Elokuvat, Henkilö, Kulttuuri, Teatteri

Niin kuin taivaassa – teatterin lavalla ja katsomossa

Palvelu/tuote saatu: Helsingin Kaupunginteatteri*

Helsingin Kaupunginteatteri – Niin kuin taivaassa. Kuvassa Tuukka Leppänen ja Oona Airola. Kuva: Otto-Ville Väätäinen.

Helsingin Kaupunginteatterin Niin kuin taivaassa -esitys on taattua Jakob Höglund -laatua.

Ensimmäisen kirjamessupäivän torstain 28.10. jatkoksi illan ohjelmaan sopi teatteriesitys. Olin varannut majoituksen läheltä Helsingin Kaupunginteatteria, joten kulku sinne ennen ja jälkeen teatterin sujui kätevästi kävellen.

Höglundin houkuttamana

Halusin nähdä Helsingin Kaupunginteatterin musikaalin Niin kuin taivaassa. Olen nähnyt elokuvankin jo vuosia sitten, mutta suurimpana vetovoimatekijänä oli esityksen ohjaaja ja koreografi Jakob Höglund, jonka aikaansaannoksia olen nähnyt aikaisemmin, Kalevalan Åbo Svenska Teaterissa ja Cabaretin Turun Kaupunginteatterissa. Olen tunnustautunut hänen fanikseen, niin upeita nuo teatterikokemukset ovat olleet.

Jakob Höglund on saanut työstään tunnustusta paitsi katsojilta, myös Svenska Kulturfondenilta. Hän sai säätiön suuren kulttuuripalkinnon vuonna 2020. Perusteluissa häntä kuvaillaan tekijäksi, joka ”ylittää rajoja ei tyyli- ja taidelajien välillä ja haastaa perinteistä teatteritaidetta.”

Ohjaaja ja koreografi Jakob Höglund. Kuva: Tage Rönnqvist.

Elokuvasta musikaaliksi

Elokuvan Niin kuin taivaassa (Så som i himmelen) ohjasi ruotsalainen Kay Pollak (s. 1938) vuonna 2004. Käsikirjoituksen siihen on tehnyt Carin Pollak yhdessä Anders Nybergin ja Ola Olssonin kanssa. Musiikin on säveltänyt Ruotsin tunnetuin Euroviisu-säveltäjä Fredrik Kempe. Laulujen sanat ovat Carin Pollakin ja Fredrik Kempen. Elokuva menestyi kansainvälisesti ja se oli Oscar-ehdokkaana parhaaksi ulkomaiseksi elokuvaksi vuonna 2005.

Kantaesitys Så som i himmelen oli Oscarsteaternissa Tukholmassa vuonna 2018. Käsikirjoitus oli Kay ja Carin Pollakin ja mukana oli myös Edward af Sillén, säveltäjänä Fredrik Kempe, laulujen sanat Carin Pollak ja Fredrik Kempe ja ohjaus Markus Virta.

Kaupunginteatteria varten käsikirjoituksen on suomentanut Aino Piilola ja laulut Maija Vilkkumaa.

Suuresta maailmasta kotiseudulle

Teatterin ohjelmaesityksessä kerrotaan juonesta seuraavasti: ”Musikaali kertoo menestyneen kapellimestarin Daniel Daréuksen paluusta lapsuuden kotiseudulleen pieneen pohjoisruotsalaiseen kylään. Terveysongelmista kärsinyt huippumuusikko haluaisi elää hiljaiseloa, mutta löytää pian itsensä johtamasta kyläläisten kirkkokuoroa, ja keskeltä värikästä ja elinvoimaista yhteisöä. Monenkirjavan maalaiskuoron joukosta löytyy paitsi ystäviä, myös vanhoja haavoja ja lopulta todellinen rakkaus.”

Helsingin Kaupunginteatteri – Niin kuin taivaassa. Kuvassa Tuukka Leppänen – Kuva Otto-Ville Väätäinen.

