijoittuvan televisiosarjan Durrellin perheestä?

Kyseessä on Gerald Durrellin kirjoihin perustuva sarja, jossa kuvataan hänen perheensä, äidin ja kolmen sisaruksen, asumista Korfulla Kreikassa, jossa tuolloin 10-vuotiaan Geraldin eläinharrastus alkoi – ja joka jatkui hänen loppuelämänsä ajan varsin huomattavin tuloksin. Perhe vietti Korfulla muutaman vuoden ennen palaamistaan Isoon-Britanniaan toisen maailmasodan aikoihin.

Eläimet ja muu kotiväkeni

Gerald Durrell eläinystävineen on patsaana läsnä perustamassaan Jersey Zoossa.

Gerald (Gerry) Durrell (7.1.1925–30.1.1995) oli brittiläinen luonnontutkija ja -suojelija sekä kirjailija. Hänet tunnetaan parhaiten lukuisista eläinaiheisista kirjoistaan, kuten Eläimet ja muu kotiväkeni, Arkillinen eläimiä ja Vyötiäisten maassa. Suomennettuja kirjoja on paljon muitakin ja lisäksi paljon suomentamattomia. Eläimet ja muu kotiväkeni -kirja julkaistiin jo vuonna 1956, mutta suomeksi se ilmestyi vuonna 1972.

Kirjan esittelytekstissä kerrotaan värikkäästä elämästä Korfulla: ”Muun vilinän keskellä Gerry ja Roger-koira kulkevat omia teitään, joka aina vie eläinten luo. Myös Gerryn eläinystävät ovat persoonallisuuksia: kilpikonna Akilles rakastaa mansikoita, Quasimodo ei tiedä olevansa kyyhkynen, kääpiösarvipöllö Odysseus ei pelkää mitään ja Hararakat kunnostautuvat rikollisina. Yhtä läheisiä Gerrylle ovat pihtihännät ja rantakäärmeet, rupikonnat ja merivuokot – kaikki ryömivät, juoksevat, lentävät ja uivat luontokappaleet, joiden lähelle tämä innokas pieni poika pääsee.”

Olen joskus nuoruudessani epäilemättä lukenut varmaan juuri tuon suurimman suosion saaneen Durrellin kirjan. Kun päädyin Jerseyn saarelle opiskelemaan englantia vuoden 2018 syksyllä, en tiennyt, että juuri sieltä löytyy maineikkaan Gerald Durrellin eläintarha.

Jersey Zoo

Eläintarhan sisäänkäynti on tämän simpanssipatsaan takana. Rakennuksessa on myös Cafe Firefly sekä myymälä.

Jersey Zoo on perustettu vuonna 1959 ja nykyisin siellä on yli 1 000 eläintä noin 13 hehtaarin alueella. Durrellin perimmäisenä ajatuksena on pelastaa maapallon eläinlajeja kuolemasta sukupuuttoon. Hän perusti sitä varten hyväntekeväisyysjärjestön, joka on nykyisin nimeltään Durrell Wildlife Conservation Trust.

Villieläinten suojelusäätiöllä on monenlaisia uhanalaisten eläinlajien suojeluun keskittyviä projekteja eri puolilla maailmaa, kaikkiaan 50 hanketta 18 maassa. Kohteissa on monia saaria uhanalaisine eläimineen muun muassa Mauritiuksella, Madagaskarissa, Tyynenmeren ja Karibian saarilla. Yhteistyökumppaneina ovat alueen viranomaiset ja järjestöt.

Gerald Durrellilla olikin jo varhain näkemys siitä, että ihmislajin säilyminen on riippuvainen luonnon hyvinvoinnista – hyvin ajankohtaista juuri tämän kevään pandemia-aikana.

Suojelusäätiöllä on uusi strategia, joka on nimeltään Rewild Our World. Sen tavoitteet ovat rohkeita ja kunnianhimoisia, jotka pyritään toteuttamaan vuoteen 2025 mennessä, jolloin Gerald Durrellin syntymästä tulee sata vuotta. Rewild Our World -video maailman lasten ja nuorten kertomana löytyy täältä.

Monipuolinen käyntikohde koko perheelle

Jersey Zoo on mainio päiväretken kohde ja siellä kuluu muutama tunti tai vaikka koko päiväkin aluetta kierrellen ja eläimiä seuraten. Paikka on hyvin puistomainen ja viihtyisä.

