Omalaatuisia matkailukohteita II: Suomi

Jatkan kokeellista reissua oppaanani yhdysvaltalaisten Anneli S. Rufuksen ja Kristan Lawsonin matkakirja Europe – Off The Wall. A Guide to Unusual Sights vuodelta 1988. Mitä on jäljellä Suomesta mainituista omalaatuisista turistikohteista?

Oppaassa on kahdeksan sivua Suomesta ja sen omalaatuisista matkailunähtävyyksistä.

6 500 pullon museo

Off The Wall -opas mainitsee Kansainvälisen pullomuseon Iisalmesta. Museo sijaitsee kuitenkin edelleenkin Museokujalla Sonkajärvellä, jonne se avattiin vuonna 1986. Idean isänä oli Kuopion yliopiston fysiologian professori Osmo Hänninen. Hän oli aloittanut pullojen keräämisen 1970-luvulla.

Museossa on noin 6 500 pulloa vanhasta suomalaisesta mahapullosta kiinalaiseen akupunktio-, hajuste-, hyttyskarkotepulloon. Kokoelmaan kuuluu myös apteekkilasia ajalta, jolloin lääkkeitä säilytettiin pulloissa sekä maitopulloja eri puolilta maailmaa.

Pullokokoelmat ovat kiehtovan värikäs katsaus Suomen ja muiden maiden kulttuurihistoriaan. Suurin osa pulloista on saatu lahjoituksina eri puolilta maailmaa.

Pullomuseon verkkosivujen mukaan ”museo on esteettisesti nautittava nähtävyys. Valaistuissa vitriineissä lasin kauneus, herkät värit ja muotojen rikkaus pääsevät oikeuksiinsa. Pullojen paljoudesta johtuen kokoelmia vaihdetaan aika ajoin.”

Pullomuseo löytyy myös Orimattilasta hiukan pienemmällä eli 1 500 pullon kokoelmalla. Orimattilan Pullomuseo on avoinna vapunpäivänä klo 10–18 sekä muulloin sopimuksen mukaan. Museota ylläpitää keräilijä, valokuvaaja ja nuohousyrittäjä Panu Hakama.

Saunakylässä savusaunoja ja saunojen kulttuurihistoriaa

Off The Wall -opas esittelee myös Saunakylän, joka tuolloin sijaitsi vielä Muuramessa Jyväskylän läheisyydessä. Tuolloin saunoja oli 20, joista vanhimmat olivat noin 150 vuotta vanhoja.

Saunakylä syntyi 1980-luvun alussa saunakulttuurin erikoismuseoalueeksi. Saunat oli siirretty eri puolilta Suomea. Ne edustavat erilaisia savusaunatyyppejä, pääosin 1800-luvun lopulta ja 1900-luvun alkupuolelta. Saunakokoelma esittelee kattavasti savusaunan kehitystä Suomessa, sen alueellisia eroja, perinteistä suomalaista hirsirakentamista sekä saunojen kulttuurihistoriaa.

Muuramesta Saunakylä on siirretty Jämsän Juokslahteen vuodesta 2015 alkaen. Hankkeen takana on vuonna 2011 perustettu Suomen Saunakulttuuri ry.

Dinosauruksia ja Vahakabinetti Visulahdessa

Mikkelistä mainitaan Dinosauria, Minimaa ja Vahakabinetti Visulahdesta. Minimaasta en löytänyt mainintaa Visulahden verkkosivuilta. Vahakabinetissa on noin 80 nukkea: kaikki Suomen presidentit, valtion päämiehiä muun muassa Venäjältä ja Ruotsista, kulttuurihahmoja ja eri alojen julkkiksia, urheilijoita ja myös Joulupukki.

Saimaan rannalla sijaitsevasta Visulahden matkailukeskuksesta on muodostunut koko perheen huvipaikka, enemmän kuin pelkkä puuhapuisto. Visulahdessa on myös leirintäalue, lomamökkejä sekä ravintoloita ym.

