Kirjailija, Matkakirja, Matkustaminen

Kesyt kaipaavat, villit lentävät

Sehän on selvää, että matkustamista harrastava kirjailija julkaisee jossain vaiheessa matkakirjan. Terhi Rannelan teoksen nimi on Kesyt kaipaavat, villit lentävät.

”Vain kesyt linnut kaipaavat. Villit lentävät.” on suomenruotsalaisen kirjailijan, runoilijan ja säveltäjän Elmer Diktoniuksen miete. Poimin sen jostain nuoruuteni leike- ja runokirjaan.

Nyt samainen miete on löytänyt tiensä Terhi Rannelan viime keväänä ilmestyneeseen matkakirjaan, jonka nimi on kokonaisuudessaan Kesyt kaipaavat, villit lentävät – Matkapäiväkirjani sivuilta. Ostin se heti tuoreeltaan ja luinkin nopeasti.

Kirjassa on myös kaunis kansi mustine joutsenineen. Rannela näki mustajoutsenia Rotorua-järvellä Uudessa-Seelannissa. Kannen on suunnitellut Annika Hiltunen.

Terhi Rannela (1980) on tamperelainen kirjailija, kolumnisti ja toimittaja. Hänen monipuolinen tuotantonsa sisältää historiallisia romaaneja ja nuortenkirjoja.

”Terhi Rannela harrastaa teekulttuuria ja matkustamista. Hän yrittää pitää selkäkipunsa kurissa liikkumalla paljon, ja hän reissaa Madonnan kiertueen perässä aina kun mahdollista. Kaikkein rakkain kirja Rannelalle on päiväkirja”, kerrotaan kirjailijaesittelysssä.

Kaukokaipuuta ja kulttuurishokkeja

”Rannelan omakohtainen tarinakokoelma on täynnä kaukokaipuuta ja kulttuurishokkeja”, kertoo teoksen takakansiteksti. Kirjassa on noin kolmisenkymmentä tarinaa kirjailijan matkoilta.

Kertomukset perustuvat Rannelan Kalevassa, Karjalaisessa ja Outokummun Seudussa julkaistuihin kolumneihin, joita hän on täydentänyt ja päivittänyt päiväkirjamerkintöjensä ja ystävien kanssa käytyjen keskustelujen avulla. Mukana on runsaasti myös uusia matkakertomuksia.

Tarinoilla on hauskoja nimiä kuten Mitä voimme oppia virta-allilta?, Kadonnut Lenin ja muita matkamuistoja, Henkilökohtainen pergamenttimme ja Odota tiellä imettävää tammaa.

Muistot talteen matkapäiväkirjaan

Rannela kertoo, että ”matkapäiväkirja syntyy juuri siinä hetkessä, lentokoneessa, puiston penkillä, museon kahvilassa, hotellihuoneen sängyllä juuri ennen nukahtamista. Lauseet tallentavat muistiin sen, minkä nopeasti unohdamme.”

Totta. Olen vähän harmissani siitä, että olen melko huono matkapäiväkirjan pitäjä. Niin paljon unohtuu, jos kokemuksia ei taltioi teksteihin. Tästä olen kirjoittanut aiemmin blogipostauksen otsikolla Mitä matkasta jää mieleen?

Matkapäiväkirjan merkitystä korosti myös Mia Kankimäki, jota kuuntelin Rannelan tavoin Helsingin Kirjamessuilla. Hänkin kirjasi matkakokemuksensa, joita tarvitsi tulevaa ja nyt jo julkaistua kirjaansa Naiset joita ajattelen öisin. Tuonkin kirja ostin tuoreeltaan.

Suosikkikohteita ja matkaunelmia

Terhi Rannelan suosikkireissukohteita ovat Suomen Lappi, Norja, Islanti, Japani ja Saksa. Kirjassa on matkakertomuksia myös muun muassa Yhdysvalloista, Kiinasta, Skotlannista, Englannista, Ruotsista, Singaporesta, Uudesta-Seelannista, Virosta ja Kreikasta.

Ahkerasti matkustaneella Rannelalla on vielä muutama matkaunelma, joista on kymmenen kohdan lista kirjan loppupuolella. Niihin kuuluvat muun muassa Prinssi Edvardin saari ja L. M. Montgomeryn tyttökirjojen maisemat, Astrid Lindgrenin kotimuseo Tukholmassa sekä Glacier Express -maisemajunamatka Sveitsissä.

Huomaan, että olen toteuttanut yhden Rannelan matkaunelman, sillä olen tutustunut Euroopan ainoisiin teeviljelmiin Azoreilla.

