Että olenko itse ajatellut matkustaa esitteen tiimoilta Suomeen? Totta kai olen, minä sanon, mutta kadun välittömästi. Helkkari soikoon, nyt minun on lähdettävä liikkeelle, matkustettava, minä en pidä matkustamisesta, matkustaminen merkitsee muutosta, se on vettä, se virtaa, ja nyt minun on matkustettava Suomeen jonkin viheliäisen esitteen takia, ja sitten minä muutun, muutokselta ei voi välttyä, ihminen ei ole koskaan matkan jälkeen samanlainen, en pidä siitä, mutta minun on tässä vaiheessa vastattava myönteisesti, myöntävä vastaus tuntuu tällä kohtaa ratkaisevalta, minun on luonnollisesti suoritettava joitain tutkimuksia, minä sanon ‒ ‒ ‒
Erlend Loe: Tosiasioita Suomesta. Like 2002, s. 17‒18.
Mainokset
