Matkakertomus, Matkakohde, Rakennus

Apostolinkyydillä kulttuuripolkua

Tutustuin citybloggarin roolissani Lapinjärven kirkonkylään. Seurailin väljästi kulttuuripolkua, mutta kuljin myös omien mielenkiinnon kohteideni ja voimieni mukaan: tuolla on kaunis talo, iloisenvärisiä kukkia tai mielenkiintoinen puu. Osa kohteista jäi reittini ulkopuolelle. Ehdin myös juttelemaan paikallisten kanssa.

Nimismiehenpolun eteläpäässä sijaitsevan hirsitorpan porttiin kiinnitetty kyltti toivottaa tervetulleeksi. Torppa on rakennettu 1700-luvun lopulla ja siitä alkaa kulttuuripolku.

Hirsitorppaan (kulttuuripolun kohde 1) pääsee tutustumaan kesäisin asukkaiden ollessa paikalla.

Kulkuvälineenä olivat omat jalkani. Se on valokuvauksen kannalta kätevämpi vaihtoehto, kun haluaa tallettaa osan näkemästään kuviin. Eikä minulla joukkoliikenteen käyttäjänä olekaan autoa mukana.

Matkaa maalaisresidenssistäni Husulanmäeltä kertyy noin 3,5 kilometriä. Kiersin myös jonkinmoisen lenkin kylällä hautausmaata, kirjastoa ja uimarantaa myöten, joten päivän liikuntaosuus tuli täyteen.

Kirkonkylä (Lappträsk Kapellby) sijaitsee valtatie 6:n varressa melko keskellä Lapinjärven kuntaa. Se on yksi Lapinjärven 12 kylästä ja asukasluvultaan niistä suurin. Kirkonkylällä sijaitsee suurin osa Lapinjärven toimistoista, kunnantalo, kaksi kirkkoa sekä kaksi hautausmaata.

Kunnantalo toimii vuonna 1876 kansakouluksi rakennetussa talossa.

Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu ympäristö

Näkymä Lapinjärventieltä, kylänraitilta, kotiseututalo Kycklingsin puutarhaan. Kycklings on ollut maalaistalona 1500‐luvulta lähtien.

Etukäteistietoni mukaan kirkonkylä on tunnettu kauniista miljööstään, johon kuuluu vanhoja rakennuksia ja pieniä kujia. Totesin tämän pitävän hyvin paikkansa. Osuuspankki sijaitsee punaisessa puutalossa, kunnantalo keltaiseksi maalatussa rakennuksessa, hammaslääkäri pitää vastaanottoaan vanhassa 1800-luvun talossa, josta löytyy myös apteekki ja parturi-kampaamo; kirjasto ja kylän yhteinen työhuone ovat entisessä maatalouskoulussa. Masentavia betonikuutioita en huomannut kirkonkylässä matkani varrelta.

Lapinjärvellä Osuuspankkkikin toimii vanhassa rakennuksessa toisin kuin monen muun kirkonkylän pankit.

Tässä talossa on toiminut kauppa jo 1800-luvulla.

Kylänraitti on suorastaan idyllisen näköinen. Se on osa vanhaa maantietä, joka vie Porvoosta Anjalankoskelle.

Museovirasto on määritellyt poikkeuksellisen hyvin historiallisessa asussaan säilyneen Lapinjärven kirkonkylän valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.

Museoviraston luonnehdinnan mukaan ”Kirkonkylän vanhin rakennuskanta muodostuu kirkkojen ohella empiretyylisestä kirkkoherranpappilasta, kappalaisenpappilasta, Brofogdasin sotilasvirkatalosta, kansakoulusta, maatalouskoulusta, Mariebergin kartanon talouskeskuksesta ja puistosta, kylän kantatilojen talouskeskuksista sekä käsityöläisasutuksesta.”

Brofogdas on tiettävästi kunnan vanhin käytössä oleva asuinrakennus. Se on rakennettu vuoden 1687 piirustusten mukaan.

Näissä rakennuksissa toimii Peikkolaakson päiväkoti.

Kirjasto sekä saman rakennuksen toisessa päässä toimiva koko kylän työhuone ovat sijoittuneet entiseen maatalousoppilaitokseen. Lapinjärven kirjasto on perustettu jo vuonna 1863.

Kulttuuripolkua kuljeskelemaan

Kulttuuripolku on viidentoista pääasiassa vanhoista rakennuksista muodostuvan kohteen kokonaisuus. Mukana on myös Katariinan puisto, kylänraitti ja Nimismiehenpolku. Kaikki kohteet esittelevä kaksikielinen infotaulu on Lapinjärventien varrella ja kunkin kohteen kohdalla löytyy numeroitu opaskyltti. Opastukset löytyvät myös kunnan verkkosivuilta.

Tallbackan pappila toimii nyt seurakuntakotina.

Myös Lapinjärven kirkot ovat osana kulttuuripolkua. Paikkakunnan  kirkkohistoria ulottuu 1400-luvulle. Lapinjärvestä tuli itsenäinen pitäjä vuonna 1575 kuningas Juhana III:n määräyksestä.

Lapinjärveläiset rakensivat kirkonkylän nykyiset kirkot yhteisvoimin pikkuvihan keskellä vuonna 1744. Suurempi, ruotsalainen kirkko edustaa varhaisen 1700‐luvun selkeää rakennustapaa. Pienempi kirkko tehtiin suomalaisen seurakunnan käyttöön. Kellotapulin rakennusvuosi on 1827.

Villa Ruusu ja muita kauniita taloja

Lukkarinpolun varrella sijaitseva vanha rakennus puutarhoineen on mielenkiintoinen kokonaisuus.

Reitin varrella oli myös paljon kauniita omakotitaloja puutarhoineen. Yhden vanhan talon nimesin Villa Ruusuksi tontin reunoilla rönsyävien ruusupensaiden vuoksi.

Yhdestä puutarhasta löysin idean käyttää heinäseipäitä kukkatelineen materiaalina. Välitän sen vanhemmilleni, joiden kesäkodin varastoissa Etelä-Pohjanmaalla on paljon hyödynnettäviä seipäitä.

Advertisements
Normaali

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s