Matkakertomus, Matkakohde, Nähtävyys, Näyttely, Taideteos, Tapahtuma

Taidetta ja luontoa Helsinki Biennaalissa

Hyvä ja mielenkiintoinen retkikohde niin helsinkiläisille kuin matkailijoillekin on Helsinki Biennaali Vallisaaressa. Siellä voi käydä, vaikkei olisikaan nykytaiteen ystävä. Nähtävää riittää myös luonnossa ja aiemmin puolustusvoimien käytössä olleissa rakennuksissa ja rakennelmissa.

Taiteilija Meiju Niskala kutsuu Helsinki Biennaaliin.

Helsingin Vallisaari on lyhyen venematkan päässä kaupungin rannoista. Se sijaitsee Suomenlinnan naapurissa. Vallisaari on syyskuun loppupuolelle täynnä taiteilijoiden työn tuloksia, kun nykytaidetapahtuma Helsinki Biennaali toteutuu siellä. Biennaalin nimenä on Sama meri.

Erikoinen yhdistelmä taidetta, luontoa ja rappeutuneita rakennuksia

Biennaalissa on mukana 41 taiteilijaa tai taiteilijaryhmää sekä Suomesta että maailmalta. Teoksista 75 prosenttia on täysin uusia ja ennennäkemättömiä. Mukana on niin kuva- ja äänitaidetta kuin installaatioita, veistoksia, videoita, elokuvia ja performansseja.

Helsinki Biennaalin teosten teemoina ovat muun muassa luontoyhteys, rajat ja identiteetit, aika ja sen kerrostumat sekä empatia ja yhteisöllisyys.

Jaakko Niemelä: Laituri 6, 2021. Tämä oli näyttelyn ajatuksia herättävin teos.

Helsinki Biennaali Vallisaaressa oli erikoinen yhdistelmä taidetta, luontoa ja ihmisen rakentamaa, osin jo ränsistynyttä rakennuskantaa. Saari kuuluu valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön.

Välillä tuntui, että luonto sellaisenaan on paras taideteos ja jossain paikoissa rippeet ihmisen tekemistä rakennelmista muodostivat taideteoksen luonnon keskelle.

Tässäkin on melko taiteelllnen kokonaisuus, vai mitä?
Tuleeko tästä jotain mieleen? Minulle tulee mieleen Microsoftin Windows XP-käyttöjärjestelmän oletustaustakuva.
Taustalla näkyy Tadashi Kawamatan teos Vallisaaren majakka.

Biennaalin taideteokset löytyvät merkityn reitiltä varrelta. Teoksia on sekä ulkona että historiallisissa rakennuksissa, ruutikellareissa ja autioituneissa asuinrakennuksissa. Päänäyttelyä täydentävät koko kesän ajan lukuisat taiteilijoiden performanssit, työpajat ja keskustelut.

Kolmen kilometrin kokonaisuus

Tästä alkaa kierros.

Tutustuin Helsinki Biennaaliin jo ennen sen avaamista pressipäivän aikana 9.6. Yleisöruuhkia ja jonotusta en siis joutunut kokemaan, vaan sain kuljeskella suurimman osan ajasta omassa rauhassani.

Reitti on noin kolme kilometriä pitkä. Taideteokset eivät sijoitu sille tasaisesti, vaan usein ne ovat ryppäissä ja välillä voi olla pitkäkin matka, jolloin ihasteltavana on vain luonto.

Taustalla näkyy Suomenlinnan rakennuksia.
Opasteet näyttävät kiertosuunnan.
Osa teoksista maastoutuu. Puun takana näkyy Alicja Kwaden teos Pars pro Toto, 2018. Se koostuu kahdeksasta erikokoisesta planeettaa muistuttavasta pyöreästä kappaleesta. Materiaalina käytetyt luonnonkivet ovat peräisin eri puolilta maapalloa ja toimivat samalla maanosien symboleina.

Kannattaa siis varustautua sopivalla vaatetuksella, hyvillä kengillä ja reippaalla mielellä. Vesipullo on tietysti ehdoton matkakumppani. Ruoka- ja juomatäydennystä saa kahviloista, mutta niitä ei välttämättä satu matkan varrelle janon yllättäessä. Ajankohdaksi kannattaa valita joku arkipäivä, silloin lienee vähemmän kävijöitä kuin viikonloppuisin.

Yksi oppaista kertoi, että jos katsoo kaikki biennaalin taideteokset kokonaisuudessaan videot ja performanssit mukaan luettuna, niin näkemistä riittää kahdeksi vuorokaudeksi. Kannattaa siis valikoida mielenkiintoisimmat kohteet ja jättää muita vähemmälle. Eikä mikään tietysti estä käymistä useampana päivänä, nähtävää ja koettavaa riittää.

