Matkakertomus, Matkakohde

Australia II: Kulttuuria, kenguruita ja koaloja

Eukalyptuksia kasvaa Australiassa lähes kaikkialla ja ne ovat sopeutuneet mantereen kaikkiin ilmastoihin.

Eukalyptuksia kasvaa Australiassa lähes kaikkialla ja ne ovat sopeutuneet mantereen kaikkiin ilmastoihin.

Matka Australiassa jatkuu kulttuurin ja luonnon parissa. Paikallinen eliöstö on omalaatuinen ja monimuotoinen. Ja niinkin voi käydä, että kenguru tuntuu pelottavalta.

Tämä postaus on jatkoa kirjoitukselle Australia I: Tiedetoimittajien konferenssi. Teksti perustuu konferenssimatkasta kirjoittamaani kertomuksen vuonna 2007:

”Varsinaisen konferenssin päätyttyä tiedetoimittajilla oli mahdollisuus osallistua valintansa mukaiseen kokopäiväretkeen. Tutustumismahdollisuuksia oli tarjolla muun muassa Australian kasvistoon ja eläimistöön kasvitieteellisessä puutarhassa Cranbournessa ja Melbournessa sekä Phillip Islandin kansallispuistossa, Australian suurimpaan aivotutkimuskeskukseen Howard Florey Instituteen, kansalliseen CSIRO Marine & Atmospheric Research -tutkimuslaitokseen sekä eläinten terveystutkimuslaitokseen CHIRO Australian Animal Health Laboratory (AAHL).

Vaihtoehtoisesti toimittajat saattoivat tutustua myös surffausta ja rantaelämää esittelevään museoon, metsäpalojen tutkimuskeskukseen, jätevedenkäsittelylaitokseen, Victorian kansallisgalleriaan (NGV), lääketieteelliseen tutkimuslaitokseen The Walter and Eliza Hall Instituteen sekä Healesvillen eläinpuistoon.

Valitsin retken, jonka teemana oli Culture, cures and creature, johon sisältyi tutustuminen kolmeen viimeksi mainittuun kohteeseen.

Tutustumassa Australian ihmeelliseen luontoon.

Tutustumassa Australian ihmeelliseen luontoon.

Meille tuntematon australialainen kulttuuri

National Gallery of Victoriassa esiteltiin muun muassa uusia konservointimenetelmiä sekä tutustuimme pikaisesti Australian impressionismia esittelevään näyttelyyn.

Näyttelyssä oli esillä yli 250 maalausta vuosilta 1883–1897 viideltä taiteilijalta: Charles Conder, Frederick McCubbin, Tom Roberts, Arthur Streeton ja Jane Sutherland. Maalausten aiheina olivat pääosin maisemat ja australialainen maalaiselämä. Joukossa oli kansallisaarteisiin kuuluva Tom Robertsin Shearing the Rams, joka oli saatettu alkuperäiseen loistoonsa.

Tutustuessani taidenäyttelyyn sekä kierrellessäni kirjakaupoissa oli tunnustettava oman yleissivistyksensä puute: monet Australian nimekkäät taiteilijat ja kirjailijat olivat minulle vieraita.

Ehkä kyse on myös siitä, että tuon kaukaisen down under -maanosan kulttuuri jää meille ylipäätään vieraaksi. Liekö tiede sen tutumpaa tutkijoille? Amerikkalainen kulttuuri vyöryy meille, mutta toisella puolella maapalloa sijaitsevan mantereen kulttuuriperintö on meille tuntematonta.”

Saimme Victorian kansallisgalleriasta mukaamme lehdistöpaketin, jossa oli mukana kuvia maalauksista cd-levyllä. Olisi ollut hienoa näyttää niitä tässä, mutta museo ei sallinut niiden esittämistä jo päättyneen näyttelyn jälkeen.

”Walter and Eliza Hall Institute of Medical Research (WEHI) on eräitä maailman johtavia lääketieteellisiä tutkimuslaitoksia, jonka tutkimuskohteina ovat muun muassa syöpä, genetiikka, malaria, autoimmuunitaudit kuten diabetes, keliakia ja nivelreuma sekä lääketieteellinen kemia ja lääketutkimus.

Tasmanian paholaisia ja lentaviä kettuja

Healesville Sanctuaryn rakennus, jossa oli hoidettavana muun muassa pieniä kenguruita.

Healesville Sanctuaryn yhteydessä toimii myös Australian Wildlife Health Centre (AWHC), joka on yleisölle avoin eläinlääkärikeskus. Siellä oli hoidettavana muun muassa pieniä kenguruita.

Mitä olisi matka Australiaan ilman koaloiden ja kenguruiden näkemistä? Mantereen alkuperäislajeihin pääsimme tutustumaan Healesville Sanctuaryssa. Tässä eläinpuistossa ja -tutkimuslaitoksessa näimme myös mysteerisen ja väärinymmärretyn vesinokkaeläimen sekä pussipirun eli Tasmanian paholaisen.

