Lainattua

Voi miten hohdokasta oli nuorempana ostaa ulkomailta tavaroita, joita ei löytänyt kotinurkilta. ”Tätä ei saa Suomesta.” Lause pulppusi ylpeyttä ja iloa siitä, että sen sanoja oli tehnyt matkalla löytöjä. Kavereille tuotiin venäläistä teetä ja maatuskoja, thaimaalaisia karkkeja ja kirjepaperia, islantilaista villalankaa ja lakritsaa. Harvinaista herkkua kaikki! Oli hauskaa nostaa matkalaukusta turkkilaiset haaremihousut ja hollantilaiset hollannikkaat. Hyvällä tuliaisella on mukanaan pikku tarina, jonka voi kertoa sille, jolle lahjan antaa.

Tittamari Marttinen: Nainen joka söi napoleonin. Arjen ilojen ylistys. Kirjapaja 2015, s. 129.

Mainokset
Lainaus

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s