Eläintarhasta löytyy muun muassa lukemattomia eläinten asuinalueita sekä lasten leikkipaikka, kaksi kahvila-ravintolaa, Cafė Dodo ja Cafe Firefly, jonka yhteydessä on myös myymälä.

Gerald Durrell Story -museossa esitellään Durrellin elämänvaiheita alkaen lapsuudesta Korfulla ja päätyen viimeiseen vuosikymmeneen, jolloin hän teki luontovideoita eri puolilla maailmaa. Tarinaa kerrotaan valokuvin, lehtileikkein ja esinein. Joukossa on muun muassa Eläimet ja muu kotiväkeni -kirjan käsikirjoitus. Museo on avoinna päivittäin klo 11.30–16.30.

Prinsessa Anne avasi Gerald Durrell -museon vuonna 2015.

Pizzaa ja italialaista olutta Cafė Dodon terassilla.

Nuolimyrkkysammakoista gorilloihin

Jersey Zoon asukkaita ovat muun muassa eteläamerikkalaiset silmälasikarhut, samalta alueelta tulevat mölyapinat ja koatit eli nenäkarhut, monet aasialaiset metsälinnut sekä monet sammakkolajit – muun muassa vuorikanasammakko, hyppysammakko sekä maailman myrkyllisimpiin eläimiin kuuluva nuolimyrkkysammakko.

Eläintarhassa on myös erilaisia matelijoita liskoista käärmeisiin ja kilpikonniin, mangusteja, tamariineja, Sumatran orankeja, makakeja, gorilloja, flamingoja ja paljon muita lajeja, kaikkiaan yli 130.

Jersey Zoossa asuu myös gorillaperhe.

Chilenflamingot ja muut lintulammen asukkaat kerääntyivät ryhmäkuvaan ruokinta-aikaan.

Burmanpytonia sai tarkastella turvallisesti lasin takaa.

Rengashäntämaki, vanhalta nimeltään kissamaki, on kotoisin Madagaskarista.

Iguaani paistattelemassa päivää. Ei ehkä luomakunnan kauneimpia eläimiä?

Yö eläintarhassa?

Jersey Zoo -vierailun voi suunnitella niin, että pääsee kuulemaan eläintenhoitajia, jotka kertovat työstään ja huollettavana olevista lajeista. Eläintarhassa on myös luentoja, tapahtumia ja varainhankintatilaisuuksia.

Alueelta löytyy myös pieni mökki, joka toimii itsepalveluantikvariaattina – sieltä voi ostaa lahjoitettuja kirjoja muutamilla kolikoilla. Minunkin kirjastoni taisi karttua muutamalla kirjalla.

Eläintarhaa ja sen eläintensuojelutyötä voi tukea myös ostamalla sille lahjoitettuja kirjoja.

Eläintarhan alueella voi myös majoittua. Vaihtoehtoina ovat Durrell Wildlife Camp -teltat tai Durrell Wildlife -hostelli.

Bussi vie eläintarhaan

Bussi 23 vie perille Jerseyn eläintarhaan.

Jersey Zoo sijaitsee saaren koillisosassa lähellä Bouley Bayta. Sinne pääsee kätevästi bussilla 23 Liberation-linja-autoasemalta. Matka kestää noin puoli tuntia ja vuoroja ajetaan puolen tunnin välein (huhtikuu 2020). Linjan päätepysäkki on eläintarhan pihassa.

Koronaviruspandemia ei ole säästänyt Jerseyn eläintarhaakaan, vaan se suljettiin 23.3.2020. Tilanteen voi tarkistaa verkkosivuilta www.durrell.org

Normaali
Henkilö, Kirjailija, Matkakertomus, Matkakohde, Puutarha, Taiteilija, Tutkija

Maailmanmatkaajien jäljillä Orkideapuutarhassa

Jos haluat nauttia rauhallisesta tunnelmasta, katsella kauniita orkideoja ja lepuuttaa hiukan jalkojasi Puerto de la Cruzissa, voit virkistäytyä Orkideapuutarhassa. Oman mausteensa paikalle antaa sen historia kuuluisine vieraineen.

Orkideapuutarha on nimensä veroinen: siellä on esillä 350 lajia.