Unikeolle kylmä kylpy Naantalissa

Vuoden 2014 Valtakunnan Virallinen Unikeko oli Naantalin seurakunnan kirkkomuusikko, urkuri Kari Vuola. © Naantalin Matkailu Oy, kuvaaja Esko Keski-Oja.

Naantalista mainitaan Unikeonpäivä, joka on edelleen voimissaan. Tapahtumaa vietetään tietysti unikeonpäivänä 27. heinäkuuta ja sen historia ulottuu Naantalissa ainakin 1880-luvulle.

Tapahtumassa valitaan vuosittain valtakunnan virallinen Unikeko. Perinne alkoi vuonna 1958. Ensimmäiset kymmenen vuotta Unikeon virkaa toimittivahtimestari Jaakko Sajo. Vuodesta 1970 alkaen Unikeon titteli on annettu kunnianosoituksena ja kiitoksena kaupunkilaisten hyväksi tehdystä työstä.

Päivän ohjelmaan kuuluu muun muassa aamulla alkava herätyskulkue, Unikeon mereen heitto, Unikeon kulkue, lasten pukukilpailu, musiikki- ja teatteriesityksiä sekä markkinatori.

Helisnummen siunauskappeli Salossa

Salosta opas mainitsee Helisnummen siunauskappelin osoitteessa Hämeenkyläntie 2. Kappeli on arkkitehti Eero Eerikäisen suunnittelema ja se vihittiin käyttöön vuonna 1964. Arkkitehti Erkki Niinistön suunnittelema kappelin laajennus ja peruskorjaus valmistui vuonna 1998.

Rakennusta hallitsee kolmio, joka on uskonnollisessa symboliikassa Pyhän Kolminaisuuden vertauskuva. Valoisan kappelin kattoa kannattaa kolmen pisteen varassa lepäävä ”himmeli”, viiden tonnin painoinen putkirakennelma. Oppaasta ei selviä, miksi juuri tämä kappeli on kirjaan valittu – ilmeisesti arkkitehtuurin vuoksi.

Napapiirin Joulupukki

Joulupukki ehti vierailemaan Turussakin ainakin vuoden 2013 joulukuussa.

Off The Wall -opas mainitsee Rovaniemeltä Joulumaan, Joulupukin asuinpaikan. Hänet löytää edelleen Napapiirillä sijaitsevasta Pajakylässään. Se on kohtaamispaikka, jossa Joulupukki tapaa ympäri maailmaa tulevia satojatuhansia ystäviään vuoden jokaisena päivänä.

Jos haluat lähettää Joulupukille kirjeen, osoite on Joulupukki, Joulupukin Pääposti, 96930 Napapiiri. Voit myös tilata Joulupukilta kirjeen ilahduttamaan läheistäsi.

Suomen suurin nukkemuseo Haihara

Tyttönukke biskviiposliinia 1910-luvulta. Valmistaja Armand Marseille, Saksa. © Haiharan nukkekokoelmat, Vapriikki. Kuvaaja Saana Säilynoja.

Tampereelta mainitaan Haiharan nukkemuseo, joka on lajissaan Suomen suurin. Museon perusti kartanonrouva Gunvor Ekroos (1907–1982) ja se avasi ovensa ensimmäisen kerran Haiharan kartanon vanhassa kanalarakennuksessa syyskuussa 1966. Pukumuseo perustettiin vuonna 1972.

Gunvor Ekroosin omaisuus siirtyi Haiharan museosäätiölle vuonna 1982. Nukke- ja pukumuseo lopetti toimintansa Haiharan kartanossa 1992.

Nukkemuseo on nykyisin esillä Museokeskus Vapriikissa, joka toimii Tampellan tehtaan entisessä verstaassa Tammerkosken partaalla. Kokoelmasta vastaa Tampereen kaupungin museopalvelut.

Vapriikki juhlistaa 50-vuotiasta Haiharan nukkemuseota 10.6.2016 avautuvalla Nukkekekkerit-näyttelyllä.Se tuo ihmeteltäväksi Haiharan kokoelman hienoimmat ja erikoisimmat nuket. Mukana on hahmoja, jotka olivat mukana jo museon ensimmäisessä näyttelyssä. Näyttelyn yhteydessä on myös uusi lasten leikkipaikka.