Pietarsaaressa kasvaneella Jakob Höglundilla on kokemusta kirkkokuoroista, joista hän kertoo löytäneensä yhteisöllisyyden ja ilon aivan kuin näytelmän Ljusåkerin ihmiset. Hän kertoo, että tämän musikaalin ohjaaminen on ollut hänen suuri unelmansa aina siitä lähtien, kun hän näki sen Oscarsteaternissa Tukholmassa. Tai pikemminkin pakkomielle.

Musikaalin näkeminen sai hänet ajattelemaan myös omaa tulevaisuuttaan ja hänelle oikeaa paikkaa: ulkomailla vai kotimaassa? Pohdinnat ohjasivat hänet Suomeen ja Helsingin Kaupunginteatteriin kymmenen ulkomailla vietetyn vuoden jälkeen. Hän on nyt myös Lilla Teaternin taiteellinen johtaja.

Sata tapaa käyttää pylväitä ja laatikoita

Helsingin Kaupunginteatteri – Niin kuin taivaassa. Kuva: Otto-Ville Väätäinen.

Lavastus suurella näyttämöllä on minimalistista, mutta vaikuttavaa. Se muodostuu enimmäkseen mustista pylväistä ja valkoisista laatikoista, joista saadaan nopeasti ja näyttävästi erilaisia tiloja metsästä kirkkosaliin. Lavastajana on Sven Haraldsson, jonka kanssa ohjaaja on tehnyt aiemminkin yhteistyötä, muun muassa Turun Cabaret-esityksessä.

Yksinkertaiset elementit yhdistyvät Jakob Höglundin tekniikkaan, jossa ”näyttelijät ja esineet yhdessä muodostavat lavastuksen, ja jatkuva liike ja muuntuvat kehot luovat uusia todellisuuksia.”

Helsingin Kaupunginteatteri – Niin kuin taivaassa. Kuvassa Oona Airola ja Tuukka Leppänen. Kuva: Otto-Ville Väätäinen.

Lisätehoa tuovat valot, videotehosteet ja varjoteatteri. Puvustuksesta vastaa Samu-Jussi Koski.

Musikaali – suuren ryhmän työn tulos

Teatterin musikaaliin meneminen ei ole mitenkään halpaa. Otsaan saattaa syntyä pieni ryppyjono, kun katselee teatterin hinnastoa. Niin kuin taivaassa -musikaalin lippujen hinnat permannolla hipovat jo yhdeksääkymppiä (88 €/ 83 € (parveke) / 22 € (aitiopaikat: osittainen näkörajoite). Pariskunnalta se tekee lähes 200 euroa yhden illan kulttuurinautinnosta, jos vaikka ostaa ohjelman sekä nauttii väliajalla leivoskahvit.

Hintaan suhtautuu ymmärtävämmin, kun katselee käsiohjelmasta esitykseen osallistuneiden nimilistaa. Se on suuri jo tarinan synnyttämisestä alkaen käsikirjoittajista säveltäjiin, laulujen sanoittajiin ja suomennoksiin sekä esityksen toteutuksen suunnittelijoihin.

Näyttelijäjoukkoakin rooleissa on puolenkymmentä ja heille on vielä varanäyttelijät, ns. understudyt ja swingit. Mukana on myös lapsinäyttelijöitä, joita on kaksi tai kolme yhtä roolia kohden. Kapellimestari Eeva Konnulla on noin 20 hengen muusikkojoukko ohjattavanaan.

Lisäksi noin satakunta henkilöä on osallistunut esityksen toteuttamiseen tarpeiston, lavastuksen, puvustuksen, naamioinnin, valojen, äänen ja käsiohjelman saralla. Tarpeen ovat myös kuiskaaja sekä lastenhoitajat, kun nuorimmat lavalla olijat ovat 7-vuotiaita.

Valoja ja varjoja

Helsingin Kaupunginteatteri – Niin kuin taivaassa. Kuva: Otto-Ville Väätäinen.