Teeviljelmä Azoreilla.

Gorreanan teetehdas São Miguelin saarella Azoreilla. Täällä on viljelty ja tuotettu teetä vuodesta 1883 lähtien.

Teen myyntikuntoon saaminen vaatii myös käsityötä.

Terhi Rannela toiveena on, että ”tämä kirja saisi Sinut unelmoimaan. Eikä vain unelmoimaan, vaan ehkäpä selailemaan matkaoppaita, tutkimaan karttoja ja piirtämään omia, vertailemaan lentolippujen hintoja, etsimään eri maista kertovaa kaunokirjallisuutta ja lähtemään reissuun. Nojatuolilla tai lentokoneella.”

Terhi, tämä kyllä toteutuu.

Millaisia matkaunelmia sinulla on?

Terhi Rannela kuvaa mielenkiintoisissa teksteissään paitsi matkojaan, myös kirjoittamista ja kirjailijaelämää. Kirjan lopussa on lista kirjoista lukuvinkkeiksi. Viehätyin matkakirjasta ja sen tunnelmista. Luen sen varmaan vielä toiseenkin kertaan.

Kirjailijaan voi tutustua myös hänen bloginsa avulla.

Terhi Rannela: Kesyt kaipaavat, villit lentävät – Matkapäiväkirjani sivuilta. Karisto 2018.

Normaali
Kirjailija, Lainattua, Matkustaminen

Matkustan melko harvoin

Matkustan melko harvoin. Vien matkalle mukaan perisuomalaisen käytännöllisen mielenlaatuni. Olen talonpoikaisuvun jälkeläinen, joten matkalaukussani on aina tukevat kumipohjakengät. Otan mukaan myös kaksi pieneen tilaan mahtuvaa nailonkassia, sateensuojan sekä voimistelukuminauhan, jonka turvin teen lihaksia vetreyttäviä venyttelyliikkeitä hotellihuoneessa. Pieni myönnytys hienosteluun on ladymainen vaatetus lentomatkalla ‒ tavallisesti paitapusero ja helminauha. Lentäminen on 1950-luvulla syntyneelle juhlaa (vain hiilijalanjälki luo siihen kapeahkon varjon), ja haluan esiintyä lentoemäntien edessä klassisesti vaatetettuna. Haluan nousta siisteydessä ikään kuin heidän tasolleen heidän emännöimässään tilassa.

Sinikka Nopola: Matkustan melko harvoin ja muita kirjoituksia. WSOY 2012, s. 70.

Normaali
Henkilö, Kirjailija, Matkakertomus, Matkakohde, Puutarha, Taiteilija, Tutkija

Maailmanmatkaajien jäljillä Orkideapuutarhassa

Jos haluat nauttia rauhallisesta tunnelmasta, katsella kauniita orkideoja ja lepuuttaa hiukan jalkojasi Puerto de la Cruzissa, voit virkistäytyä Orkideapuutarhassa. Oman mausteensa paikalle antaa sen historia kuuluisine vieraineen.

Orkideapuutarha on nimensä veroinen: siellä on esillä 350 lajia.

Sitio Litre on talo Puerto de la Cruzissa, jonka 235-vuotiaan puutarhan sanotaan olevan Teneriffan vanhin. Vuonna 1730 valmistunut talo on ollut brittiläisperheiden omistuksessa vuodesta 1774.

Teneriffan suurin orkideakokoelma

Orkideapuutarha (Jardin de Orquideas de Sitio Litre/The Orchid Garden Sitio Litre) sattui olemaan marraskuisen Teneriffan matkani majapaikan, Apartments Pez Azulin lähellä, joten siellä oli helppo käväistä.

Puutarha löytyy osoitteesta Camino Sitio Litre ja se on avoinna yleisölle päivittäin kello 9.30 lähtien. Puutarha sulkeutuu talvisin kello 17 ja kesäisin kello 18. Sisäänpääsymaksu on 4,75 euroa.

Puutarhassa on pieni lampi karppeineen ja rehevine kasvillisuuksineen.

Puutarhan lammessa uiskentelee karppeja ja niitä voi syöttää ostamalla pussillisen kalanruokaa. Lintuhäkissä on kaijasia, pieniä papukaijojen heimoon kuuluvia lintuja, jotka tunnetaan englanniksi nimellä lovebird. Myös iguaanin kerrotaan asustavan puutarhassa, mutta sitä en huomannut.