Vesinokkaeläin on munia muniva, alkeellinen nisäkäs. Se asustaa puhdasvetisissä puroissa syöden pikkuötököitä. Pussipiru puolestaan on osa luonnon jätehuoltojärjestelmää. Se on raadonsyöjä, joka voimakkailla leuoillaan tekee selvää haaskoista luineen ja karvoineen.

Myös nokkasiiili on Healesvillen asukkaita. Nokkasiilit ja vesinokkaeläin ovat ainoita munivia nisäkkäitä.

Myös nokkasiiili on Healesvillen asukkaita. Nokkasiilit ja vesinokkaeläin ovat ainoita munivia nisäkkäitä.

Healesvillessa asustavat myös kuusi Victorian osavaltion uhanalaisinta lajia: tasmanianruohokerttu, kultakruunumesikon cassidix-alalaji, kalliowallabi, tasmanianjuovapussimäyrä, vuoripussiunikeko ja Litoria spenceri -sammakko. Kaiken kaikkiaan Healesvillessä on nähtävillä yli 200 Australian eläinlajia.

Koalat elävät eukalyptuspuun lehdillä.

Koalat elävät eukalyptuspuun lehdillä.

Maan alla kultakaivoksessa ja viinitilalla tähtitaivaan alla

Konferenssin jälkeen suomalaisilla tiedetoimittajilla oli vielä omaa ohjelmaa. Lauantaina 21.4. tutustuimme Bendigon kaupunkiin. Ensimmäisenä kohteena oli Central Deborah Gold Mine, joka on entinen kultakaivos ja nykyisin kaivostekniikan museo.

Kiersimme noin 60 metrin syvyydessä kolmen kilometrin lenkin innokkaan oppaan johdolla kypärillä ja kypärälampuilla varustautuneina. Näimme kaivoksen seinissä pieniä kultaesiintymiä ja tulimme vakuuttuneiksi siitä, ettei kullanetsintä maanpinnan alapuolella ole kevyimpiä ammatteja.

Kultakaivoksesta jatkoimme kahdelle paikalliselle viinitilalle, jossa tutustuimme viinintekoon ja saimme maistellakin tilojen tuotteita.

Viininviljely ei tuntunut olevan mikään kultakaivos, sillä kuivuus on tehnyt viinitiloissakin pahojaan: viinintuotanto on vuonna 2007 vain ¼ normaalista. Vedenpuutteen lisäksi viinirypälesatoa verottavat linnut ja kengurut, joita vastaan täytyy suojautua verkoin.

Tilalla nauttimamme illallisen kruunasi kirkkaan tähtitaivaan katselu ryhmäämme kuuluneen avaruusspesialisti Jari Mäkisen johdolla: hän näytti meille Siriuksen ja Linnunradan tähdistöä.

Melbournea ja Phillip Islandia

Ratikat olivat kätevä liikenneväline Melbournessa.

Ratikat olivat kätevä liikenneväline Melbournessa.

Sunnuntaina tutustuimme parin tunnin kiertoajelulla Melbournen kaupunkiin, josta lounaan jälkeen suuntasimme kohti Phillip Islandia ja siellä sijaitsevaa Wild Life Parkia.

Villieläinpuistossa meillä oli tilaisuus ruokkia kenguruita – jokainen vierailija sai käteensä ruskean paperipussillisen pieniä rakeita, joita saattoi syöttää kenguruille.

Pienet aitauksissa olevat wallabi-kengurut olivat vielä helppoja tapauksia, mutta eläinpuistossa vapaina liikkuvat isot kengurut olivat tottuneita vaatimaan osansa: jos niitä ei ruokkinut, niin ne osasivat tulla kerjäämään.

Isoimmat, lähes ihmisen pituiset kengurut tuntuivat lähes uhkaavilta, joten moni meistä heitti suosiolla koko pussillisen kerralla kenguruiden syötäväksi. Pikkukenguruista oli monesti näkyvillä emon pussista paitsi pää, myös jalka; lienee pussissa ahtaat paikat.

Kenguruita löytyy joka koossa, pienistä isoihin.

Kenguruita löytyy joka koossa, pienistä isoihin. Paino voi vaihdella puolesta kilosta 80 kiloon.

Villieläinpuistossa oli kenguruiden lisäksi häkeissään myös alueen lintuja emuja myöten, dingoja, koaloita, wombatteja ja pussipiruja.

Dingo paistattelee päivää.

Dingo paistattelee päivää.

Myös lentäviä kettuja löytyi häkissään. Ne olivat lepakonkaltaisia tummia olentoja, jotka kiipeilivät puissa ja ryömivät maassa. Eläintenhoitaja meni muina miehinä lentävien kettujen häkkiin ämpärillinen banaaninviipaleita mukanaan.

Lentäviä kettuja voi tavata jopa kaupunkioloissa. Oppaamme kertoi, että taannoin Royal Botanic Gardenin valtasi lentävien kettujen lauma, jota koetettiin häätää pois tavalla jos toisellakin. Parhaaksi menetelmäksi osoittautui ääniefektit, jotka karkoittivat ketut lopulta kauemmas kaupungista.”

Tarina jatkuu kolmannessa osassaan vielä Phillip Islandin pingviiniparaatia katsomaan.

Mainokset
Normaali

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s