Musikaalin tarina korostaa musiikin voimaa, yhteisöllisyyttä, toivoa ja elämäniloa. Mukana on myös tummia sävyjä sairastumisesta, kiusaamisesta, perheväkivallasta ja uskonnollisesta ahdasmielisyydestä. Ja loppu on surullinen. Paikoin oli nenäliinalle käyttöä, se täytyy tunnustaa.

Monet koronan vuoksi teatterin väliin jättäneet saattoivat tuumia itsekseen illan aikana, että olo on kuin taivaassa. Kotoa on päästy vihdoin kulttuurin pariin.

Samassa tunnetilassa lienee koko ensemble. Jakob Höglund tiivistää käsiohjelman tekstissä esiintyjien tunnelman: ”Rakas yleisö! Tänään seisomme edessäsi ja olemme valmiita tekemään sitä, mikä on ollut niin pitkään kiellettyä. Kädet toistemme ympärillä laulamme sydämien ilossa, ja silloin katto nousee taivaisiin. Tervetuloa.”

Teatterin esittelyssä luvattiin, että ”tämä elämänvoimainen, koskettavia kohtaloita ja vapauttavaa iloa sisältävä tarina tarjoaa katsojalle lämpöä ja balsamia sielulle.” Sen se totisesti tarjosikin.

Seuraavaksi pitääkin mennä katsomaan Lilla Teaterniin Jakob Höglundin ohjaama musikaali Once.

Lue myös: Kalevala på svenska ja Mua kutsuu Cabaret.

*Sain teatterista kaksi bloggaajalippua.

Normaali
Elokuvat, Kaupunki, Kulttuuri, Museo, Näyttely, Taideteos, Taiteilija, Tapahtuma, Teatteri

Kymmenen kivaa tapahtumaa Turussa syyskuussa 2021

Kymmenen poimintaani Turun kulttuuririennoista syyskuun aikana. Tapahtumiin on kirjattu nykyinen tilanne, joten tarkista tilanne järjestäjän omilta verkko- tai Facebook-sivulta, jos aiot osallistua.

Syyskuun ensimmäinen viikonloppu – joka on jo alkanut – näyttää olevan aikamoinen superviikonloppu tapahtumien suhteen. On mistä valita elokuvista performanssiin ja taiteilijoiden työhuoneisiin tutustumiseen. Riittää kulttuurimenoa loppukuuhunkin.

Suomalaisen elokuvan festivaali 2.–5.9.

Suomalaisen elokuvan festivaali järjestetään kolmannenkymmenennen kerran torstaista sunnuntaihin 2.–5. syyskuuta 2021. Tapahtuma tuo tarjolle annoksen kotimaista elokuvaa, lyhytelokuvia, teemasarjoja sekä mielenkiintoisia vieraita ja elokuvantekijöitä. Ohjaajavieraiksi saapuvat aviopari Aleksi Salmenperä ja Mia Halme.

Bonuksena on lauantaina 4.9. klo 22.30 epätavallisten elokuvien ja yllätysten yönäytös, joka on nimeltään Mieletön, mieletön Suomi.

Tapahtumapaikkana on Logomo ja sen Kino-Sali (Köydenpunojankatu 14, 20100 Turku). Festivaalin iltaklubit järjestetään Bar Ö:ssä (Linnankatu 7).

New Performance Turku Festival 3.–5.9.

New Performance Turku Festivaali on Suomen suurin säännöllisesti järjestettävä performanssitaiteeseen keskittynyt festivaali. Tapahtuma taiteilijoineen ja teoksineen jalkautuu erilaisiin paikkoihin Turun keskustassa perjantaista sunnuntaihin 3.–5.9. Esityksiä on Manillan ympäristön ja Vanhan Viinatehtaan lisäksi esimerkiksi jokirannassa, Samppalinnan puistossa, Paavo Nurmen Stadionilla sekä WAMin Ekoluodolla.

Kymmenvuotisjuhlavuottaan viettävän festivaalin teemana on Survival (selviytyminen), joten taiteilijat käsittelevät teoksissaan erilaisia selviytymisen ja selviämisen teemoja ja keinoja. Katso ohjelma.