Puutarhasta löytyy Teneriffan suurin, 350 orkidean kokoelma, vanhin ja suurin lohikäärmepuu sekä muistoja talossa ja puutarhassa käyneistä kuuluisuuksista. Heidän joukossaan on saksalainen tutkimusmatkailija ja kasvitieteilijä Alexander von Humboldt, dekkarikirjailija Agatha Christie sekä tutkimusmatkailija ja kasvimaalari Marianne North.

Tällä traakki- eli lohikäärmepuulla on ikää yli 600 vuotta.

Tiedemies Alexander von Humboldt kartoitti Latinalaista Amerikkaa

Alexander von Humboldt (1769‒1859) oli nykyaikaisen maantieteen uranuurtajia. Hän tutki myös maamagnetismia, meteorologiaa, klimatologiaa ja geologiaa. Hän matkusti vuosina 1799–1804 Latinalaisessa Amerikassa yhdessä kasvitieteilijä Aimé Bonplandin kanssa.

Alexander von Humboldt tutki ja kuvaili aluetta ensimmäisenä tieteellisestä näkökulmasta. Hänen kerrotaan matkustaneen tutkimusmatkoillaan kaiken kaikkiaan noin 40 000 kilometrin eli maapallon ympärysmitan verran.

Tutkimustuloksiaan hän esitteli laajassa kirjasarjassaan seuraavien 21 vuoden aikana. Myöhemmässä vaiheessä hän pyrki yhdistämään eri tiedonaloja viisiosaisessa Kosmos-sarjassa. Hänen kerrotaan myös tukeneen nuorempia tutkijoita ja muun muassa evoluutioteorian kehittäjä Charles Darwin oli hänen kanssaan kirjeenvaihdossa.

Alexander von Humboldt vieraili Sitio Litressä 23.6.1799 ja osallistui hänen kunniakseen järjestettyihin juhliin. Hän kävi myös Pico del Teide -tulivuorella, joka on 3 718 metriin kohoava Espanjan korkein huippu Teneriffalla.

Alexander von Humboldtin pronssinen patsas katselee merinäköalaa juuri siinä paikassa La Orotavan kaupungissa, jossa hän käynnillään ihaili laaksoon ja merelle aukeavaa maisemaa. (Mirador de Humboldt; Carretera Pinito s/n, La Orotava).

Alexander von Humboldt ja hänen Kosmos-kirjansa. Taiteilija: Joseph Karl Stieler, 1843.
Wikimedia Commons.

Taidemaalari Marianne North ikuisti harvinaisia kasveja

Marianne North kotonaan Ceylonillla.
Kuva: Julia Margaret Cameron. Wikimedia Commons.

Marianne North (1830– 1890) oli itseoppinut taiteilija ja matkusti laajasti viidellä mantereella Japania, Brasiliaa ja Borneota myöten 1800-luvulla, mikä oli harvinaista tuon ajan naisille. Hänen intohimonsa oli maalata harvinaisia kasveja niiden aidoissa kasvupaikoissa ja hän asetti sen kaiken muun edelle.

Hän vieraili Teneriffalla vuonna 1875 ja asui Sitio Litressä kahden kuukauden ajan. Orkideapuutarhassa on esillä Mariannen maalauksia, jotka ovat lainassa Kew´n puutarhasta.

Marinnen Northin maalaustensa kokoelmaan voi tutustua Kew’n kasvitieteellisessä puutarhassa, The Royal Botanical Gardens at Kew (Kew Gardens) Lontoossa.

The Marianne North Gallery on Britannian ainoa yhdelle naistaiteilijalle omistettu pysyvä taidenäyttely. Siellä on esillä 833 maalausta maantieteellisessä järjestyksessä.

Vuonna 1761 perustetun puutarhan kasvihuone onkin se paikka, josta Mariannen kiinnostus kasveihin sai alkunsa. Puutarha on nykyisin Unescon maailmanperintökohde kuten myös aiemmin mainittu Teiden tulivuori.

Marianne Northin maalaus Cherokee-ruususta (The Cherokee Rose/Rosa laevigata) taustallaan Teide-vuori.

Rikoskirjailija Agatha Christie sai inspiraatiota matkoiltaan

Agatha Christie -kyltti on kiinnitetty puuhun. (Tämä ei ole kuitenkaan Christien tyttärenpojan istuttama puu.)

Dekkarikirjailija Agatha Christie vieraili puutarhassa useampaan kertaan vuonna 1927. Edellisen vuoden avioerostaan toipumassa oleva kirjailija oleskeli Puerto de la Cruzissa viikon verran Gran Hotel Taoro -hotellissa (suljettu vuonna 1972) seuranaan tyttärensä Roselind ja sihteerinsä Charlotte Fisher.