Sitio Litre on talo Puerto de la Cruzissa, jonka 235-vuotiaan puutarhan sanotaan olevan Teneriffan vanhin. Vuonna 1730 valmistunut talo on ollut brittiläisperheiden omistuksessa vuodesta 1774.

Teneriffan suurin orkideakokoelma

Orkideapuutarha (Jardin de Orquideas de Sitio Litre/The Orchid Garden Sitio Litre) sattui olemaan marraskuisen Teneriffan matkani majapaikan, Apartments Pez Azulin lähellä, joten siellä oli helppo käväistä.

Puutarha löytyy osoitteesta Camino Sitio Litre ja se on avoinna yleisölle päivittäin kello 9.30 lähtien. Puutarha sulkeutuu talvisin kello 17 ja kesäisin kello 18. Sisäänpääsymaksu on 4,75 euroa.

Puutarhassa on pieni lampi karppeineen ja rehevine kasvillisuuksineen.

Puutarhan lammessa uiskentelee karppeja ja niitä voi syöttää ostamalla pussillisen kalanruokaa. Lintuhäkissä on kaijasia, pieniä papukaijojen heimoon kuuluvia lintuja, jotka tunnetaan englanniksi nimellä lovebird. Myös iguaanin kerrotaan asustavan puutarhassa, mutta sitä en huomannut.

Puutarhasta löytyy Teneriffan suurin, 350 orkidean kokoelma, vanhin ja suurin lohikäärmepuu sekä muistoja talossa ja puutarhassa käyneistä kuuluisuuksista. Heidän joukossaan on saksalainen tutkimusmatkailija ja kasvitieteilijä Alexander von Humboldt, dekkarikirjailija Agatha Christie sekä tutkimusmatkailija ja kasvimaalari Marianne North.

Tällä traakki- eli lohikäärmepuulla on ikää yli 600 vuotta.

Tiedemies Alexander von Humboldt kartoitti Latinalaista Amerikkaa

Alexander von Humboldt (1769‒1859) oli nykyaikaisen maantieteen uranuurtajia. Hän tutki myös maamagnetismia, meteorologiaa, klimatologiaa ja geologiaa. Hän matkusti vuosina 1799–1804 Latinalaisessa Amerikassa yhdessä kasvitieteilijä Aimé Bonplandin kanssa.

Alexander von Humboldt tutki ja kuvaili aluetta ensimmäisenä tieteellisestä näkökulmasta. Hänen kerrotaan matkustaneen tutkimusmatkoillaan kaiken kaikkiaan noin 40 000 kilometrin eli maapallon ympärysmitan verran.

Tutkimustuloksiaan hän esitteli laajassa kirjasarjassaan seuraavien 21 vuoden aikana. Myöhemmässä vaiheessä hän pyrki yhdistämään eri tiedonaloja viisiosaisessa Kosmos-sarjassa. Hänen kerrotaan myös tukeneen nuorempia tutkijoita ja muun muassa evoluutioteorian kehittäjä Charles Darwin oli hänen kanssaan kirjeenvaihdossa.

Alexander von Humboldt vieraili Sitio Litressä 23.6.1799 ja osallistui hänen kunniakseen järjestettyihin juhliin. Hän kävi myös Pico del Teide -tulivuorella, joka on 3 718 metriin kohoava Espanjan korkein huippu Teneriffalla.

Alexander von Humboldtin pronssinen patsas katselee merinäköalaa juuri siinä paikassa La Orotavan kaupungissa, jossa hän käynnillään ihaili laaksoon ja merelle aukeavaa maisemaa. (Mirador de Humboldt; Carretera Pinito s/n, La Orotava).

Alexander von Humboldt ja hänen Kosmos-kirjansa. Taiteilija: Joseph Karl Stieler, 1843.
Wikimedia Commons.

Taidemaalari Marianne North ikuisti harvinaisia kasveja

Marianne North kotonaan Ceylonillla.
Kuva: Julia Margaret Cameron. Wikimedia Commons.

Marianne North (1830– 1890) oli itseoppinut taiteilija ja matkusti laajasti viidellä mantereella Japania, Brasiliaa ja Borneota myöten 1800-luvulla, mikä oli harvinaista tuon ajan naisille. Hänen intohimonsa oli maalata harvinaisia kasveja niiden aidoissa kasvupaikoissa ja hän asetti sen kaiken muun edelle.