Suurin osa teoksista vaatii ennakkoilmoittautumisen.

Elokuvapäivä 4.9.

Elokuvapäivänä lauantaina 4.9. pääsee taas nauttimaan maksuttomista elokuvanäytöksistä erikoisissa paikoissa. Valkokankaita pystytetään tänä vuonna ainakin Seikkailupuistoon, Hotel Kakolan kirkkoon, Turun pääkirjastoon sekä Suomen Joutsenen edustalle.

Hansailmiötä viettänyt Hansatori muuntautuu Elokuvapäivän kunniaksi kaupunkilaisten omaksi elokuvateatteriksi. Ilmaisnäytöksessä nähdään klo 20.15 Bohemian Rhapsody. Näytökseen tulee ilmoittautua etukäteen.

Katsomopaikkojen määrää on rajattu turvallisuussyistä. Osaan näytöksistä tulee myös varata oma paikka ennakkoon.

Konstrundan 4.–5.9.

Taidetapahtuma Konstrundanin aikana yhtenä syyskuun viikonloppuna taiteen, käsityön ja muotoilun ammattilaiset avaavat ovensa yleisölle. Keskeinen tavoite on tarjota keskusteluja, työnäytöksiä ja voimaannuttavia kokemuksia kävijöille.

Valtakunnalliseen tapahtumaan osallistuu yhteensä 490 luovaa tekijää. Taiteilijoiden työhuoneisiin pääsee tutustumaan lauantaina ja sunnuntaina 4.–5.9. Turussa avoimia ateljeetiloja löytyy muun muassa Logomosta ja Leaf Centeristä. Katso avoimet ateljeet Konstrundanin sivuilta. Vierailuilla on mahdollisuus ostaa taidetta kotiin suoraan taiteilijalta.

Turun taidemuseon näyttelyt 12.9. saakka

Turun taidemuseon näyttelyt vaihtuvat pian, mutta vielä on mahdollisuus tutustua Michael Schilkinin, Lotta Mattilan ja Maria Stereon taiteeseen.

Venäläissyntyinen Michael Schilkin (1900–1962) on tunnettu suurista, julkisivuihin toteutetuista teoksistaan, tarinallisista reliefeistä, joita on nähtävillä Helsingissä muun muassa Arabian tehtaan ja Helsingin Kauppakorkeakoulun entisen päärakennuksen julkisivuissa.

Michael Schilkin tunnetaan myös pienistä, sympaattisista eläinveistoksista, jotka tuovat esiin eläimen liikkeen ja luonteen. Näitä veistoksia on nyt esillä Turun taidemuseossa, jonka näyttelyn on kuratoinut keramiikan ja eläinaiheiden parissa työskentelevä nykytaiteilija Lotta Mattila (s. 1986). Näiden kahden taiteilijan eläinveistosten välille syntyy kohtaamisia.

Michael Schilkin: Kirahvi.

Maria Stereon näyttely on Studiossa. Teosten materiaalina ovat hajotetut posliini- ja keramiikkaesineet. Maria Stereo on luonut koosteveistoksia ja mosaiikkireliefejä sattumanvaraisiksi paloiksi rikkoontuneista posliinisista kissa-, koira- ja ihmisfiguureista.

Maria Stereon teos.

Michael Schilkin feat. Lotta Mattila 11.6.–12.9.2021.
Maria Stereo: Suloinen melankolia 11.6.–12.9.2021.

Turun taidemuseon tulevia näyttelyitä ovat Royal Salute 1.10.2021–9.1.2022 ja Studiossa Axel Straschnoyn Permikauden joukkotuho 1.10.–14.11.2021.

Muita taidenäyttelyitä syyskuussa

Wäinö Aaltosen museo

4.6.–19.9. Anu Pentik: Alussa oli siemen. Lue lisää postauksesta Alussa oli siemen – Anu Pentik WAMissa.

Ars Nova

9.6.–26.9. Sydän auki taiteelle. Niemistön kokoelma Turussa.

9.6.–26.9. Guido van der Werve: Nummer veertien, home.