Sittemmin Puerto de la Cruzin huonoon säähän ja uimarantoihin kyllästynyt kirjailija matkusti Las Palmasiin Gran Canarialle. Kaupungin uintimahdollisuudet ovat parantuneet Lago Martianezin myötä.

Agatha Christie kirjoitti vierailunsa aikana novellin Merestä noussut mies (The Man from the Sea), joka kuuluu kokoelmaan Herra Quin esittäytyy (The Mysterious Mr Quin) sekä viimeisteli dekkarin Sininen juna (The mystery of the blue train).

Sininen juna -kirja muodosti käännekohdan Christien uralla, sillä sen myötä hän hyväksyi ammattinsa taakan: täytyy kirjoittaa silloinkin kun ei haluaisi ja hyväksyä sellainenkin teksti, josta ei pidä ja joka ei ole omasta mielestä hyvin kirjoitettu. Sinistä junaa Agatha Christie omien sanojensa mukaan vihasi.

Puutarhassa on useita viitteitä kirjailijaan sisäänkäynnistä alkaen. Laajalti matkustaneen, jopa maailmanympärin tehneen Agatha Christien ainut lapsenlapsi, Mathew Prichard, istutti puutarhaan isoäitinsä nimikkopuun 4.11.2013. Kyseessä lienee ollut International Agatha Christie Festivalin aika. Tapahtumaa vietetään joka toinen vuosi Puerto de la Cruzissa. Juhlaviikkoon minunkin vierailuni ajoittui, tosin aivan sattumalta.

Puerto de la Cuzissa on muuallakin muistoja Agatha Christien vierailusta, kuten pieni patsas ja muistolaatta kadulla, jonka varrella hän asui.

Puerto de la Cruzista löytyy myös pieni Agatha Christie -patsas. Kuva: Jan Pešula. Wikimedia Commons.

Kew toivelistalle

Puutarhassa olisi viihtynyt pidempäänkin kuin nyt melko nopealla käynnillä. Siellä oli mukavasti istumapaikkoja myös kahvilan ulkopuolella.

Tämä visiitti antoi myös vinkin vierailupaikasta seuraavalle Lontoon matkalle. Kew’n kasvitieteellisessä puutarhassa  lienee paljon katsottavaa Marianne Northin maalausten lisäksi.

Orkideapuutarhassa on myös pieni kahvila.

Puutarhasta löytyy rauhallisia nurkkauksia.

Puutarhassa kasvoi myös kiinanruusuja, pasuunakukkia ja muita koristeellisia kasveja.

Normaali
Henkilö, Kaupunki, Kirjailija, Matkakertomus, Matkakohde, Tapahtuma

Agatha Christie Teneriffalla

Marraskuinen äkkilähtö Puerto de la Cruziin, Teneriffalle, sai lisäsäväyksen, kun kaupungilla oli tuon tuostakin mainoksia kansainvälisestä Agatha Christie -festivaalista juuri matkaviikkoni aikana.

Rikoskirjallisuuden grand old lady ja myyntitilastojen kuningatar Agatha Christie oli myös innokas matkailija. Oleskelu ja vierailut muihin maihin heijastuvat hänen dekkareihinsa, mutta hänen matkailijaluonteensa ei välttämättä tule esiin kaikessa laajuudessaan yksittäisten kirjojen lukijoille.

Agatha Christien matkat ulottuivat myös Teneriffalle, Kanarian saarille. Puerto de la Cruzissa vietettiin kansainvälistä Agatha Christie -festivaalia 6.‒12.11.2017. Tapahtuma järjestetään joka toinen vuosi ja nyt oli vuorossa jo kuudes kerta. Dekkaristin vierailusta kaupunkin tuli kuluneeksi 90 vuotta, sillä hän oleskeli siellä huhtikuussa 1927.

Festivaali näkyi monin mainoksin kaupungilla. Tiedä sitten, paljonko tapahtuma toi kaupunkiin matkailijoita.

Agatha Christie -viikon markkinointi tavoitti hyvin matkailijan.

Viikon festivaali

Viikkoon sisältyi englantilaisten ja espanjalaisten kirjailijoiden ja Agatha Christie -asiantuntijoiden luentoja sekä elokuvia, teatteria, musiikkia, iltaretki Teidelle, näyttely ennen julkaisemattomin valokuvin, vanhojen autojen näyttely sekä avointen ovien päivä kasvitieteelllisessä puutarhassa Jardín Botánicossa.

