Onnelliset keräilijät piknikristeilyllä

Osakekirjatkin voivat olla keräilyn kohteena.

Joskus matkalla oleminen on tärkeämpää kuin perillepääsy. Tälläinen matka oli vuorossa lauantaina 28.2.2015, kun Exlibris Aboensis järjesti perinteisen Keräilijäristeilyn Turusta Maarianhaminaan ja takaisin.

Mukana oli noin kaksikymmentä osallistujaa. Järjestäjäyhdistyksen lisäksi matkalla oli myös jäseniä Suomen Postikorttiyhdistys Apollosta, Osakekirjakeräilijöistä, Oulun Numismaattisesta kerhosta sekä Turun Postimerkkikerhosta.

Asiaa keräilystä, yhdistyksistä ja keräiltävistä asioista riitti laivan aamuisesta lähdöstä lähes Maarianhaminaan saapumiseen ja laivanvaihtoon saakka. Exlibris Aboensiksen puheenjohtaja Tauno Piiroinen kertoi aluksi risteilyn vaiheista. Kun matkalle ei joitakin vuosia sitten saatu tarpeeksi lähtijöitä, järjestivät muutamat innokkaimmat kuitenkin Keräilijäristeilyn muistoristeilyn, kunnes taas saatiin ryhmä koolle.

Esittäytymisen aikana kävi ilmi, että yhteisen pöydän ympärille oli kokoontunut ”samalla tavalla orientoitunutta seurapiiriä”, jolla oli kiinnostusta keräilyyn, vakavaa harrastuneisuutta tai sitten vain sellainen mielenlaatu, että esineillä on taipumusta kerääntyä luo. Erään osallistujan perhepiirissä on luonnehdittu jopa niinkin, ”ettei kyseessä ole enää keräily, vaan sairaus.”

Exlibriksistä muumitauluihin

Keräilyn kohteina oli vanhaa paperia, exlibriksiä, postikortteja ja -merkkejä, rahoja, nappeja, jääkaappimagneetteja, kirjoja, erityisesti signeerattuja kirjoja, kirjanmerkkejä, aikakauslehtiä, osakekirjoja, pöllöaiheisia esineitä, vanhaa lasia, muumitauluja, lasten astiastoja sekä hyvin yleisesti luonnehtien ”pieniä ja vähän isompia kuvia”. Postikorteista keräilyn kohteiksi paljastuivat Turku-aiheiset joulukortit sekä juna- ja kirkkokortit.

Yhdistysten esittelykierroksella kuultiin monipuolisesta toiminnasta. Hallituksen jäsen Heidi Nummila kertoi Postikorttiyhdistys Apollosta, jonka lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Isompia tapahtumia on saman verran, muun muassa tänä vuonna Suvikortin päivä 6.6.2015 Iittalassa ja Postikorttiparatiisi 5.9.2015 Hämeenlinnassa.

Postikortteja voi kerätä ilman aihetta, mutta monella harrastajalla on tietty erityisaiheensa, joita on laidasta laitaan. Jäsenlehden luettelosta poimin esimerkkejä: 1900-luvun alun taiteilijat, Alvar Aalto, Aatami ja Eeva, enkelit, erotiikka, kansanterveys, Mannerheim, Saimaan kanava, Unescon maailmanperintökohteet, Turku sekä taiteilijoista muun muassa Inge Löök, Osmo Omenamäki eli Omppu, Arnold Tilgmann, Virpi Pekkala, Mauri Kunnas ja tietysti Martta Wendelin.

Palovakuutusosakeyhtiö Pohjolan osakekirja vuodelta 1891.

Osakekirjakeräilijät ry:ssä on jäseniä noin 50. Yhdistyksen sihteerin Jorma Pellisen mukaan harrastus ei ole kovin tunnettu ja niinpä keräilykohteita voi vielä löytyä hyvinkin piironginlaatikoista, ullakoilta ja kellareista. Jokaiseen osakekirjaan liittyy tarina ja kosolti historiaa.

1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun osakekirjat olivat vielä näyttäviä ja koristeellisia; sotien jälkeen niistä tuli minimalistisempia. Esimerkiksi Turun Kivipainon osakekirjat ovat suorastaan taideteoksia monivärisyydessään – upea osakekirja oli tavallaan mainosvaltti. Myös rahoja voidaan pitää taideteoksina, joissa on mukana paljon maan historiaa.