Titanik

3.–26.9. Kristiina Koskentola with guests from Eurasia.

30.9.–3.10. Milka Luhtaniemi.

Turun Taidehalli

3.9.–3.10. Sami Lukkarinen & Roope Mokka: Unelma ihmisestä.

3.9.–3.10. Mikki Nordman: Enter: Pastoral.

3.9.–3.10. Jonne Pitkänen & Eeva-Liisa Puhakka: Milky Way.

Galleria Joella

5.9. asti Heli Penttinen.

8.9.–3.10. Hannu Riikonen.

Tehdasfestivaali Manifesti 8.–22.9.

Turkulainen nykytanssiryhmä ja tanssiteatteri Aurinkobaletti saa syyskuussa vieraakseen Tehdasfestivaali Manifestin, monitaidetapahtuman. Sen ohjelmassa nähdään mm. nykytanssin ja -sirkuksen vierailuja, muuta esittävää taidetta sekä kuvataidetta. Tutustu ohjelmaan Tehdasfestivaali Manifestin sivulla.

Turun päivä 19.9.

Turun päivä, koko Turun yhteinen juhlapäivä 19.9., kerää jälleen koko kaupungin täyteen juhlahumua, tapahtumia, avoimia ovia ja kulttuuritapahtumia. Vanhalla Suurtorilla on toritapahtuma toimipisteineen ja esiintymislavoineen, ja Kupittaan siirtolapuutarhaan pääsee tutustumaan oppaan kanssa. Päivän päätteeksi perinteinen ilotulitus klo 21 Samppalinnanmäeltä. Tapahtumia löytyy kalenterista.

Farssia ja vakavampaa Turun Kaupunginteatterissa

Henry Lewisin, Jonathan Sayerin ja Henry Shieldsin kirjoittama ja Mikko Koivusalon suomentama brittifarssi Tämä on ryöstö (The Comedy About A Bank Robbery, 2016) saa ensi-iltansa 10.9.2021 Turun Kaupunginteatterin Suurella näyttämöllä. Ohjaajana on Snoopi Siren.

Tämä on ryöstö. Kuva: Marita Koivisto / Turun Kaupunginteatteri-

Pienellä näyttämöllä nähdään Kullervo 3.9.2021 alkaen. Näytelmä on Kalevalasta tuttu, mutta ohjaaja Linda Wallgren on modernisoinut sen. Näytelmä nostaa esiin yli sukupolvien periytyvän vihan ja väkivallan sukupuolittuneisuuden.

Vanja-eno Åbo Svenska Teaterissa 16.9. alkaen

Åbo Svenska Teaterissa saa ensi-iltansa 16.9.2021 uusi ja moninäkökulmainen sovitus Anton Tšehovin Morbror Vanjasta (Vanja-eno). Teatterin mukaan ”melankoliaa ja huumoria hienosti yhdistelevä tarina on ylistys ihmiselle, joka haluaa tehdä työtä ja rakastaa, mutta ei aina voi haluamallaan tavalla ja haluamassaan järjestyksessä.”

Ohjaus ja käsikirjoituksen muokkaus Tuomo Rämö.

Normaali
Bloggaus, Elokuvat, Henkilö, Kirja, Kirjailija, Matkustaminen

Onnea, Dagny!

Korkki poksahtaa kuohuviinipullosta, näkyvissä myös tähtisadetta
Kuva: Myriams-Fotos Pixabaystä.

Maailman vanhin bloggaaja Dagny Carlsson täyttää tänään 109 vuotta. Onnittelut hänelle!

Ruotsalainen Dagny Carlsson viettää tänään syntymäpäiviään. Hänen kerrotaan olevan ei pelkästään Ruotsin, vaan koko maailman vanhin bloggaaja. Häntä on kutsuttu myös Ruotsin moderneimmaksi eläkeläiseksi. Hän täyttää tänään, toukokuun 8. päivänä 2021, kunnioitettavat 109 vuotta. Onnittelut, Dagny!

