Kaupunki, Matkakohde, Tapahtuma

Kirjallisuutta ja kohtaamisia Sastamalassa

Vanhan kirjallisuuden päiville kokoontui jälleen kirjojen ystäviä.  Tapahtuma on monipuolinen kulttuurikattaus. Kahden päivän aikana ehtii niin kuuntelemaan esityksiä, tapaamaan tuttuja sekä tutkimaan kirjamyyjien hyllyjä ja pöytiä.

Sastamalan Vanhan kirjallisuuden päivät järjestettiin tuttuun tapaan viikko juhannuksen jälkeen perjantaista lauantaihin 29.‒30.6.2018 Sylvään koululla.

Sain mukaani tälle reissulle kaksi ystävääni, joista molemmat olivat Kirjapäivillä ensimmäistä kertaa.

Naisen paikka?

Naisen paikka -juliste, jossa käytetty teksti on peräisin Minna Canthilta.

Päivien teemana oli Naisen paikka. Tapahtumaa järjestävän Suomen vanhan kirjallisuuden päivät ry:n hallituksen puheenjohtaja Leena Majander-Reenpää totesi ohjelmalehtisen esipuheessa: ”Vanhan kirjallisuuden päivien teema Naisen paikka nostaa huulille vitsejä, mutta myös monta ankaraa arjen kertomusta, jotka näyttäytyvät tänään toisenlaisina kuin tapahtumisensa aikoina. Mikä joskus oli tavanomaista, hiljaisesti hyväksyttyä tai salattua, se ei vaan kertakaikkiaan käy meidän ajassamme. Nyt myös käsite sukupuoli on uudenlaisen tarkastelun kohteena. ‒ ‒ Kirjapäivillä Sastamalassa puhutaan, kuunnellaan ja keskustellaan naisen, miehen ja ihmisen paikasta. Aihe on ikuinen ja aina ajankohtainen, kaikissa historian käänteissä, eilispäivänä ja tulevaisuudessa.”

Tulomme Sylvään koulun saliin jäi sen verran myöhäiseksi, että kaikki juhlasalin istuimet oli varattu ja ihmisiä oli jo seisomapaikoilla. Yksi monipuolisen ohjelman esiintyjistä oli kirjailija Pirkko Saisio, jonka puheen otsikkona oli Naisen paikka, miehen tie.

Olisi ollut mielenkiintoista kuulla Saision esityksen lisäksi myös toimittaja Anna-Stina Nykäsen esitys Nämä naisidolit lyövät nykynaisen ällikällä. Seisomapaikka ei kuitenkaan houkutellut, joten lähdin tutkimaan muuta kirjapäivien tarjontaa.

Palkintoja Martiskaiselle, Lehtiselle ja Rikkiselle

Suomen Antikvariaattiyhdistys ry:n valitsema Vuoden kirjatoukka on bibliofiili Seppo Martiskainen. Hän on ansioitunut erityisesti urheilukirjallisuuden kerääjänä.

Suomen Tietokirjailijat ry:n myöntämän Warelius-palkinnon saivat Suomen historian erityistuntija, filosofian tohtori Lasse Lehtinen ja kulttuurimaantieteen emeritusprofessori Kalevi Rikkinen.

Myös toimittajana ja poliitikkona tunnettu kirjailija Lasse Lehtinen on julkaissut noin neljäkymmentä kirjaa, joista suurin osa on poliittista historiaa ja henkilömuotokuvia.

Kalevi Rikkinen on maantieteilijä ja Helsingin yliopiston kulttuurimaantieteen emeritusprofessori. Hän on kirjoittanut lukion oppikirjoja, yleisiä tietokirjoja ja tieteellisiä tutkimuksia.

Haapavaaran tietokirjat

Elämäni tietokirjat -sarjassa kuultiin toimittaja Heikki Haapavaaran poimintoja kymmenestä tärkeästä tietokirjasta. Viestintäpäällikkö Anne Rutasen haastattelussa käytiin läpi Haapavaaran valintoja. Ne alkoivat Otavan isosta tietosanakirjasta 1960-luvulta, jatkoivat Suomen kansallisbiografiaan, Yrjö Karilaan koostamaan, erilaisia pelejä, leikkejä sekä yleis- ja knoppitietoa esittelevään Antero Vipuseen, Aino Kuusisen muistelmiin, Kaari Utrion Eevan tyttäriin eli eurooppalaisen naisen, lapsen ja perheen historiaan 1980-luvulta ja päättyen John Simonin kirjoittamaan Koneen ruhtinas ‒ Pekka Herlinin elämä -kirjaan.

Viimeksi mainitun kirjan kohdalla Haapavaara kertoi itkeneensä useaan otteeseen. Kaari Utriota hän kehui erityisesti ja totesi tämän kirjasta: ”Täydellinen onnistuminen.”

Naisen paikka voi olla myös piispana

Lauantain ohjelman odotetuin esitys lienee ollut vuoropuhelu aiheesta Nainen paikallaan ‒ vai liikkeessä? Keskustelijoina olivat piispa emerita Irja Askola ja toimittaja, teatteritieteen maisteri Päivi Istala.

He puhuivatvat muun muassa Askolan lapsuudesta ja nuoruudesta, piispuudesta, naisista ja miehistä, vihapuheista, salaisuuksista ja mykkyydestä, vähemmistöjen ymmärtämisestä, runoudesta ja eläkkeellä olemisesta.

Irja Askola on myös kirjoittaja, jonka teoksia ovat muun muassa Pyhän kanssa piilosilla, Tie vie, pyhä kantaa, Pöytä katettu kaikille sekä yhdessä Anja Porion kanssa julkaistut runoteokset Matkaan naiset. Proosarunoja naisen elämästä ja Mikä nainen. Päivi Istala luki muutamia runoja näytteeksi.