Naisvoimistelun historiaa

Toinen Tampereelta mainittu kohde on vuonna 1971 perustettu Varala-museo, Suomen ainoa liikuntamuseo. Se toimii Varalan urheiluopiston yhteydessä 1890-luvun nikkarityylisessä jugendhuvilassa osoitteessa Varalantie 36.

Museo esittelee naisvoimistelun historiaa: valokuvia, voimisteluasuja ja -välineitä.

Kultamuseo Tankavaarassa

Sodankylän Tankavaarassa sijaitseva Kansainvälinen Kultamuseo – ainoa lajissaan myös maailmanlaajuisesti – on myös mainittu oppaassa. Museota ylläpitää Kultamuseosäätiö.

Museo on edelleen olemassa osoitteessa Tankavaarantie 11 C. Sen perusnäyttely kertoo Lapin värikkäästä kultahistoriasta. Siellä voi tutustua myös yli 20 muun maan kultahistoriaan vaskoolinmuotoisessa Golden World -rakennuksessa.

Museo on kasvanut reilussa 40 vuodessa vaatimattomasta alusta kansainväliseksi tiedekeskukseksi. Kultamuseon ensimmäinen rakennus, Mutterikämppä, kuljetettiin Sompion luonnonpuistosta Tankavaaraan talvella 1974-75. Alunperin kämppä oli rakennettu 1940-luvulla malminetsijöiden tukikohdaksi.

Suomi hakee lupaa järjestää Tankavaarassa Kullanhuuhdonnan Maailmanmestaruuskisat vuonna 2019, joka on Lapin Kullan löytymisen 150. -juhlavuosi ja Lapin Kullankaivajainliiton 70. -juhlavuosi.

Juhana-herttuan pidot Turun linnassa

Turun linnassa voi päästä viettämään renessanssijuhlia 1500-luvun tyyliin.

Kotikaupungistani Turusta on mainittu keskiaikaiset Juhana-herttuan pidot, joita järjestetään Turun linnassa. Pitojen nykyaikainen vietto juontaa juurensa vuoteen 1979, jolloin Turku valmistautui viettämään 750-vuotisjuhlia. Niihin haluttiin saada jotain elävöittävää toimintaa.

Juhana III oli Kustaa Vaasan poika, joka sai Suomen hallittavakseen vuonna 1556. Hän oli Suomen herttua vuoteen 1563. Hän kunnosti Turun linnan mahtavaksi renessanssipalatsikseen, jossa hän vietti ylellistä hovielämää loistokkaine pitoineen vaimonsa, puolalaisen prinsessa Katariina Jagellonican kanssa.

Turun linnan juhlatiloja.

Renessanssijuhlassa vieraat siirtyvät linnan juhlakerrokseen, jossa musikantit toivottavat heidät tervetulleiksi. Illallispöydässä herkutellaan aitoon tyyliin. Herttuapari johdattaa vieraat kertomuksillaan ja lauluillaan 1560-luvulle.

Turun linna tarjoaa upean ympäristön juhliin. Kuva Turku Touringin järjestämästä markkinointitilaisuudesta vuodelta 201o.

Apteekkimuseo 1700-luvun puutalossa

Apteekkimuseo toimii punaisessa rakennuksessa. Kuva: © Turun kaupunki.

Toisena kohteena Turusta mainitaan Apteekkimuseo, joka toimii 1700-luvulta peräisin olevan Qwenselin talon yhteydessä. Museossa voi tutustua entisajan lääkekauppaan 1800-luvun apteekissa, johon kuuluu materiaali- ja yrttihuone, kaksi laboratoriota sekä offisiini tai toimitushuone, joka oli vanhanajan apteekkien asiakaspalvelutila. Apteekkimuseon offisiinissa on Suomen vanhin säilynyt apteekkisisustus.