Bloggaajaksi 100-vuotiaana

Jos et ole vielä ryhtynyt bloggaamaan, sinua ehkä lohduttaa, että harrastuksen voi aloittaa vielä kypsällä iällä. Dagny sai ensimmäisen tietokoneensa 93-vuotiaana – käytetyn sisareltaan Majkenilta, joka sai vuorostaan uudemman käytetyn pojaltaan. Tietokonekurssille Dagny meni 99-vuotiaana. Hän aloitti bloggaamisen 100-vuotiaana uteliaisuuttaan ja siksi, ettei halunnut olla huonompi kuin ulkoministeri Carl Bildt, jolla on oma blogi.

Blogin perustamisesta alkoi Dagnyn uusi elämänsä. Hänen mukaansa kolmen ehdon pitäisi täyttyä, jotta voi blogata: on oltava tietokone, jotain sanottavaa ja on hankittava lukijoita. Hänellä niitä on riittänyt ihan miljoonamäärin. Fanit seuraavat hänen toimintaansa myös Facebookissa. Pääset Dagnyn blogiin tästä linkistä.

Julkkis ja vaikuttaja

Kansikuva kirjasta Livet enligt Dagny
Kuva: Älska pocket.

Dagny Carlsson myös julkaisi kirjan Livet enligt Dagny eli Elämä Dagnyn mukaan. Kirjan alaotsikkona on I huvudet på en 104-åring. Sen hän kirjoitti yhdessä toimittaja Helén Bjurbergin kanssa.

Hänestä on tehty myös ja lukemattomia lehtijuttuja sekä dokumenttielokuvia. Ruotsin television SVT:n Åsa Blanckin dokumentti näytettiin Suomessakin vuonna 2016. Se on nimeltään Ei ole hullumpaa olla vanha – Dagny Carlsson (Det är inte så dumt att bli gammal). Toinen dokumentti on samalta ohjaajalta: Dagny – om jag sätter mig ner nu dör jag. Dokumenttien tiedot löytyvät vielä Areenasta, mutta ne eivät ole enää katsottavissa.

Dokumentit ja lehtijutut ovat tehneet Dagnystä tähden Ruotsissa ja myös kansainvälisesti. Hän hämmentyi tullessaan julkkikseksi  yli satavuotiaana, mutta toteaa tyynesti: ”Parempi myöhään kuin ei milloinkaan.”

Dagny Carlsson on myös vaikuttaja, kuten bloggaajia ja muita somettajia nykyisin kutsutaan. Hänet pyydettiin apuun, koska SJ (Ruotsin VR) halusi käyttää hänen apuaan innostamaan varttunutta väkeä käyttämään digitaalisia palveluita. Tuolloin 105-vuotias Dagny Carlsson näyttää SJ:n teettämässä mainosfilmissä kädestä pitäen nuoremmilleen, miten matkavarausten teko verkossa onnistuu.

Dagnyn matkaunelmana Kiinan muuri

Dagnylla on yhä matkaunelmia, joista Kiinan muurin näkeminen on toivelistalla ykkösenä. Sen lisäksi hän haluaisi käydä myös Taivaallisen rauhan aukiolla sekä toivoo näkevänsä vielä Aleksanteri Nevskin katedraalin Sofiassa, Bulgariassa. Viimeisimpänä, vaan ei vähäisimpänä, toiveenaan hän haluaisi nähdä keskiyön auringon – pohjoisin paikka jossa hän on käynyt omassa maassaan on Uumaja.

Dagny vieraili Oodissa Helsingissä vuonna 2019, jolloin Kino Reginassa ohjelmassa oli Dagnystä tehtyjä elokuvia ja hänen haastattelujaan.

Dagny kuuluu siihen ihastuttavaan naisten joukkoon, joka todellakin näyttää toteen kuluneen fraasin ”Ikä on vain numeroita.”

Kiinan muuri, vihreää metsää ja sinistä taivasta valkoisine pilvineen
Kuva: Kuva David Mark Pixabaystä.

Dagny Carlsson & Helen Bjurberg: Livet enligt Dagny. I huvudet på en 104-åring. Alska pocket. 2017.

