Kirovsk, kivien kaupunki

Kirovsk on Hiipinätuntureiden ympäröimä pieni kaivoskaupunki Murmanskin alueella.

Kirovsk on kaupunki, jonka nimeä en muista kuulleeni aikaisemmin. Ensimmäistä kertaa se tuli vastaani Suomen tiedetoimittajain liiton opintomatkan ohjelmassa ‒ välietappina kohti Murmanskia. En tullut maininneeksi sitä viisumianomuksessani. Niinpä Visum Servicen virkailija soitti ja tarkisti, että kulkeeko matkareittini Kirovskin kautta.

Kaivoskaupunki Khibinogorsk, Kirovsk sijaitsee Kuolan niemimaalla Murmanskin alueella Venäjällä noin 300 kilometriä Suomen ja Venäjän rajalta itään ja noin 200 kilometriä Murmanskista etelään.

Se on Hiipinätunturien eteläosassa ja suomeksi sitä on kutsuttukin nimellä Hiipinä. Kaupunki on ainakin Murmanskiin verrattuna pieni, sillä asukkaita on vain kymmenesosa eli noin 30 000.

Näkymä järvelle ja tuntureille kivimuseon takaa.

Kaupunki Hiipinätunturien keskellä

Kirovskin kaupunki on saanut nimensä Sergei Kirovilta, neuvostovenäläiseltä vallankumoukselliselta.

Paikkakunta sai alkunsa, kun akateemikko Aleksander Fersmanin tutkimusretkikunta oli löytänyt Hiipinätunturien alueelta runsaita mineraaleja vuonna 1929. Siitä tuli kaupunki vuonna 1931. Vuonna 1934 se nimettiin Kirovskiksi murhatun Leningradin bolševikkijohtaja Sergei Kirovin mukaan.

Kirovsk on kaivosalueen keskus. Siellä on apatiittia, nefeliiniä, nikkeliä, fosfaattia ja alumiinia sekä näihin perustuvaa teollisuutta.

Kirovskissa on myös Pohjois-Venäjän suurin laskettelukeskus ja kaksi muutakin laskettelupaikkaa sekä maailman toiseksi pohjoisin arktinen kasvitieteellinen puutarha.

Saavuimme Kirovskiin pitkän päivän päätteeksi ‒ aamulento Helsinki-Vantaalta Rovaniemelle ja koko päivän pituinen bussimatka rajanylityksineen Kelloselällä. Kirovskissa majoitumme Hotelli Severnayaan.

Hotelli Severnaya.

Maassa maan tavalla.

Hakeuduimme lähellä sijaitsevaan ravintolaan illalliselle.

Iltamyssyn nautin hotellin baarissa ‒ vodkalasillinen tarjottiin sitruunaviipaleen koristamana ja sitruunaa tuli lautasella vielä lisääkin.

Aamiainen hotellissa oli ihan kelvollinen, mutta tulimme sen vielä myöhemminkin kokemaan, että kahvi kuuluu valuttaa kahvikoneesta yksilöllisesti kunkin hotellivieraan kuppiin jonon kertyessä annostaan odottavan taakse. Näinhän tilanne lienee Suomessakin, mutta automaatit Venäjällä taitavat olla täkäläisiä hitaampia, kun kahvista tuli aamiaisen pullonkaula.

Aamiainen Severnayan tapaan. Aamiaiseen kuului myös erilaisia kasvisraasteita.

Kivien kauneus

Kaivostyöläisen patsas kivimuseon edustalla.

Aamiaisen jälkeen tutustuimme Apatit-kaivosyhtiön kivimuseoon. Se oli tehty aiemmin paloasemana toimineeseen rakennukseen.

Museo olikin käynnin arvoinen kohde monine kivilajeineen ja kaivostoiminnan esittelyineen. Vitriineissä esillä olevien kivien myötä tuli esille luonnon monimuotoisuus ja kauneus ‒ ja kaivostoiminnan esittelyssä ihmisen toiminnan seuraukset luonnossa.

Apatiitti oli usein mainittuna. Se on yleinen fosfaattimineraali ja tärkeä fosfaatin lähde. Apatiittia käytetään paljon fosfaattilannoitteiden valmistuksessa.

Vitriineissä oli esillä myös paljon Apatit-kaivosyhtiön saamia palkintoja ja lahjoja. Ainoa Suomesta näkemäni esine taisi olla Tankavaarassa sijaitsevan Kultamuseon julkaisu.

 

Mineraalien esittelyä.

Hiipinätuntureita.

Ihmisen toiminnan tulosta tuntureilla.

Kaivosyhtiön saamia lahjoja.

Kaivosyhtymän saamia lahjoja.

Lasuriittiä.

Kyaniittia.

Ruskaan pukeutuneet Hiipinätunturit

Kivimuseon jälkeen lähdimme tutustumaan Hiipinätuntureihin, joiden muodoissa riitti ihasteltavaa. Ruska oli värittänyt niiden rinteillä kasvavat puut kellansävyihin.

Malyi Vudyarv -järvi tuntureineen.

Jotain on vielä jäljellä Tietta-tutkimusasemasta.

Menimme lähelle Malyi Vudyarv -järveä ja kuljeskelimme sen lähistöllä.

Kävimme myös Hiipinän tunturialueen Tietta-tutkimusaseman muistomerkillä. Se sijaitsee Poachvumchorr-vuoren juurella Malyi Vudyavr -järven itärannalla.

Tutkimusasema aloitti toimintansa vuonna 1930, mutta se tuhoutui toisen maailmansodan aikana. Tietta oli nykyisen Venäjän Tiedeakatemian alaisen Kuolan Tiedekeskuksen edeltäjä.

Talvella yksi Kirovskin päänähtävyyksistä on Luminen kylä. Sen lumirakennelmat pääsivät Venäjän ennätysten kirjaan vuonna 2013. Kuvista päätellen kylä voisi olla näkemisen arvoinen paikka. Sieltä löytyy myös jäinen vihkipalatsi romanttisiin talvihäihin.