Australia I: Tiedetoimittajien konferenssi

Koala on luonnossa yhtä pehmoeläimen näköinen kuin kuvissakin.

Australia on kaukainen ja kiehtova paikka. Minulla oli tilaisuus matkustaa sinne lähes kymmenen vuotta sitten. Kokemus oli hieno ja toivon voivani palata sinne vielä joskus.

Matka oli Suomen tiedetoimittajain liiton järjestämä ja sen päämääränä oli 5^th World Conference of Science Journalist 16.–20.4.2007 Melbournessa. Matkan kesto oli kokonaisuudessaan noin kymmenen päivää. Konferenssimatkalle valittiin 20 toimittajaa ja liiton jäsentä Suomesta.

Hakemuksessani mainitsin muun muassa:

”Mikäli tulen valituksi matkalle, on se erään ympyrän sulkeutumista. Australia oli ainakin 1970-luvulla kiinnostunut siirtolaisista ja tarjosi informaatiota kirjasten muodossa potentiaalisille maahanmuuttajille. Minäkin muistan sellaisia tilanneeni lapsuudessani, vaikkakaan en silloin niinkään kuvitellut lähteväni kaukaiseen maahan. Tiedonjanoa oli jo silloin muihin maihin eikä kiinnostus ole vieläkään hiipunut.”

Ympyrän sulkeutumista on myös se, että poimin hakemukseeni ohjelmasta alustuksen aiheesta The impact of new media – Blogs, Podcasts and YouTube. Kerroin olevani kiinnostunut blogeista: ”Blogeissa kirjoittajat ovat löytäneet uuden kanavan tuotoksilleen, joka on aikaisempia julkaisemistapoja nopeampi, tehokkaampi ja vuorovaikutteisempi.”

600 tiedetoimittajaa ympäri maailmaa

Olen kirjoittanut konferenssimatkasta  kertomuksen vuonna 2007. Julkaisen sen nyt kolmessa eri blogipostauksessa hiukan muokattuna. Tässä alkua:

”Maailman tiedetoimittajakonferenssia isännöi Australian tiedetoimittajien yhdistys yhteistyössä maailman tiedetoimittajien liiton ja Australian ja Aasian lääketieteen toimittajien yhdistyksen kanssa. Konferenssipaikkana oli Grand Hyatt -hotelli. Konferenssiin osallistui yli 600 tiedetoimittajaa yli 50 maasta.

Konferenssin aiheet olivat moninaiset. Neljän päivän aikana esillä oli niin tiedetoimittamiseen, tieteellisiin lehtiin, uuteen mediaan sekä tieteen etiikkaan liittyviä kysymyksiä sekä koralliriuttojen tulevaisuuteen, kantasoluihin ja bioetiikkaan, syöpään, ydinvoimaan ja erilaisiin sairauksiin liittyviä aiheitä.

Kuinka ilmastonmuutos vaikuttaa Australiaan?

Voimakkaana esillä oli myös ilmastonmuutos ja sen vaikutukset elinympäristöömme ja ihmisen tulevaisuuteen. Aiheesta käytyyn keskusteluun osallistui myös tutkija Kevin Hennessy, joka toimii Australian ja Uuden Seelannin edustajana hallitusten välisessä ilmastonmuutospaneelissa ICCP:ssä (The International Climate Change Partnership).

Kevin Hennessy on erikoistunut tutkimaan ilmastonmuutoksen trendejä, tulevaisuuden kasvihuonekaasusimulaatioita sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksia Australiaan.

Eukalyptukset (Eucalyptus), vanhalta nimeltään kuumepuut, on laaja puita sisältävä kasvisuku, joka hallitsee Australian puulajistoa. Lajeja tunnetaan yli 700.

Ilmastonmuutos aiheuttaa Australiassa muun muassa vedensaantiin liittyviä kasvavia ongelmia vuoteen 2030 mennessä maan etelä- ja itäosissa, eliöstön monimuotoisuuden vähenemistä muun muassa Suurilla Valliriutoilla, Kakadu-kansallispuistossa sekä Australian lounaisosissa.

Se aiheuttaa myös merenpinnan nousua, tulvia ja myrskyjä rannikkokaupungeissa, erityisesti Cairnsin ja Queenslandin kaakkoisosissa, maa-ja metsätalouden tuotannon vähentymistä vuoteen 2050 mennessä Etelä- ja Itä-Australiassa kuivuuden ja metsäpalojen vuoksi sekä voimistuvien ja lisääntyvien kuumuusaaltojen aiheuttamia kuolemia.

Konferenssin välittämä kuva tulevaisuudestamme oli ankea. Vaikka tiede kehittyy huimaa vauhtia, sitä nopeammin kehittyvät erilaiset ympäristöömme liittyvät ongelmat, joista suurin osa aiheutuu ilmastonmuutoksesta.

Konferenssiohjelmaan kuului varsinaisten alustusten ja työpajojen lisäksi myös aamiais- ja lounastilaisuuksia esitelmineen.

Iltaohjelmassa paikallisia herkkuja ja ohjelmaa

Tiiviiden konferenssipäivien päätteeksi oli järjestetty iltaohjelmaa, joista ei puuttunut visuaalisia eikä akustisia virikkeitä. Ruokaa ja juomaakin oli tarjolla yllin kyllin: paikallisia oluita ja viinejä sekä pikkupurtavaa; kengurunlihaakin tuli maisteltua.

Tervetuliaisilta oli Australian Broadcasting Corporationin isännöimä, jossa tiedeohjelmien vetäjien voimalla tutustuttiin Australian tieteeseen, luontoon ja kulttuuriin. Ensimmäisen puheenvuoron käytti alkuperäiskansojen edustaja.

Tiistain iltatilaisuus järjestettiin Melbournen akvaariossa sponsoroijinaan Canada Foundation for Innovation ja The Natural Sciences and Engineering Research Council of Canada.

Soittajat olivat pukeutuneet juhlapaikan mukaisesti.

Akvaariossa sai tutustua lasiseinien suojassa uiskenteleviin haihin, meduusoihin ja muihin eksoottisiin mereneläviin. Yleisöä viihdytti myös orkesteri sukelluspuvuissaan ja kaksi pilapiirtäjää.

Akvaarioissa pääsi tutustumaan vedenalaiseen elämään, muun muassa meduusoihin.

Vedenalainen elämä on monimuotoista.

Seuraavan iltatilaisuuden isäntänä oli Melbournen yliopisto, joka kutsui juhlimaan Bio21 Instituten tiloihin sekä Melbournen observatorioon. Illan oli tarkoitus huipentua eteläisen tähtitaivaan ihailuun. Taivas verhoutui kuitenkin pilviin, joten oli tyydyttävä juoma- ja jäätelöbaarin anteihin.

Konferenssin jäähyväisvastaanotto järjestettiin Viktorian osavaltion kuvernöörin palatsissa. Iltaa isännöi kuvernööri David de Kretser vaimonsa Jan de Kretserin kanssa. Kuvernööri on myös professori.

Kuvernöörin palatsin valtaistuin.

Jatkuu tekstissä Australia II.