Muun muassa Agatha Christien salaisista muistikirjoista kirjoittanut tohtori John Curran piti luennon aiheesta The Influence on Travel on Agatha Christie vanhassa linnoituksessa Castillo San Felipessä. Hänen luettelonsa kirjailijan ulkomaanmatkoista oli hämmästyttävän pitkä. Agatha Christie matkusti sekä yksin että molempien aviomiestensä kanssa niin työ- kuin lomamatkoilla.

Samassa luentotilaisuudessa kirjailija ja toimittaja Andrew Wilson esitteli uutta kirjaansa A Talent for Murder, joka perustuu Agatha Christien katoamiseen vuonna 1926.

Torstaina samat herrat pitivät toisen luentotilaisuuden, jossa aiheena oli Agatha Christien asema rikoskirjallisudessa. Hotel Botanicossa pidetyn tilaisuuden nimenä oli Is Agatha Christie still the Queen of Crime? Tilaisuus eteni keskustelunomaisesti. Voi vain ihailla Curranin ja Wilsonin asiantuntemusta. Heillä oli hallussaan koko Christien tuotanto sekä myös kirjojen perusteella tehdyt elokuvat näyttelijöineen.

Luennoitsijat olivat vakuuttuneita Christien ykkösasemasta tässä kirjallisuudenlajista, mutta yleisön joukosta annettiin kannatusta myös Patricia Highsmithille.

Hotel Botánicossa järjestettiin yksi Agatha Christie -viikon tilaisuus.

Andrew Wilson (vas.) ja John Curran ovat ehtymätön Agatha Christie -tietopankki.

Agathan jäljillä orkideapuutarhassa

Agatha Christie vieraili useita kertoja Citio Litre -nimisessä talossa ja sen puutarhassa. Se tunnetaan nykyisin The Orchid Garden Sitio Litre -nimisenä orkideapuutarhana (Jardín Histórico y De Orquídeas de Sitio Litre).

Kirjailijan vierailut tuotiin esiin monessa kohtaa sisäänkäynnistä lähtien. Christien mukana oli tytär Rosalind.

Agatha Christie kirjoitti Puerto de la Cruzin vierailunsa aikana 4.‒27.4.1927 novellin Merestä noussut mies (The Man from the Sea), joka kuuluu kokoelmaan Herra Quin esittäytyy (The Mysterious Mr Quin) sekä viimeisteli dekkarin Sininen juna (The mystery of the blue train).

Agatha Christien ainut lapsenlapsi, Mathew Prichard istutti puun 4.11.2013 tähän puutarhaan.

Orkideapuutarha on viehättävä käyntikohde.

Orkideapuutarhasta löytyy Christien teksteihin liittyviä hahmoja.

Maailman ympäri ja muita matkoja

Vuoden 1922 Agatha ja hänen ensimmäinen aviomiehensä Archibald Christie kiersivät Britannian siirtomaita British Empire Exhibitionin mainoskiertueella Afrikassa, Aasiassa, Australiassa ja Pohjois-Amerikkassa.

Matkasta Christie kertoo kirjassa Grand Tour: Matkalla maailman ympäri (The Grand Tour: Around the World with the Queen of Mystery). Agatha Christien tyttärenpoika Mathew Prichard on koonnut kuvauksen, joka paljastaa, kuinka Christien intohimo eksoottisiin juonikuvioihin ja paikkoihin alkoi tämän matkan aikana.

Erottuaan ensimmäisestä miehestään Agatha Christie matkusteli päästäkseen eroon murheellisista ajatuksistaan: ”Matkustaminen on parasta lääkettä suruun,” tuumi Christie John Curranin mukaan. Teneriffan matka ajoittuu tähän vaiheeseen.

Christie matkusti myös toisen miehensä Max Mallowanin kanssa Keski-idän arkeologisilla kaivauksilla. Matkojen kokemukset suodattuivat sellaisiin kirjoihin kuin Kuolema Niilillä, Murha Mesopotamiassa, He tulivat Bagdadiin ja Idän pikajunan arvoitus.

Agatha Christie oli ahkera kirjailija, jonka tuotantoon kuului kaikkiaan 66 dekkaria, 156 novellia, 15 näytelmää, 6 rakkaustarinaa, kaksi omaelämäkertaa ja kolme runokokoelmaa. Hänen kirjojaan on myyty vuodesta 1920 lähtien yli kaksi miljardia kappaletta ja hänen teoksiaan on käännetty useammille kielille kuin kenenkään muun kirjailijan.

Jos olet Agatha Christie -fani ja lomailet mielelläsi Kanarialla, Puerto de la Cruz vuoden 2019 marraskuussa voisi olla hyvä valinta.

Normaali