Normaali
Elokuvat, Matkakohde

Koskaan ei ole liian myöhäistä kiivetä vuoren huipulle


Elokuva voi olla kuin pieni matka. Perjantaina reissasin Edien kanssa Sutherlandissa, Skotlannin Ylämailla. Maisemat olivat karun kauniit.

Joskus postikorttikin voi antaa inspiraation matkaan. Näin käy Edie-elokuvassa yli 80-vuotiaalle Edithille eli Edielle, jonka käsiin osuu isän aikoinaan lähettämä kortti Suilven-vuoresta, jonne isä innosti lähtemään yhdessä hänen kanssaan. Paljon aikoinaan retkeilleet ja sittemmin toisistaan eroon joutuneet isä ja tytär eivät koskaan tulleet lähteneeksi vuorelle. Jäätyään leskeksi ja pelastauduttuaan tyttären virittämältä hoitokotivaiheelta Edie päättää toteuttaa idean.

Jo yöjuna Invernessiinkin on omaishoitajana ja aviovaimona vuosikymmenet viettäneelle Edielle suuri seikkailu, puhumattakaan kolmen päivän vaellusretkestä 731 metriä korkealla vuorelle.

Invernessistä on matkaa Lochinverin kalastajakylään noin 115 kilometriä. Sieltä hän ostaa varusteita ja saa retkeilyliikkeen omistajasta Jonnystä itselleen retkeilyoppaan. Valmentautumisen jälkeen hän haluaa kuitenkin saavuttaa tavoitteensa yksin. Ja siinä melkein onnistuukin.

Elokuvassa on sanomaa myös ikääntymisestä, ikärasismista, elämättömästä elämästä, tavoitteiden saavuttamisesta ja eri sukupolviin kuuluvien ystävystymisestä.

Komeat maisemat tekevät kunniaa karulle Skotlannille. Jos pitää vaelluksesta ja retkeilystä, paikka on sopiva kohde. Minä voisin mieluummin perehtyä kalastajakyliin ja kaupunkeihin.

Elokuva perustuu Edward Lynden-Bellin tarinaan. Pääosassa on brittilegendaksi mainittu näyttelijä 86-vuotias Sheila Hancock, joka kiipesi oikeastikin vuorelle. Retkeilykaupan omistajana on skotlantilainen Kevin Guthrie. Samoin skotlantilaiselle ohjaajalle Simon Hunterille tämä on kolmas pitkä elokuva. Islantilainen kuvaaja August Jakobsson vastaa elokuvan visuaalisuudesta.

Vuonna 2017 valmistunut Edie-elokuva sai Suomen ensi-iltansa 8.11.2019. Katso tästä traileri.

Suilven pilveen verhoutuneena. Kuva: © skeeze Pixabaystä.

Lochinverin maisemia. Kuva: © Ivor Bond Pixabaystä.

Lochinverin maisemia. Kuva: © Ivor Bond Pixabaystä.

Lochinverin maisemia. Kuva: © Ivor Bond Pixabaystä.

Normaali
Elokuvat, Kaupunki, Kilpailu, Matkakohde, Tapahtuma

Pakene pimeää elokuviin

Mikäs olisi sen mukavampaa kuin paeta pimeitä päiviä ja iltoja elokuvan pariin. Runsasta leffatarjontaa on luvassa marraskuussa niin Hangossa kuin Tallinnassakin.

Hangossa vietetään elokuvajuhlia parhaillaan ja nyt 21. kertaa. Näytöksiä on 30.10.–04.11. 2019 eli keskiviikosta maanantaihin.

Kino Olympiassa ja Regatassa

Festivaalia järjestää Olympian ystävät ry. Tapahtuma on kasvanut vuosi vuodelta ja se kokoaa elokuvan ystäviä ympäri Uuttamaata ja kauempaakin. Esityspaikkoina ovat Kino Olympia ja Regatta SPA Hotel.

Kino Olympia on järjestäjien mukaan esimerkki teatterista, jossa onnistuneesti yhdistyy uusin tekniikka ja vanhojen elokuvasalien lumo.