Eri keräilylajeja voi myös yhdistää ja kerätä vaikkapa samasta kohteesta sekä osakekirjan että postikortin.

Maailman suurin exlibrisyhdistys

Exlibris Aboensiksen hallituksen varajäsen Erkki Sirkiä kertoi isäntäyhdistyksen toiminnasta. Exlibris Aboensista voi kutsua maailman suurimmaksi alan yhdistykseksi; jäseniä on noin 500 eri puolilta Suomea. Jäsenlehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa ja kuukausittain kokoonnutaan exlibrisiltaan, jossa on usein taiteilija tai kirjailija esiintymässä. Kaksi kertaa vuodessa järjestetään exlibristen yhteispainatus, joka on helppo tapa saada oma merkki ja kokoelman alku muiden painatukseen osallistuneiden merkeistä.

Yhdistys järjestää tapahtumia, yleisötilaisuuksia ja näyttelyitä sekä on esillä monilla messuilla, muun muassa Turun ja Helsingin kirjamessuilla. Parillisina vuosina yhdistys organisoi matkan International Federation of Ex-libris Societies -maailmanjärjestön (FISAE) kongressiin. Mainittakoon, että Exlibris Aboensis järjesti maailmankogressin kesällä 2012 Naantalissa. Lisäksi tehdään kotimaan kesäretkiä ja kulttuurimatkoja lähimaihin, joista tänä vuonna vuorossa on Ruotsi.

Keräilijöiden löytöjä

Ohjelmassa oli myös esittelykierros oman keräilyalueen ulkopuolisista esineistä, joita oli pyydetty tuomaan mukaan. Näytillä oli muun muassa hollantilainen kahdesta kolikosta tehty lusikka ja pieni, vanha, puusta sorvattu nukke. Se on Kaj Frackin vuonna 1945 suunnittelema Toto-puunukke, jota on neljä erilaista eli kyläläiset Martta, Kerttu, Aaro ja Eemil. Artek on ottanut nuket uustuotantoon ja niitä myy Finnish Design Shop.

Henry Dravantti esitteli aarteenaan pienen, metallisen maapalloteroittimen. Hän oli nähnyt sen koulussa luokkakaverillaan 1960-luvun alussa, mutta ei ollut saanut sellaista omakseen. Hänen lapsuuden unelmansa täyttyi, kun hän löysi teroittimen eräästä poistolaatikosta ja osti sen itselleen. Hän muistaa lapsena haaveilleensa matkustamisesta kaikissa maissa. Se toive onkin täyttynyt muutamia maailmankolkkia lukuunottamatta.

Onnellinen keräilijä

Esineillä on merkillinen voima. Mystistähän on sekin, miksi ihminen alkaa keräillä jotain tiettyä esinettä? Jotkut keräilevät autoja, traktoreita ja muita paljon säilytystilaa vaativia kapistuksia. Merikeskus Forum Marinum Turussa on saanut kokoelmiinsa yhden miehen perämoottorikokoelman.

Risteilyllä mainittiin myös monien harrastajien tuntema Kari Rahiala, joka on erikoistunut keräilemään kaikkea mikä ei maksa mitään ja joka on katoamassa meidän ympäristöstämme – kuten hautajaiskutsuja, partakoneen teriä, lyijykyniä, paperiservettejä, teepusseja, hotellisaippuoita ja limonaadietikettejä, kuten hän kertoo kirjassaan Onnellinen keräilijä. Tästä kirjasta mainittakoon se, että tavoittelin sitä useamman vuoden ja onnistuin löytämään pari vuotta sitten Turun kirjamessujen antikvariaattiosastolta.

Tauno Piiroinen kertoi myös vierailustaan Jaakko Nummisen luo. Osoittautui, että Numminen keräsi lehtileikkeitä. Niitä oli hyvässä järjestyksessä mapeissa, joista hän helposti löysikin etsimänsä. Mutta pihalla oli pressuilla peitetty iso kasa vielä leikkaamattomia lehtiä – ja kotipuolessa varastoa vielä parin ladollisen verran.

Ehkä onkin oivallista keräillä vain matkoihin liittyviä muistoja niin mieleensä kuin myös valokuviin ja muistikirjoihin sekä tähän blogiin. Ei tarvitse lähteä latoa vuokraamaan…

Osakekirjakin voi olla kuin taideteos.