Hän vieraili Teneriffalla vuonna 1875 ja asui Sitio Litressä kahden kuukauden ajan. Orkideapuutarhassa on esillä Mariannen maalauksia, jotka ovat lainassa Kew´n puutarhasta.

Marinnen Northin maalaustensa kokoelmaan voi tutustua Kew’n kasvitieteellisessä puutarhassa, The Royal Botanical Gardens at Kew (Kew Gardens) Lontoossa.

The Marianne North Gallery on Britannian ainoa yhdelle naistaiteilijalle omistettu pysyvä taidenäyttely. Siellä on esillä 833 maalausta maantieteellisessä järjestyksessä.

Vuonna 1761 perustetun puutarhan kasvihuone onkin se paikka, josta Mariannen kiinnostus kasveihin sai alkunsa. Puutarha on nykyisin Unescon maailmanperintökohde kuten myös aiemmin mainittu Teiden tulivuori.

Marianne Northin maalaus Cherokee-ruususta (The Cherokee Rose/Rosa laevigata) taustallaan Teide-vuori.

Rikoskirjailija Agatha Christie sai inspiraatiota matkoiltaan

Agatha Christie -kyltti on kiinnitetty puuhun. (Tämä ei ole kuitenkaan Christien tyttärenpojan istuttama puu.)

Dekkarikirjailija Agatha Christie vieraili puutarhassa useampaan kertaan vuonna 1927. Edellisen vuoden avioerostaan toipumassa oleva kirjailija oleskeli Puerto de la Cruzissa viikon verran Gran Hotel Taoro -hotellissa (suljettu vuonna 1972) seuranaan tyttärensä Roselind ja sihteerinsä Charlotte Fisher.

Sittemmin Puerto de la Cruzin huonoon säähän ja uimarantoihin kyllästynyt kirjailija matkusti Las Palmasiin Gran Canarialle. Kaupungin uintimahdollisuudet ovat parantuneet Lago Martianezin myötä.

Agatha Christie kirjoitti vierailunsa aikana novellin Merestä noussut mies (The Man from the Sea), joka kuuluu kokoelmaan Herra Quin esittäytyy (The Mysterious Mr Quin) sekä viimeisteli dekkarin Sininen juna (The mystery of the blue train).

Sininen juna -kirja muodosti käännekohdan Christien uralla, sillä sen myötä hän hyväksyi ammattinsa taakan: täytyy kirjoittaa silloinkin kun ei haluaisi ja hyväksyä sellainenkin teksti, josta ei pidä ja joka ei ole omasta mielestä hyvin kirjoitettu. Sinistä junaa Agatha Christie omien sanojensa mukaan vihasi.

Puutarhassa on useita viitteitä kirjailijaan sisäänkäynnistä alkaen. Laajalti matkustaneen, jopa maailmanympärin tehneen Agatha Christien ainut lapsenlapsi, Mathew Prichard, istutti puutarhaan isoäitinsä nimikkopuun 4.11.2013. Kyseessä lienee ollut International Agatha Christie Festivalin aika. Tapahtumaa vietetään joka toinen vuosi Puerto de la Cruzissa. Juhlaviikkoon minunkin vierailuni ajoittui, tosin aivan sattumalta.

Puerto de la Cuzissa on muuallakin muistoja Agatha Christien vierailusta, kuten pieni patsas ja muistolaatta kadulla, jonka varrella hän asui.

Puerto de la Cruzista löytyy myös pieni Agatha Christie -patsas. Kuva: Jan Pešula. Wikimedia Commons.

Kew toivelistalle

Puutarhassa olisi viihtynyt pidempäänkin kuin nyt melko nopealla käynnillä. Siellä oli mukavasti istumapaikkoja myös kahvilan ulkopuolella.

Tämä visiitti antoi myös vinkin vierailupaikasta seuraavalle Lontoon matkalle. Kew’n kasvitieteellisessä puutarhassa  lienee paljon katsottavaa Marianne Northin maalausten lisäksi.

Orkideapuutarhassa on myös pieni kahvila.

Puutarhasta löytyy rauhallisia nurkkauksia.

Puutarhassa kasvoi myös kiinanruusuja, pasuunakukkia ja muita koristeellisia kasveja.

Normaali