Matkakertomus, Matkakirja, Matkakohde, Matkustaminen

Matka Charleyn kanssa Yhdysvaltojen ympäri

Sateisina kesän päivinä miellyttävimmät matkat lienevät nojatuolimatkoja. Ei tarvitse uhmata märkää ja tuulista säätä, vaan voi kulkea maailmalla kuivin jaloin, ehkä vielä villasukkien lämmittämänä.

Tartuin kesäkuun lopussa John Steinbeckin kirjaan Matka Charleyn kanssa – Amerikkaa etsimässä (Travels with Charley – In Search of America) vuodelta 1962. Teos on Liisa-Maria Piilan suomentama ja Tammen vuonna 1963 julkaisema. Kirja tuli vastaani Turun kaupunginkirjaston kirjavaihtohyllystä. Olen muistavinani, että olen lukenut kirjan nuoruudessani, joskaan se ei tuntunut tutulta ja luin kuin uutta tekstiä.

Kirja kertoo John Steinbeckin (27.2.1902–20.12.1968) matkasta Yhdysvalloissa. Steinbeck halusi saada tuntumaa maahansa. Hänellä oli tunne, että hän kirjoitti asioista, joista ei tiennyt mitään. Hän ei ollut muun muassa aistinut maaseutua 25 vuoteen. Steinbeck halusi saada vastauksen kysymykseen, millaisia amerikkalaiset ovat.

Matkakumppaninaan hänellä oli Charley,  ranskalainen herrasmies-villakoira, jonka oikea nimi oli Charles le Chien. Charley oli kookas ja väriltään bleu, sininen (mutta vain puhtaana) ja luonteeltaan diplomaatti – ynnä kurja tappelija. Se oli kuitenkin kelpo vahtikoira, joka osasi karjahdella kuin leijona.

Kulkuneuvokseen Steinbeck hankki erikoisvalmisteisen matkailuauton: kuorma-auton, jonka lavalle oli rakennettu retkeilymaja tai oikeammin pikku talo, jossa oli kaksoisvuode, neljän liekin kaasuliesi, lämmityslaite, jääkaappi, valaistus, vessa, vaatekomero, säilytystilaa ja hyönteisverkolla suljetut ikkunat. Tämä asuntoauto sai nimekseen Rocinante – joka oli Don Quijoten ratsun nimi.

Steinbeck lähti matkaan syyskuun alussa ja hän oli varannut matkaan aikaa kolme kuukautta. Noin 15 000 kilometrin automatka alkaa New Yorkin Long Islandilta ja kiertää Yhdysvaltojen raja-alueita pitkin ensin koilliskulman Maineen ja sieltä Niagaran putousten, Chicagon jaYellowstonen kautta Kalifornian Salinasiin, josta Steinbeck oli kotoisin. Matka jatkui Mojaven, Texasin ja New Orleansin kautta lopulta takaisin Long Islandille.

Steinbeck kertoo tarinoivaan tyyliin matkalla tapaamistaan ihmisista, maisemista ja paikoista, eri osavaltioiden tyyleistä, murteista, Charleyn edesottamuksista sekä motelleista ja hotelleista – niissäkin hän yöpyi lähinnä parempien peseytymismahdollisuuksien vuoksi.

Tekstin syntymäajoista on jo lähes 55 vuotta, mutta muutamat teemat ovat yllättävän ajankohtaisia: kaupungistuminen, rotujen väliset ristiriidat, kuluttaminen ja jätteet sekä juuret versus juurettomuus. Jätteistä Steinbeck toteaa: ”Amerikan kaupungit ovat kuin jätekehien ympäröimiä myyränkoloja – joka ainoa – romuuntuneiden ja ruostuvien autokasojen piirittämiä ja melkein kuonaan tukahtuneita. Kaikki mitä me käytämme on laatikoissa, rasioissa, tölkeissä – niinsanotussa pakkauksessa, jota suuresti rakastamme.”

Kotikulmillaan Steinbeckin valtaasi hämmennys. Kaikki oli muuttunut ja monet tutut ihmiset kuolleet. ”Kotipaikkani oli muuttunut, ja koska minä olin lähtenyt sieltä pois, en ollut muuttunut sen mukana. Muistoissani se yhä kohosi entisenlaisena, ja sen uusi ulkomuoto täytti minut hämmennyksellä ja kiukulla.”

Paluumatka muuttui Steinbeckille puuduttavaksi eikä hän pystynyt enää sulattamaan ja imemään vaikutteita kuten alussa. Texasilla oli matkaajalle erityinen merkitys, sillä hänen vaimonsa oli sieltä kotoisin ja ”maailma on Texasilla kyllästetty lähes naurettavuuteen saakka”.

Etelävaltioissa, New Orleansissa, Steinbeck joutui näkemään rotujen välisiä ristiriitoja: pari mustaa lasta kävi samaa koulua valkoisten kanssa. Tätä vastaan ”Riemunjohtajat”, keski-ikäiset valkoiset naiset osoittivat mieltään ja saivat mukaansa paljon muitakin.

Steinbeck sanoo tietävänsä tarkalleen, missä vaiheessa matka loppui – ja niin kävi jo kauan ennen kuin hän oli kotona. Kirjailija oli lähtiessään 58-vuotias eikä enää hyväkuntoinen.

Matkakirja nousi The New York Times -sanomalehden bestseller-listan ykköseksi viikon ajaksi. Tutkijat ovat myöhemmin asettaneet kyseenalaiseksi kirjan henkilöiden ja tapahtumien todenperäisyyden ja korostaneen sen olevan enemmän fiktiota kuin tarkka kuvaus matkasta. Yksi kriitikoista on Bill Steigerwald, joka on tehnyt matkan uudestaan ja kertoo siitä kirjassaan Dogging Steinbeck.

Steinbeckin kirja oli kuitenkin mielenkiintoinen ja sai tarttumaan Yhdysvaltojen karttaan. Missä onkaan Yellowstonen kansallispuisto, Niagaran putoukset ja kuinka Maine onkaan yläosastaan Kanadan ympäröimä? Paperikartan lisäksi on käytettävissä Worcester State Collegen opiskelijoiden tekemä kartta Steinbeckin matkasta.

Steinbeck sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon muutamaa kuukautta Charley-kirjan julkaisemisen jälkeen. Hän kuoli 66-vuotiaana vuonna 1968. Rocinante-matkailuauto on näytteillä National Steinbeck Centerissä Kalifornian Salinasissa.

John Steinbeck: Matka Charleyn kanssa. Tammi. 1963.

Mainokset
Normaali

5 kommenttia artikkeliin ”Matka Charleyn kanssa Yhdysvaltojen ympäri

  1. Markku Viitamäki sanoo:

    Mielenkiintoinen yhteensattuma. Puhuimme Liisan kanssa aamulla tästä kirjasta kun olimme koiran kanssa lenkillä. Kirja on tosiaan edelleen lukemisen arvoinen.

    Liked by 1 henkilö

  2. Paluuviite: Matkalla – kirjojen siivin maailmalle | Parasta lähteä nyt

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s