Esillä on myös Åke Lydmanin apteekkiastioiden kokoelma, 1920-luvun lääketutkimuslaboratorio ja farmasiahistorian näyttely. Perusnäyttelyiden lisäksi museossa on vuosittain vaihtuvia pienoisnäyttelyitä ja ohjelmatoimintaa.

Posetiiveja ja orkestrioni Varkaudessa

Tuusniemellä, 130 kilometriä Kuopiosta, sijaitseva Mekaanisen musiikin museo on myös mainittu oppaassa. Nykyisin museo sijaitsee Varkaudessa osoitteessa Pelimanninkatu 8 ja se on kaupungin ykkösnähtävyys.

Museossa on koko mekaanisen musiikin historia vuodesta 1850 nykypäiviin saakka. Museossa on noin neljäsataa instrumenttia. Ne ovat seitsemässä suuressa oman aikakautensa mukaisesti sisustetussa salissa. Museon sanotaan kuuluvan lajissaan Euroopan parhaimpiin ja se mainitaan ulkomaisissa matkaopaskirjoissa Top 10 -vierailukohteena Suomessa.

Museon esineistö muodostuu yhden perheen, saksalais-suomalaisen Kempfin perheen yksityisestä kokoelmasta, joka on yli 30 vuotta kestäneen keräilyn tulos ja joukossa on hyvin harvinaisiakin esineitä. Mukana on soittorasioita, automaattipianoja ja -orkestereita, viuluja ja haitareita sekä posetiiveja pienestä pöytämallista aina valtaisaan Amadeukseen eli Amsterdamissa rakennettuihin katu-urkuihin saakka.

Mahtavin esine on maailman suurin orkestrioni, 75-soittajan Popper Goliath. Se on automaattisoitin, jonka äänentuotto perustuu pääasiassa urkupilleihin.

Museon väki kunnostaa näyttelyyn uusia laitteita vuosittain.

Kouvola?

Entä  Suomen nähtävyyksien esittelyssä alussa mainittu Kouvola? Se on merkitty luvun alussa olevaan karttaan numerolla kolme, mutta sen jälkeen paikkakuntaa ei mainita. Toisaalta kartasta puuttuu paikkakuntia, joista löytyy matkailukohde tekstistä.

Mutta on toki Kouvolassakin nähtävää, muun muassa Pienoisrautatiemuseo Semaforo, Arboretum Mustila, joka on Suomen suurin ja vanhin puulajipuisto sekä Kouvolan Miljöö- ja Radiomuseo eli Putkiradiomuseo.

Omakohtaista kokemusta vain Unikeonpäivistä

Entiset Unikeot heittävät vuoden 2014 Valtakunnan Virallisen Unikeon, Naantalin seurakunnan kirkkomuusikon, urkuri Kari Vuolan mereen Naantalin vierassatamassa. © Naantalin Matkailu Oy, kuvaaja Esko Keski-Oja.

Anneli S. Rufus ja Kristan Lawson ovat onnistuneet poimimaan Europe – Off The Wall. A Guide to Unusual Sights – kirjaansa sellaisia kohteita, jotka ovat jääneet ainakin minulle vieraiksi. Esimerkiksi Ravintola Kreisistä (mainittu I-osassa) ja Helisnummen siunauskappelista en ollut kuullutkaan. Vain Naantalin Unikeonpäivät oli tuttu tapahtuma ja siihenkin olen osallistunut ehkä joskus 1980-luvulla.

Rufuksen ja Lawsonin kirjailijapariskunnan omalaatuisten matkakohteiden kirjojen tuorein opas on vuodelta 2014. Se on nimeltään Weird Europe: A Guide to Bizarre, Macabre, and Just Plain Weird Sights. Täytyypä hankkia sellainen ja tutkia, mitä kohteita Suomesta nyt mainitaan. Molemmat oppaat löytyvät ainakin Amazonin listoilla.

Tutkin vielä Off The Wall -opasta ja poimin sieltä esimerkkejä muualta Euroopasta.

Anneli S. Rufus & Kristan Lawson: Europe Off the Wall: A Guide to Unusual Sights. John Wiley & Sons. 1988.