Irja Askola (vas.) on ollut uranuurtaja, ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa nainen piispana. Päivi Istala (oik.) haastatteli Askolaa.

Kirjoja ja kierrätysideoita

Perjantai- ja lauantaiaamun voi aloittaa kiertelemällä Sastamalan torilla, josta löytyy mansikoiden, perunoiden ja muiden satokauden tuotteiden lisäksi myös erilaisia käsitöitä ja tietysti kirjoja. Paikalliset ovat ymmärtäneet ns. markkinaraon ja tyhjentäneet kirjahyllyjensä ylitarjontaa torikauppaan. Paikallahan on runsain mitoin kirjoista kiinnostuneita ihmisiä.

Torilla tavataan -lause sopii myös kirjojen ystäville. Ehkä lukuisista laatikollisista löytyy jotain kotihyllyyn.

Sastamalassa täytyy aina käydä myös paikallisessa kirjakaupassa ja sen kuulussa alakerrassa. Tyrvään kirjakauppa on toiminut vuodesta 1891 ja sen perustajana oli apteekkari O. A. Bäckman. Se on Suomen suurimpia yksityisiä kirjakauppoja ja maankuulu; se tunnetaan erityisesti vuonna 1969 kirjakauppias Helka Suvannon perustamasta Kirjakellarista. Hän alkoi pitää kirjakaupassa markan pöytiä, joista tuli nopeasti hyvin suosittuja.

Sylvään koululla Tyrvään kirjakaupan osaston edustalla Aino Havukainen ja Sami Toivonen olivat suosittuja ja jono heidän edessään oli pitkä. He signeerasivat uusinta kirjaansa Tatu ja Patu, elämä ja teot. Nimikirjoitusten lisäksi kirjan koristeeksi sai Toivolan piirroksen.

Aino Havukaisen ja Sami Toivosen eteen kerääntyi pitkä jono lapsia vanhempineen. Kerrankin oli mahdollisuus saada tekijöiden signeeraus uuteen kirjaan.

Kirjallisuuspäivillä oli tarjolla kirjojen lisäksi myös kaikenlaisia muita houkutuksia. Yhtenä niistä oli Katri Oikarisen kirjankansista tehdyt korvakorut. Hän tekee poistokirjojen kansista myös tauluja.

Oikarinen on koonnut ideansa kirjaan Luo aarteita vanhoista kirjoista, jota oli myös myytävänä. Kirjassa on yli 40 ideaa kirjojen uusiokäyttöön.

Tarpeettomien kirjojen kannet voi hyödyntää uusien tuotteiden raaka-aineena; niistä voi tehdä vaikka korvakorut.

Vanhoille kirjoille voi antaa uuden elämän osana taideteosta.

Lounaalle Laituriravintolaan

Kirjapäivillä kiertelyyn kulutettu energia täytyy korvata. Lounaspaikaksi on vakiintunut Rautaveden rannalla sijaitseva Laiturikahvila, jossa tarjotaan kahvin lisäksi myös ruokaa, jäätelöä ja virvokkeita A-oikeuksin. Lounasaikaan löytyy sekä seisova pöytä että a la carte -lista.

Ravintola on nimensä mukaisesti kuin iso laituri. Osa ulkotiloista on katettu, joten pieni sadekaan ei haittaa. Ruoan ja juoman lisäksi saa nauttia kauniista järvimaisemasta.

Kohtaamisia ja keskusteluja

Mukavaa päivien aikana on myös tuttujen tapaaminen ja kuulumisten vaihtaminen. Heistä monella Vanhan kirjallisuuden päivät kuuluvat vakiintuneisiin menoihin kuten minullakin nykyään.

Sylvään koulun pihalla olevassa teltassa oli perjantai-iltana ohjelmaa, mutta meille riitti pistäytyminen majapaikkamme lähellä olevaan Pub Dubliniin ja saunominen.  Yöpymispaikastammme Putiikkihotelli Pyynpesästä teen erillisen postauksen.

Puutteellinen tutustuminen paikkakunnan iltamenoihin aiheutti sen, että missasimme Nyrok Dolls -yhtyeen esiintymisen Vammalan Seurahuoneella. Kyseessä on lastenkirjailija ja sarjakuvataiteilija Mauri Kunnaksen perustama bändi, jossa soittavat Kjell Westö (kitara), Mauri Kunnas (kitara ja laulu), Pasi Heikura (kitara ja laulu), Juba Tuomola (basso ja laulu) Arto Nyberg (laulu) ja Silja Sillanpää (laulu).

Olisihan kirjailijabändin esiintyminen ollut parempi kokemus kuin pubi, jossa karaokekin alkoi vasta kello kymmeneltä, jolloin olimme jo saunan lauteilla. Ilonamme oli kuitenkin kolmen herran seurue, kirjapäivien vakiokävijöitä, joiden kanssa keskustelimme muun muassa kirjalöydöistä ja scifikirjallisuudesta. He ovat käyneet Vammalassa/Sastamalassa jo kirjapäivien alkuajoista lähtien.

Vuoden 2017 Vanhan kirjallisuuden päivistä voi lukea postauksesta Vanhaa kirjallisuutta Sastamalassa.

Vanhan kirjallisuuden päivät järjestetään ensi vuonna perjantaina ja lauantaina 28.‒29.6.2019.

Kirjapäiviltä löytää edullista luettavaa.

Joskus myyntipöydiltä voi löytää myös lapsuuden satukirjan.

Normaali

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.