Regatan Merisali toimii viikonlopun aikana näyttämönä viidelle elokuvalle. Brasserie Regatassa tarjoillaan elokuvajuhlien virallinen illallinen perjantaina ja lauantaina 1.–2.11.2019 keittiömestarin loihtimin teemaan sopivin erikoismenuin.

Vapauden kaipuuta, rockia ja rakkautta

Ranskalainen elokuva Rivien välissä esitetään sunnuntaina 3.11.2019.

Hangon elokuvajuhlat kertoo tapahtumasta näin: ”Elokuvajuhlat heijastaa pimeään kaamosaikaan valoa ja tarinoita, joiden luokse voimme kokoontua; ja yllätyksiä, upeaa näyttelijäntyötä, seikkailua, rockia ja rakkautta, suuria tunteita ja terävää kritiikkiä, iloa ja surutyötä. Monissa elokuvissa käsitellään vapauden kaipuuta.

Tutustu nykyelokuvan mestareihin, pohjoismaisen ja kansainvälisen tuotannon valikoituihin uutuuksiin. Elokuvajuhlien yhteydessä keskustellaan myös elokuvan tyylien kirjosta ja kertojan henkilökohtaisen näyn merkityksestä. Tule tapaamaan kotimaisia tekijöitä, jotka ovat olleet mukana niin suomalaisissa kuin kansainvälisissä tuotannoissa.”

Esitettäviä elokuvia ovat muun muassa The Hole in The Ground (Lee Cron), Tarhapäivä (Tiina Lymi), Poissa (Arttu Haglund), Shoplifters (Kore-eda Hirokazu), Amundsen (Espen Sandberg), Kesä (Kirill Serebrennikov), Fugue (Agnieszka Smoczynska), Woman at war (Benedikt Erlingsson), Rivien välissä (Olivier Assayas), Amazing Graze (Sydney Pollack, Alan Elliot) ja Piazzolla – The Years of The Shark (Daniel Rosenfeld), The Norwegian Film School -elokuvakoulun oppilaiden lyhytelokuvia sekä muutamia dokumenttielokuvia vain muutamia mainitakseni.

Animals on australialaisen Sophie Hyden ohjaama elokuva.

Pimeiden öiden elokuvafestivaali Tallinnassa

Pimeiden öiden elokuvafestivaalin avajaiset vuonna 2019. Kuva: © Ahto Sooaru/PÖFF.

Pimeiden öiden elokuvafestivaali (Pimedate Ööde filmifestivali PÖFF, englanniksi Tallinn Black Nights Film Festival) houkuttelee Tallinnaan vuosittain yli 1 200 elokuvan tekijää, toimittajaa ja elokuvien ystävää sekä Virosta että ulkomailta.

Tallinnassa vuodesta 1997 järjestetty elokuvafestivaali on Pohjois-Euroopan ainoa A-luokan eli kansainvälisen elokuvatuottajaliiton (FIAPF. International Federation of Film Producers Associations) tunnustama festivaali, jossa on kansainvälinen kilpailuohjelma. Festivaalilla nähdään elokuvia lähes joka mantereelta.

PÖFFiin kuuluu kaksi alafestivaalia, Just Film – lasten ja nuorten elokuvien festivaali ja PÖFF Shorts, jossa esitetään lyhytelokuvia ja animaatioita. Kaikkiaan ohjelma koostuu yli 600 elokuvasta ja useista erikoistapahtumista. Tapahtuma-aika on 15.11.–01.12.2019 klo10.00–22.00. PÖFF-esittelyviden voi katsoa täältä.

Elokuvia esitetään seuraavissa paikoissa: Kesklinna linnaosa, Tallinnas Coca-Cola Plaza, Kosmos IMAX, Apollo Solaris, Artis, Sõprus. Tartus Cinamon ja Athena-keskus.

Pimeiden öiden festivaalin palkintojenjakojuhla 2018. Kuva: © Aron Urb/PÖFF.

Normaali