Tiivistyksenä kokemuksestani voin sanoa, että nykytaide monissa eri muodoissaan yhdistyneenä Vallisaaren rujoon rakennuskantaan ja alkusuven kukoistavaan ja kukkivaan luontoon oli tyrmäävä yhdistelmä. Inhimillinen luovuus on rajatonta – mitä kaikkea taiteilija keksiikään? Se voi olla vaikkapa lintudisko, muovista virkattua korallia tai toiminnallinen essee.

Tuomas A. Laitinen: ΨZone, 2021.
Laura Könönen: Ei taivasta rajana, 2021.
Tadashi Kawamata: Vallisaaren majakka, 2021.
Katharina Grosse muuttaa Vallisaaren vanhan purkukuntoisen koulurakennuksen ympäristöineen maalaukseksi.
Katharina Grosse: Shutter Splinter, 2021
Tämä oli jotenkin kuvauksellisen näköinen yhdistelmä, ruostunutta rautaa ja muoviputkea.
Osa Vallisaaresta on vielä suljettu.

Teoksia myös mantereella ja digitaalisesti

Teoksia on myös saaren ulkopuolella eri puolilla Helsinkiä, kuten Helsingin taidemuseossa ja keskustakirjasto Oodissa. Taidetta ja tapahtumia voi kokea myös digitaalisesti. Digitaalisten sisältöjen avulla parannetaan biennaalin saavutettavuutta sekä taataan biennaalikokemus, vaikkei pääsisikään paikan päälle Vallisaareen.

Koko kaupungin yhteinen hanke

Helsinki Biennaali toteutetaan nimensä mukaisesti kahden vuoden välein. Se on koko Helsingin kaupungin yhteinen hanke. Tapahtuman tuotannosta ja kuratoinnista vastaa HAM Helsingin taidemuseo.

Ensimmäisen Helsinki Biennaalin pääkuraattoreina ovat toimineet Pirkko Siitari ja Taru Tappola. Heidän apunaan on ollut kuraattoritiimi. Biennaalin ohjelmaa on rakennettu myös yhdessä kaupungin palvelujen, yhteisöjen ja kaupunkilaisten kanssa.

Infoa kävijälle

Helsinki Biennial -kyltti opastaa paviljongille, jonka edestä pääsee Vallisaareen.

Helsinki Biennaali on yleisölle maksuton. Kävijät maksavat lauttalipun hinnan.

Vallisaaren reittiliikenteestä vastaa Suomen Saaristokuljetus. Reittiliikenne lähtee Helsinki Biennaali -paviljongilta, joka sijaitsee Vanhan Kauppahallin vieressä. Lisäksi JT-Line liikennöi Island Hopping -vesibussireittiä Hakaniemestä Kruunuvuorenrannan kautta Vasikkasaareen, Vallisaareen ja Lonnaan 12.6.–15.8.2021. Vallisaareen pääsee myös omalla veneellä.

Helsinki Biennaali on auki:

12.6.–29.8. ma–su klo 11–18
1.–26.9. ke–su klo 11–18.

Avuksi vierailun suunnitteluun että saarella kulkemiseen voi ottaa biennaalin selainpohjaisen mobiilioppaan. Sieltä löytyvät esimerkiksi Vallisaaren kartta, tietoa taiteilijoista ja taideteoksista sekä saaren palveluista. Mobiiliopas löytyy osoitteesta https://mobileguide.helsinkibiennaali.fi/.

Tulolaiturin lähellä on infopiste ja biennaalin oma kauppa Helsinki Biennial Shop löytyy Torpedolahdessa. Nämä palvelevat aina tapahtuman aukioloaikojen mukaan. Vallisaaresta löytyy myös useita kahviloita.

Lisätietoa: https://helsinkibiennaali.fi/kavijalle/. Sivuilta kannattaa käydä tarkistamassa tilanne; esimerkiksi osa taideteoksista voi olla tilapäisesti suljettuja ja koronaohjeistuksiakin kannattaa seurata.

Kierroksen jälkeen oli paikallaan kylmä juoma ja elämyksen kertaus muhkeasta näyttelyluettelosta, jossa on 266 sivua. Biennaali piti alunperin järjestää vuonna 2020, mutta se siirtyy tähän vuoteen koronapandemian vuoksi. Tämä kahvila on lähellä Torpedolahden laituria, josta lähdetään paluumatkalle.
Normaali

4 kommenttia artikkeliin ”Taidetta ja luontoa Helsinki Biennaalissa

  1. Kiva katsoa kuvauksesi paikasta, jonka näin jo itsekin. Huomaan vain saman tien, että yhtenä päivänä kierrellen onnistuin ohittamaan niin monta taideteosta, että ihan hyvin voisin käydä uudelleen. Onneksi minulla on aikaa. Viimeksi olin töissä kuusi vuotta sitten, joten… Aila

    Liked by 1 henkilö

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.